Te jotka tiedätte että asuntoihinne näkyy sisään pimeällä
Ettekä pidä verhoja tms edessä.
Miten voisin oppia tuon saman mentaliteetin? Nimittäin olen tosi ahdistunut siitä ajatuksesta, että kuka tahansa voi halutessaan katsoa minua.
Onko teillä aina siistiä, nätit vaatteet päällä, istutte suorassa, ette katso mitään tyhmiä roskasarjoja? Vai miten?
Kommentit (101)
tontut siellä seuraa apn rauhoittavien vähenemistä pukki tua ison säkillisen niillä selviät edes hetken harhoistasi.
Ajatus nähdyksi tulemisesta olisi vielä siedettävä, mutta mahdollisuus päätyä nettiin jonkun kuvaamana ei ole.
Minä olen siellä toisella puolella ja katselen sinua kiikareilla yön pimeydessä.
-runkkari-
Vierailija kirjoitti:
Minä olen siellä toisella puolella ja katselen sinua kiikareilla yön pimeydessä.
-runkkari-
Aivan yksi lysti.
Tavallaan samaistun hieman ap:n fiiliksiin. Minulla on pääsääntöisesti verhot auki mutta myös miehen tarpeet, joten suljen verhot (tietenkin) aina ennen kuin ryhdyn erääseen rakkaudentekoon minulta minulle. Kun liemet on ns. keitetty (ja heitetty), avaan verhot, mutta kieltämättä jostain järjettömästä syystä joka kerta kuumottaa ajatus, että nyt kaikki naapurit tietävät, että juuri *unkkasin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa selittää. Mua ei vain kiinnosta, jos joku näkee. Nykyään asun tosin haja-asutusalueella, mutta sama oli, kun asuin kerrostalossa.
Mutta siis en ajattele myöskään niin, että jotakuta erityisesti kiinnostaisi kytätä mun elämää.
Niin minäkin ajattelin, kunnes huomasin, että todellakin vastapäisestä talosta ja kadulta kytätään meille sisään, jos verhot on auki kun valot päällä pimeän aikaan. Siitä lähtien verhot mennyt aina kiinni samalla, kun napsautan valot päälle. Ja ykköskriteerinä seuraavalle kämpälle on yksityisyys, eli ettei sisään näe ainakaan kaikista ikkunoista.
Olen jättänyt osan olohuoneen verhoista auki tyyli syistä. Näen myös kauniit jouluvalot jotka ovat pihapuussa. Ja päivällä linnut syömässä siemeniä.
Olisi outoa hankkia asunto josta ei voisi katsella ulos. Verhonraosta kurkkienko se pitäisi tehdä.
Pieni harvaan käytetty tie
( auto+kävely) josta näkee meille sisälle jos katsoo.
Kenenkään en ole nähnyt katselevan. Kai ohikulkevilla on oma elämä.
Joo ja ei, ei ole supersiistiä kotona taikka itse olisi kokoajan.
Osataan ottaa rennosti. Tämä on meidän koti ja me eletään näin.
Asuttaan kaupunkialueella ja siedetään muita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ihan normaalia laittaa verhot kiinni pimeällä. Itsekin laitan, vaikka toisella puolella taloa ei ole kuin metsää. Mutta en stressaa kyllä siitäkään, jos joku minut näkisi ikkunasta.
Minusta olisi ihanaa pitää verhot auki iltaisinkin, pimeä kaupunki himmeinä pilkottavine katuvaloineen on niin kaunis. Mutta en jaksa tälläytyä sitä varten.
Ei kai sitä varten tarvitse tälläytyä. Meillä ikkunasta näkyy vain pimeys ja oma heijastus, niin verhot tuovat mielestäni mukavamman tunnelman. Aamulla heti kyllä avaan verhot, enkä aina välttämättä edes jaksa illalla niitä sulkea.
Tämä menee hieman laajemmalle, mutta ymmärsin jo aika nuorena, että en ole vastuussa siitä, mitä toiset ihmiset ajattelevat tai sanovat. Jollakulla voi olla joku aivan omituinen käsitys tai mielipide musta (tai ihan mistä tahansa muusta asiasta), johon en voi vaikuttaa mitenkään. En voi myöskään vaikuttaa siihen, kertooko hän ajatuksensa eteenpäin vai ei, ja jos kertoo, mitä muut siitä ajattelevat.
Ihmisellä voi olla kaikenlaisia ajatuksia. Muistan, kun mulla oli jossain teini-iän vaiheessa tosi ikäviä väkivaltaisia ajatuksia, jotka putkahtelivat mieleen. Sellaisia, että ajattelin, mitä tapahtuisi, jos vaikka puukottaisin kädessäni olevalla veitsellä jotakuta. En ole siis koskaan ollut millään tavalla väkivaltainen ihminen, eikä näissä tilanteissa ollut kyse minkäänlaisista konflikteista, vaan yksinkertaisesti siitä, että ajatus pulpahti päähäni. En koskaan kertonut niistä kenellekään, ja vasta, kun ne tulivat hiljattain mieleeni, tajusin, että kyse oli jonkinlaisista pakkoajatuksista, onneksi aika lievistä sellaisista (tiedän, että toisilla ihmisillä noita on paljon voimakkaampina ja ne voivat jopa hallita elämää tosi paljon ja aiheuttaa paljon ahdistusta).
