Lue keskustelun säännöt.
Haluaako nykyihmiset enää edes elinikäistä parisuhdetta?
Mies27
03.12.2022 |
Niin moni eroaa. Ja nainen on yleensä se joka eroaa, vaikka mies haluaisi jatkaa. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan 80-90% avioeroista naisten aloitteesta.
Naiset jahtaa jotain elokuvarakkautta ja voivat erota, kun lapset jää erossa heille melkein aina (mikä on epäreilua) niin on vähemmän menetettävää ja se kannustaa tekemään eroja. Miehet haluavat yrittää lasten takia, koska tietävät että nainen vie lapset jos tulee ero. Yrittäähän sitä pitäisikin, mutta naiset ei halua yrittää
Olen miettinyt että onkohan uskovaisten piireissä naisia, joilla olisi jotain periaatteita vielä. Itse en vaan kovin usko noihin jeesusjuttuihin, tuntuisi hölmöltä alkaa sen takia etsiä uskovaista naista. Eikä nekään nyt varmuudella osaa sitoutua, mutta todennäköisyys voisi olla parempi.
Nykyihmiseltä puuttuu sitoutumiskyky, hedonismi on menny liian pitkälle kun ei tajuta sitä että suhde vaatii työtä eikä kaikki voi olla vaan onnellista hattaraa vuodesta toiseen
Kommentit (28)
Itse ainakin haluaisin, mutta hyvin vaikeaa löytää sellainen ihminen jonka kanssa elämän arvot, luonteet, vetovoima ja muut halut menisivät niin hyvin yhteen että tuollaista voisi harkita. Joten on oltava yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin, mutta koska sellaisen todennäköisyys on niin pieni, vähempikin riittää.
Toisten puolesta en osaa vastaa. Kun asun yksin vastaan vain itsestäni .Mutta se tarkoitaa myös rahat pienmmät. Mies jos tässä maksaisi puolet,olisi tulolähde ja mahdolisuuksien .Mutta kun palstaa lukee kauhu tarinat anopit,muut suku, miehet.äidit.apet,ukit. Päädyn siis jatkossakin asumaan yksin.Vaikka rahaa vähemmän.
Meillä on elinikäinen suhde kestänyt kun ei oltu ihan nuorukaisia enää kun tavattiin. Olin 24v ja mieheni 27v ja siitä ollaan oltu yhdessä kuin liimattuna. Ei ihan alku ollut niin onnellista aikaa kun se olo on off suhdetta aluksi kun olimme niin vaikea luontoisia ja kumpikin itsenäisiä erakko luonteisia niin oli vaikeeta sopeutua aluksi.
Olen uusperheestä ja ne ovat ihan sairaita uus kyhäelmiä joita vihaan kaikkein eniten. Mieheni on normaali ydin perheestä eikä sillä ole mielenterveysongelmia niin kuin minulla on sairaasta perhe yhteydestä johtuen.
Sain tosi raakaa kohtelua isäpuolelta joka veteli remmillä paljaalle perseelle pimeessä vessassa. Kenelläkään ei ole oma vanhempi tehnyt tuollaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katkerat incelin itkua! Sen takia sinua kukaan halua!
Hakuaisin, mutten pidä realistisena.
N. 53
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän kukaan aja koko ikäänsä samalla autollakaan? Haloo!
Minä ainakin haluan. Nyt 5 vuotta yhteiseloa mieheni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin haluan. Nyt 5 vuotta yhteiseloa mieheni kanssa.
Ilmeisesti siis sulle ei vielä ole paljastunut ketä kaikkia se panee selkäsi takana.
Minun on vaikea uskoa, että avipoerojen alulle panijoista olisi 80-90% naisten tekemisä edes Amerikassa saati Suomessa.
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luepa poika edes muutama parisuhdekeskustelu tältä palstalta ja yritä ottaa opiksi. Aiheina on mm. kotitöiden epätasa-arvoinen jakautuminen, miehen haluttomuus hoitaa ja elättää omia lapsiaan sekä miehen halu jatkaa poikamieselämää perheestä huolimatta. Ne parit, joilla nuokin asiat sujuvat hyvin, eivät eroa.
