Yhteiset vai omat rahat, kun toisella on huomattava määrä omaisuutta?
Miten kannattaa toimia? Muutetaan pian yhteen miehen omistamaan taloon mikä velaton. Miehellä on vuosien ajan ollut hyväpalkkainen vakityö, on säästöjä, muuta omaisuutta ja lisätuloja saa sivubisneksillä. Minulla ei ole säästöjä ja olen työtön mutta en kuitenkaan rahaton tai maksuhäiriöinen. Mies tietää tilanteen ja haluan välttää loukut.
Kommentit (51)
Yhteiset ja omat. Yhteinen tili, jonne kumpikin laittaa tietyn omiin tuloihin suhteutetun summan rahaa, joka kattaa yhteiset kulut. Ja sulla jää omalle tilille aina jokin osa työttömyysetuudestasi ja miehelle isompi siivu palkastaan. Näin itse toimisin.
Omat rahat mutta pyytäisin miestä maksamaan isomman osuuden menoista.
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan teidän kahden välinen sopimus, miten toimitte. Mutta sopikaa etukäteen, ettei tule yllätyksiä.
Se tässä onkin tarkoitus.
Eläisin siivellä ja tekisin ruokaa miehen maksamilla ruuvilla.
Vierailija kirjoitti:
Eläisin siivellä ja tekisin ruokaa miehen maksamilla ruuvilla.
Ei se nyt ihan siivellä elämistä ole jos vastineeksi piikoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläisin siivellä ja tekisin ruokaa miehen maksamilla ruuvilla.
Ei se nyt ihan siivellä elämistä ole jos vastineeksi piikoo.
Kokkaan vain yhden lämpimän aterian päivässä miehen maksamilla ruuvilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläisin siivellä ja tekisin ruokaa miehen maksamilla ruuvilla.
Ei se nyt ihan siivellä elämistä ole jos vastineeksi piikoo.
Kokkaan vain yhden lämpimän aterian päivässä miehen maksamilla ruuvilla.
Eläisit kunnolla siivellä ja sanoisit miehelle, että hänen pitää kokata sinulle päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Eläisin siivellä ja tekisin ruokaa miehen maksamilla ruuvilla.
Ruuilla kait vai syötkö ruuvia?
Minusta erilaiset omaisuudet eivät niinkään ole tasattava asia vaan erilaiset tulot. Me olemme ratkaisseet asian niin, että maksamme laskut tulojemme suhteessa.
En menisi tuollaiseen liittoon. Mies kuitenkin ajattelee rumasti ja kylmästi selän takana ja laskee senttejä.
Meillä kumpikin maksaa omat menonsa, yhteistä omaisuutta eikä siten yhteiseen omaisuuteen liittyviä kuluja ei ole. Maksan puolet sähkölaskusta ja jätemaksusta, mutta en remonteista, koska ne kohdistuvat miehen omistamaan kiinteistöön.
Minä olen se huonompituloinen ja elämme minun tulojeni mukaista elintasoa.
Meillä sellainen tilanne että minä omistan talon ja sen lisäksi metsää, puolisolla ei omaisuutta, tulot kummallakin lähes samat. Maksan asumiskulut ja remontit, muut kulut maksetaan suurinpiirtein puoliksi, kummallakin on omat tilit.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kumpikin maksaa omat menonsa, yhteistä omaisuutta eikä siten yhteiseen omaisuuteen liittyviä kuluja ei ole. Maksan puolet sähkölaskusta ja jätemaksusta, mutta en remonteista, koska ne kohdistuvat miehen omistamaan kiinteistöön.
Minä olen se huonompituloinen ja elämme minun tulojeni mukaista elintasoa.
Eikös tuo ole typerää? Mieheltä jää moni asia kokematta kun syö vain puuroa ja käy lomalla keravalla.
Mielestäni kulut tulisi maksaa puoliksi, oli tuloerot kuinka suuret tahansa. Jos siis molemmat työelämässä. Miehen omaisuuteen tai säästöihin en koskisi, eivät kuuluisi minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläisin siivellä ja tekisin ruokaa miehen maksamilla ruuvilla.
Ei se nyt ihan siivellä elämistä ole jos vastineeksi piikoo.
Kokkaan vain yhden lämpimän aterian päivässä miehen maksamilla ruuvilla.
Eläisit kunnolla siivellä ja sanoisit miehelle, että hänen pitää kokata sinulle päivittäin.
Mies tekee pitkää päivää eikä ehdi kokata meille usein. Anoppi tuo meille usein ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sellainen tilanne että minä omistan talon ja sen lisäksi metsää, puolisolla ei omaisuutta, tulot kummallakin lähes samat. Maksan asumiskulut ja remontit, muut kulut maksetaan suurinpiirtein puoliksi, kummallakin on omat tilit.
Kai nyt sentään mies maksaa vuokraa? En antaisi asua ilmaiseksi. T. kerrasta oppinut
Eksän kanssa oli tuo tilanne. Silti olin se joka maksoi kaiken ja mies eli mun siivellä vaikka hän oli se varakas ja paljon parempaa palkkaa sai. Yhteenmuutto sai mut näkemään sen miten pihi hän todellisuudessa oli. Ero tuli lähinnä miehen piheilyn vuoksi mikä meni jo sairauden puolelle, ihan pimeetä miten pihi voi ihminen olla.
Nykyisessä suhteessa sama asetelma, että mies varakas ja hyvä palkka ja tällä hetkellä hoidan kotona lapsia. Maksan tuloistani lähinnä omia juttuja, sillä mies haluaa maksaa kaiken.
Eksän kans meillä ei ollut lapsia ja molemmilla oli ns omat rahat joskin mä maksoin paljon miehenkin juttuja ja ostin kaikki meidän ruoat yms matkat ja bensat yms.
Nykyisen kans meillä on yhteiset lapset ja kaikki rahajutut myös yhteiset eli mulla oikeus käyttää miehen rahoja miten haluan. Mies käytännössä maksaa kaiken. Mun vastuu on lapsissa ja kodissa.
Me tehtiin diili: mä ostan ruoat, hoidan enemmistön talon koti-/sisätöistä, sekä teen aamiaiset ja päivällisen. Mies maksaa kaiken muun. Mies omistaa talon ja on parempituloinen. Ennen avioliittoa tehtiin myös viralliset paperit kaikista meidän omistuksista, miten ne jakautuu mahdollisen eron tullessa tai kuolemassa.
Nää on oikeasti tärkeitä asioita olla hoidettuna siinä kohtaa, kun suhteeseen tulee ongelmia.
En lähtisi mihinkään suhteeseen ilman pätevää sopimusta.
Mikäli puolisolla on enemmän rahaa kuin minulla niin yhteiset rahat, jos minulla on enemmän kuin puolisolla niin omat. Miksi tehdä tahallaan persnettoa?
Se on ihan teidän kahden välinen sopimus, miten toimitte. Mutta sopikaa etukäteen, ettei tule yllätyksiä.