Tuotantoeläinten kaltoinkohtelu, järkyttävää!
Pahaa tekee taas katsella suomalaisen lihasikojen tuotannon todellisuutta.
Kommentit (318)
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tosi tärkeä ketju! Antaa varmasti monille aihetta ainakin uudelleen tarkastella omia kulutus-ja ruokailuvalintojaan.
Kannattaa myös katsella MOT dokumentti kotimaisten teurastamoiden toiminnasta.
https://areena.yle.fi/1-2467207
Ja hei Kuluttajat, laittakaa tulikiven katkuista viestiä lihataloille ja meijereille. Nehän lopulta pitkälti päättävät, millaisia elinoloja vaativat tuottajiensa tarjoavan eläimilleen. Suomalainen tuotantoeläimiä koskeva eläinsuojelulaki kun on lähinnä vitsi.
Itseasiassa eivät, vaan halpoja hintoja vaativa kauppa ja kuluttajat. Jos eettisyysvaatimuksia kiristetään nostamatta tuottajahintoja, ei tuottajalla ole muuta vaihtoehtoa, kuin laittaa lappu luukulle. Oli sitten vilja- tai lihatila.
Sitten tuodaan ulkomailta halpaa tilalle tietämättä tuon taivaallista, millaiset olot siellä on eläimillä ja miten ympäristöstä välitetään.
Lasketaanko parhaassa synnytysiässä oleva nainen tuotantoeläimeksi?
Vierailija kirjoitti:
Joko taas!
Mietitkö koskaan, miten valtava määrä hyönteismyrkkyä tarvitaan, jotta saadaan 100 g tofua? Siinä on eläintensuojeluajatukset kaukana, kun käytetään keskushermostoa lamaavia aineita. Onko sika jotenkin arvokkaampi kuin hyönteiset?
Mitä ajattelit syödä sinä talvena, kun Itämerellä ei kulje ainuttakaan laivaa?
mitä ajattelit syöttää sioille ja broilereille kun Itämerellä ei kulje ainuttakaan soijantäyteistä laivaa?
Koska pennityöläinen tajuaa itsekin olevan vain tuotantoeläin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoin kuvat ja näytti tavallisilta sikoloilta. Kyllä minusta lihan kuuluu olla halpaa kun tärkein energian lähde
Voit vaihtaa johonkin eettisempään vaihtoehtoon : ) esim. tofu, pavut
Tofua ei tuoteta Suomessa. Se siitä eettisyydestä sitten.
On se silti eettistä vaikkei tuotettaisikaan :D tofun ympäristovaikutukset eivät ole mitään verrattuna lihaan.
Millaista työvoimaa esimerkiksi Aasiassa tuotantoon käytetään ja miten torjunta-aineiden käyttöä säädellään ja valvotaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko taas!
Mietitkö koskaan, miten valtava määrä hyönteismyrkkyä tarvitaan, jotta saadaan 100 g tofua? Siinä on eläintensuojeluajatukset kaukana, kun käytetään keskushermostoa lamaavia aineita. Onko sika jotenkin arvokkaampi kuin hyönteiset?
Mitä ajattelit syödä sinä talvena, kun Itämerellä ei kulje ainuttakaan laivaa?
mitä ajattelit syöttää sioille ja broilereille kun Itämerellä ei kulje ainuttakaan soijantäyteistä laivaa?
Suomessa tuotettua rehua tietysti.
ihmiset ei oikeasti voi olla niin tyhmiä että ne luulee että eläimet Suomessa elävät suomalaisella rehulla, Suomeen tuodaan aivan järjettömät määrät rehua, myös rehusoijaa. Sen rehusoijan tuottamiseen menee ihan saman verran kaikkea myrkkyä ja lannoitteita yms kuin ihmistenkin syömään soijaan.
Tuotantoeläimet eivät peitä maankamaraa vaikka niitä ei teurastettaisi, koska silloin niitä ei syntyisikään. Nytkin 96% maailman nisäkkäistä on ihmisiä ja tuotantoeläimiä. Vain 4% on luonnoneläimiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko taas!
Mietitkö koskaan, miten valtava määrä hyönteismyrkkyä tarvitaan, jotta saadaan 100 g tofua? Siinä on eläintensuojeluajatukset kaukana, kun käytetään keskushermostoa lamaavia aineita. Onko sika jotenkin arvokkaampi kuin hyönteiset?
Mitä ajattelit syödä sinä talvena, kun Itämerellä ei kulje ainuttakaan laivaa?
mitä ajattelit syöttää sioille ja broilereille kun Itämerellä ei kulje ainuttakaan soijantäyteistä laivaa?
Suomessa tuotettua rehua tietysti.
se ei riitä mihinkään. Lisäksi jos oikeasti tulee ruuasta pulaa niin kummasti rupeaa ihmisille maistumaan rehuherneet ja rehuvilja.
Ei ole aivan yhdentekevää, millaista torjunta-ainepolitiikkaa tuotannossa käytetään. Etenkin ulkomailta tuotavan ruoan osalta säätely saattaa olla pienempää ja valvontaa vähemmän. Siksi se on myös halvempaa.