Ja nyt on turha tulla nillitämään miesvihasta, koska noin toimivia miehiä on onneksi vähemmistö.
Niin tai sitten ihmiset eivät enää siedä mitä tahansa. Ennen ei voinut erota häpeän takia, vaikka perheessä olisi ollut väkivaltaa tai alkoholismia tai molempia. Ihmiset myös haluavat oikeaa yhteyttä kumppaniinsa eikä enää enää jäädä tunneköyhään liittoon niin kuin ennen. Onko se nyt sitten huono asia, jos halutaan parisuhteelta oikeasti hyviä asioita? Toki tietysti erotaan myös turhaankin ja tajutaan, että eihän siinä erossa ollutkaan mitään järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen eronnut ja minä olin eron alulle painija. Ei meillä ollut enää avioliittoa kuin paperilla. Kaksi täysin vierasta ihmistä toisilleen. Ex-mies vain hiljeni, pakeni ja vältteli minua. Ei puhunut ja nukkuikin sohvalla.
Lapset jäi isälleen, mutta yksitellen vuoden sisään kaikki kolme muuttivat minun luo. Ei miehestä ollut isäksi. Tällä hetkellä lasten isä ei ole meidän elämässä oikeastaan ollenkaan.
Suhde ei vaadi työtä. Se vaatii kunnioitusta ja joustoa. Ex ei siihen pystynyt. Minä en halunnut enää joustaa ja kunnioitus loppui, kun minua kohdeltiin vuosia huonosti.
Aika teoreettiselta tuntuu tässä vaiheessa, että niin vahva yhteinen sävel jonkun kanssa olisi ja ei tulisi kyllästymistä vuosien saatossa.
Ehkä lukiolaisrunopoikana tuollaista halusin, mutta näin keski-ikäisenä tuntuu että omaa rauhaa kaipaa enemmän ja enemmän.
Nykyinen vuosikymmenten suhde on aivan pystyyn kuollut.
Ei pidä paikkaansa, koska minä jätin naisen. Nainen ei oikein tätä sulattanut ja jäi myöhemmin roikkumaan kaverina. M33
Ihanaa, että nykyisin erotaan! Ennen ei uskallettu tai voitu. Ei ole yhtäkään syytä jäädä huonoon liittoon. Ei se ole mikään onnistumisen tai epäonnistumisen mittari, miten pitkään jonkun kanssa on. Onko se jotenkin hienoa ja tavoiteltavaa, että hirvittävässä parisuhteessa sinnitellään ja vapautuksen saa vain kuolemalla?
Itsekin olen eronnut, kun ensin yritimme kaikin tavoin pelastaa liittoa siinä onnistumatta. Paras päätös ikinä. Suurin onni löytyi, kun eron jälkeen löysin hyvän ihmisen rinnalleni. Tämän kanssa voinkin olla loppuun asti. Tai siihen asti, ettei homma enää toimikaan. Mistä sitä elämässä tietää...
Nykymaailma on niin kertakäyttöistä, myös parisuhteet. Helpompi heivata heila ja ottaa uusi, kuin alkaa selvittämään suhteen epäkohtia. Mutta kun ne epäkohdat seuraa mukana, jos niitä ei käsittele! Itse haluan vanheta yhden ja saman tyypin kanssa, nainen olen ja 13 vuotta samaa parisuhdetta takana. El ap, toivoa on. Enkä ole uskovainen.
Mä olisin halunnut, mutta sattui väärä mies. Eron jälkeen luulin löytäväni sen oikean, mutta vastaan on tullut vain sitoutumiskammosta kärsiviä tai pelkkää panoseuraa etsiviä. Olen siis vastentahtoisesti sinkku. Parempi kuitenkin niin.
Ex- mies ei jäänyt lehdelle soittelemaan. Löysi uuden uhrin itselleen ja on ehtinyt jo ihmisiän polkea naista maan rakoon.
Ei kai kukaan normaalijärkinen suunnittele kuin kaksi vuotta parisuhdetta eteenpäin.