Mikä tuon edellä kirjoitetun pointti siis oli? Se, että ajatuksia voi olla. En aio käyttää elämääni siihen, että murehtisin sitä, mitä jonkun toisen pään sisällä tapahtuu (minuun liittyen, tai muuhunkaan). Ymmärrän, että aloittajan kohdalla on kyse jostain kompleksisemmasta, mutta sen ratkomisen voi aloittaa miettimällä realiteetteja.
Mulla on 22 kertaa suurentava Hd-tason ip kamera joka on liitetty taulutelkkariini. Kerrostaloja on ympärillä eli katsottavaa on todella paljon. Ihan hyvää tositv ohjelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on 22 kertaa suurentava Hd-tason ip kamera joka on liitetty taulutelkkariini. Kerrostaloja on ympärillä eli katsottavaa on todella paljon. Ihan hyvää tositv ohjelmaa.
Mitä sitten?
Mä kyllä laitan vähintään sälekaihtimet lähes kiinni pimeällä. Nyt on verhotkin kiinni lähinnä lämmön karkaamisen estämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kokoelma huonekasveja, joiden takia täytyy päivisin olla verhot auki ja asun siis kaupungin keskustassa kerrostalossa. Rakastan kasvejani, mutta toisaalta ottaa päähän, että niiden takia olen enemmän näkösällä kuin oikeastaan haluaisin olla. Asia ei ole kuitenkaan elämää suurempi ongelma minulle.
Mulla on kasvit ikkunalaudalla (tai ne mitkä siihen mahtuu) ja verhot ulottuu lattiaan. Verhot voi sulkea ja kasvit jää kuitenkin verhojen taakse nauttimaan ulkoa tulevasta valosta ja myös kasvilamput jää verhojen taa eikä häiritse itseä.
Vierailija kirjoitti:
Voisin maksaa suuren summan siitä, että voisin olla kotonani ja puuhailla pihalla ilman, että aivan koko ajan tuntuu siltä, että joku tuijottaa. Se ahdistaa ihan hirveästi. Olen jopa miettinyt, että täyttääkö tämä fobian kriteerit. Ap
Entä jos vaan hommaat verhot?
Luotan siihen, että kuten vanhassa vitsissä sanotaan, ei minun tarvitse sulkea verhoja jos olen alasti kotonani. Kyllä se joka sattuu toisesta talosta vilkaisemaan, sulkee itse omat verhonsa kun näkee mut.
T. Sairaalloisen lihava nainen
Mulla on asunnon toisella puolella verhot aina kiinni. Ihan siksi, että siitä kulkee ohi paljon ihmisiä päivittäin. Ja mulla on koira, joka alkaisi haukkua joka kerta, kun siitä kulkee ihmisiä ohi. Toiselta puolelta asunnon ikkunat ovat pieneen puistometsikköön päin ja verhot aina auki. Aika harvoin siellä on ihmisiä. Tai no kesäisin taloyhtiön lapset tykkäävät leikkiä siellä, mutta jostain syystä koiraani ei kiinnosta leikkivät lapset. Ei ole aina siistiä, tiskipöydällä on tiskejä ja toisessa metsikön puolen yläkerran huoneessa on jo vuosia ollut remonttikin kesken. Ja kuljen kotonani iissä pieruverkkareissakin.
Moni ei tajua olevansa kuin näyteikkunassa pimeällä. Iltaisin kun lenkkeilen puistossa niin läheisen kerrostalon ikkunoissa olen nähnyt nuorten naisten vaihtavan vaatteita. Kauniita neitoja tissit paljaana 🤗
M36
Itse kyllä sulkisin verhot. Koska aina tulee kyllä vilkaistua ihan automaattisesti, jos menee tuollaisen asunnon ohi.
Minua ei kiinnosta jos joku katsoo, kun raavin atoppiista persustani tai puren kynsiäni pieruverkkarit päällä.
Voi herranjestas! Jos mulle joku tulisi tuollaista juttua kertomaan tutusta, että olen kyylännyt sitä ja katsoo vain telkkaria iltaisin, niin kukahan siinä itsensä nolaisi? Minusta se hullu kyylä joka ei edes tajua pitää kyyläilyään omana tietonaan! :D
Toisaalta voi sellaisia ihmisiä olla olemassa ( kuten ex-anoppini), mutta tuo on niin noloa touhua että jätän sen omaan arvoonsa. Halvat on huvit joillain..