Torjunta-aineiden vaikutukset ympäristöön voivat olla laajoja ja pitkäaikaisia. Niiden vaikutukset riippuvat aineiden kemiallisista ominaisuuksista, käyttömääristä ja siitä, kuinka tarkasti ohjeita noudatetaan. Seuraavassa on keskeisiä vaikutuksia:
1. Maaperän vaikutukset
Maaperän köyhtyminen: Jotkut torjunta-aineet tappavat paitsi tuholaisia myös hyödyllisiä maaperämikrobeja, mikä heikentää maan luonnollista ravinnekiertoa.
Kertymät ja myrkyllisyys: Pitkäikäiset torjunta-aineet voivat säilyä maaperässä vuosia ja vaikuttaa kasvien kasvuun.
2. Vesistöjen saastuminen
Valumat ja pohjavesien saastuminen: Rankkasateet voivat huuhtoa torjunta-aineita jokiin, järviin ja pohjaveteen, mikä vaarantaa sekä luonnon että juomaveden laadun.
Leväkukinnat: Joillakin torjunta-aineilla on epäsuora vaikutus veden ekosysteemeihin, esimerkiksi tappamalla planktonia, mikä voi johtaa levien liikakasvuun.
3. Pölyttäjäkato ja vaikutukset hyönteisiin
Mehiläiskuolemat: Neonikotinoidit ja muut torjunta-aineet voivat heikentää pölyttäjien, kuten mehiläisten ja perhosten, kykyä löytää ruokaa ja lisääntyä. Tämä vaikuttaa kasvien pölytykseen ja ekosysteemin tasapainoon.
Hyönteiskantojen romahdus: Monien lajien määrät ovat vähentyneet voimakkaasti torjunta-aineiden laajan käytön vuoksi.
4. Vaikutukset muihin eläimiin
Lintujen väheneminen: Monet torjunta-aineet vähentävät hyönteisten määrää, mikä voi johtaa hyönteisiä syövien lintujen ahdinkoon. Joissakin tapauksissa aineet vaikuttavat suoraan lintujen lisääntymiseen.
Kalat ja vesieliöt: Vesistöihin päätyvät torjunta-aineet voivat vaikuttaa kalojen ja muiden vesieliöiden hormonitoimintaan ja lisääntymiseen.
5. Ilmaston ja ilman vaikutukset
Haihtuminen ja ilman saastuminen: Osa torjunta-aineista haihtuu ilmaan ja voi kulkeutua kauas alkuperäisestä käyttöpaikastaan. Ilmansaasteet voivat vaikuttaa sekä ekosysteemeihin että ihmisten terveyteen.
Kasvihuonekaasupäästöt: Jotkut torjunta-aineiden tuotantoprosessit ja hajoamistuotteet voivat lisätä kasvihuonekaasupäästöjä.
Kasvisten viljely ihmisravinnoksi on yleensä haastavampaa torjunta-aineiden näkökulmasta kuin rehuntuotanto. Tämä johtuu tiukemmista turvallisuusmääräyksistä, suuremmasta tautipaineesta, viljelykasvien alttiudesta tuholaisille sekä siitä, että ihmisten ruokaan kohdistuu tiukemmat visuaaliset ja laatuvaatimukset.
Vierailija kirjoitti:
ihmiset ei oikeasti voi olla niin tyhmiä että ne luulee että eläimet Suomessa elävät suomalaisella rehulla, Suomeen tuodaan aivan järjettömät määrät rehua, myös rehusoijaa. Sen rehusoijan tuottamiseen menee ihan saman verran kaikkea myrkkyä ja lannoitteita yms kuin ihmistenkin syömään soijaan.
Tuotantoeläimet eivät peitä maankamaraa vaikka niitä ei teurastettaisi, koska silloin niitä ei syntyisikään. Nytkin 96% maailman nisäkkäistä on ihmisiä ja tuotantoeläimiä. Vain 4% on luonnoneläimiä
Voiko mäyräkoiran luontoon päästää?
Vierailija kirjoitti:
Kasvisten viljely ihmisravinnoksi on yleensä haastavampaa torjunta-aineiden näkökulmasta kuin rehuntuotanto. Tämä johtuu tiukemmista turvallisuusmääräyksistä, suuremmasta tautipaineesta, viljelykasvien alttiudesta tuholaisille sekä siitä, että ihmisten ruokaan kohdistuu tiukemmat visuaaliset ja laatuvaatimukset.
Eikö pelota syödä eläintä joka on syönyt runsaasti torjunta-aineita sisältävää rehua? Eläimessähän se vielä rikastuu
Vierailija kirjoitti:
ihmiset ei oikeasti voi olla niin tyhmiä että ne luulee että eläimet Suomessa elävät suomalaisella rehulla, Suomeen tuodaan aivan järjettömät määrät rehua, myös rehusoijaa. Sen rehusoijan tuottamiseen menee ihan saman verran kaikkea myrkkyä ja lannoitteita yms kuin ihmistenkin syömään soijaan.
Tuotantoeläimet eivät peitä maankamaraa vaikka niitä ei teurastettaisi, koska silloin niitä ei syntyisikään. Nytkin 96% maailman nisäkkäistä on ihmisiä ja tuotantoeläimiä. Vain 4% on luonnoneläimiä
Kannatan kotimaisen tuotannon lisäämistä ja epäeettisesti tuotetulle ulkomaiselle rehulle ja ruoalle korkeaa tuontitullia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvisten viljely ihmisravinnoksi on yleensä haastavampaa torjunta-aineiden näkökulmasta kuin rehuntuotanto. Tämä johtuu tiukemmista turvallisuusmääräyksistä, suuremmasta tautipaineesta, viljelykasvien alttiudesta tuholaisille sekä siitä, että ihmisten ruokaan kohdistuu tiukemmat visuaaliset ja laatuvaatimukset.
Eikö pelota syödä eläintä joka on syönyt runsaasti torjunta-aineita sisältävää rehua? Eläimessähän se vielä rikastuu
Fake news. Ei rikastu. Syön suomalaista ruokaa. En osta mitään Kiinasta tuotua myrkkyruokaa.
Jos tarkastellaan vain torjunta-aineiden määrää, kasvisruoka sisältää yleensä enemmän torjunta-ainejäämiä kuin liha. Tämä johtuu siitä, että kasvit altistuvat suoraan torjunta-aineille, kun taas eläinten elimistö suodattaa niitä pois. Kuitenkin molemmissa elintarvikeryhmissä jäämät ovat säädeltyjä ja turvallisuusrajojen puitteissa, ellei tuotannossa ole tapahtunut laiminlyöntejä.
Nopea eläintuotannon alasajo ei ole realistinen vaihtoehto, koska se aiheuttaisi vakavia ongelmia ruokaturvassa, taloudessa ja ympäristössä. Pitkäaikainen asteittainen muutos on ainoa käytännössä toimiva ratkaisu, jos tavoitteena on siirtyä pois eläintuotannosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairasta! Miksei noita valvota? Miksi Suomessa eläimillä ei ole kunnon oikeuksia?
Niin kauan eläimiä saa tappaa, tämä jatkuu. Ihmisten tulisi valita kannattavatko he lihan syömistä ja eläinten tappamista vai eläinten oikeuksia ja hyvinvointia.
Kuule lihan syönti on luonnollista ja siinä ei ole mitään vikaa. Kunhan eläimiä kohtelee hyvin.
Joo. Joku toinen eläinlaji voisi ihan hyvin vangita ihmiset, säilyttää meitä aitauksessa, tappaa meidät, ja syödä meidät. Ei ongelmaa.
Sama
Eläimet eivät älyn ja fyysisten rajoitteiden takia pysty ensimmäiseen, mutta esim. Delfiinit ja simpanssit ovat kiduttaneet lajitovereitaan sekä muita eläimiä.
Eläimet kyllä tappavat ja syövät muita eläimiä mielellään. Eikö ne jotkut siatkin syöneet jonkun ukon joka sai kohtauksen ja pyörtyi. Jo keskiajalta löytyy vanha oikeudenkäynti jossa sikaemo ja poikaset olivat syöneet vauvan. Porsaat armahdettiin mutta emo sai kuolemantuomion.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko taas!
Mietitkö koskaan, miten valtava määrä hyönteismyrkkyä tarvitaan, jotta saadaan 100 g tofua? Siinä on eläintensuojeluajatukset kaukana, kun käytetään keskushermostoa lamaavia aineita. Onko sika jotenkin arvokkaampi kuin hyönteiset?
Mitä ajattelit syödä sinä talvena, kun Itämerellä ei kulje ainuttakaan laivaa?
mitä ajattelit syöttää sioille ja broilereille kun Itämerellä ei kulje ainuttakaan soijantäyteistä laivaa?
Suomessa tuotettua rehua tietysti.
se ei riitä mihinkään. Lisäksi jos oikeasti tulee ruuasta pulaa niin kummasti rupeaa ihmisille maistumaan rehuherneet ja rehuvilja.
Siksi kotimaista tuotantoa pitäisi saada lisättyä eikä ajettua alas, kuten nyt on trendinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko taas!
Mietitkö koskaan, miten valtava määrä hyönteismyrkkyä tarvitaan, jotta saadaan 100 g tofua? Siinä on eläintensuojeluajatukset kaukana, kun käytetään keskushermostoa lamaavia aineita. Onko sika jotenkin arvokkaampi kuin hyönteiset?
Mitä ajattelit syödä sinä talvena, kun Itämerellä ei kulje ainuttakaan laivaa?
mitä ajattelit syöttää sioille ja broilereille kun Itämerellä ei kulje ainuttakaan soijantäyteistä laivaa?
Suomessa tuotettua rehua tietysti.
se ei riitä mihinkään. Lisäksi jos oikeasti tulee ruuasta pulaa niin kummasti rupeaa ihmisille maistumaan rehuherneet ja rehuvilja.
Siksi kotimaista tuotantoa pitäisi sa
Mutta halpuuttamalla se ei onnistu.
Hepompi olla vegaani kuin sika tehotuotantotilalla.