Jenni Haukio - yläluokkainen leidi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta Jennin työnteosta. Eihän me oikeasti tiedetä, kuinka paljon teki töitä. Oliko vain nimi paperilla. Onhan niitä sellaisiakin, jotka ovat työttöminä, eivätkä uskalla mennä päivällä ulos, ettei joku näe, etteivät ole tössä.  Ei se vielä merkitse mitään, jos on työsuhde, siellä voi olla vain vähän tai tehdä etätöitä vähän. 

Eiköhän Jennillä ole ihan töitä, kun on pieni lapsi ja presidentin puoliso.

Saulihan sanoi, että lapsi on Jennin projekti.

Ja nyt väitöskirja. Minusta tuossa on paljon tekemistä.

No ohan toki lapsessa oma hommansa ja vielä presidentin puolisona toimimisessa. Jenni aloitti jatko-opinnot jo vuonna 2001 ja sai lapsen yli 40-vuotiaana. Lisäksi täällä niin kehutaan, kuinka Jenni on tehnyt töitä ja väikkärin yms. Verrataan häntä tavallisiin Maija Meikäläisiin, joilla on raha yms. huolet. 

Kuka on verrannut? Mielestäni Jenni Haukio on saanut paljon aikaan. Samoin Sanna Marin. Itse olen samaa ikäluokkaa. En osaa edes olla kateellinen. Kaikki me eletään omanlaista elämää omilla resursseilla.

Toisaalta Sauli on myöskin aika vanha, vaikka on nuorekas. Ei käy kateeksi nuorehkoa naista, kun joutuu vaikkapa puolisonsa omaishoitajaksi jossain vaiheessa. Heillä on vielä pieni lapsi, joka tarvitsee tiivistä hoivaa kymmenen vuotta vielä.

Päivi Lipponenkin on Paavon omaishoitaja. Ja itse kertoi kaikenlaisista ystävyyssuhteista lehdessä.

Joo mutta nyt on ollut talous turvattu ja on varmaan jatkossakin. Toki tuo vanha mies voi vaatia sen, että joskus joutuu omaishoitajaksi. Ei Jennikään enää ole mikään nuori. Alle 30-vuotias on nuori ja alle 40-vuotiasta voi sanoa melko nuoreksi. 

Eli olet kateellinen rahasta? Niin se yleensä menee, että puolisot pitävät yhtä, yhteinen talous.

Sun pitää itse tehdä elämäsi, kukaan muu ei tee sitä sun puolesta.

Tämä sama on kaikilla.

Osattomuuden kokemus tulee ehkäpä siitä, jos kukaan ole kannustanut rakentamaan itse omaa elämäänsä. Siksi katkeruus. Tavallaan ymmärrän sinua.

Tulee katkeruutta siitä, että joku toinen on mielestäsi saanut paljon. Tosiasiassa me emme voi tietää, millaista elämää Jenni Haukio on elänyt. Ja miksi on tehnyt mitäkin valintoja.

Marinillakin on ollut paljon, jos on ollut kaksi kannustavaa äitiä, vaikka ei taloudellisesti ole ollut paljon. On kuitenkin työnnetty eteenpäin.

Joo voin olla katkera, mutta yritän tuoda esiin myös pienen ihmisen asioita. Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuskia ja joidenkin pitää elää tosi pienin eväin. He eivät kuitenkaan saa mistään kannustusta ja kiitosta. Joo emme tosiasiassa tiedä, millaista Haukion  elämä on.  Onko hän ehkä onnellinen vai onko kaikki vain ulkokultaista kiiltoa vai onko hänkin jäänyt jostain paitsi, vaikka talous on ollut turvattu. 

Kumma kun tämä ajatus ei näy silloin, kun palstalla haukutaan niitä, jotka ei ole akateemisia. Kun kaikilla kuulemma on samat mahdollisuudet opiskella yliopistossa.

Nyt kun Jenni Haukio on saanut valmiiksi ison urakan, se ei ole minkään arvoista valittajien mielestä, koska kaikilla ei olekaan samoja mahdollisuuksia. Yrittäkää päättää onko vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta Jennin työnteosta. Eihän me oikeasti tiedetä, kuinka paljon teki töitä. Oliko vain nimi paperilla. Onhan niitä sellaisiakin, jotka ovat työttöminä, eivätkä uskalla mennä päivällä ulos, ettei joku näe, etteivät ole tössä.  Ei se vielä merkitse mitään, jos on työsuhde, siellä voi olla vain vähän tai tehdä etätöitä vähän. 

Eiköhän Jennillä ole ihan töitä, kun on pieni lapsi ja presidentin puoliso.

Saulihan sanoi, että lapsi on Jennin projekti.

Ja nyt väitöskirja. Minusta tuossa on paljon tekemistä.

No ohan toki lapsessa oma hommansa ja vielä presidentin puolisona toimimisessa. Jenni aloitti jatko-opinnot jo vuonna 2001 ja sai lapsen yli 40-vuotiaana. Lisäksi täällä niin kehutaan, kuinka Jenni on tehnyt töitä ja väikkärin yms. Verrataan häntä tavallisiin Maija Meikäläisiin, joilla on raha yms. huolet. 

Kuka on verrannut? Mielestäni Jenni Haukio on saanut paljon aikaan. Samoin Sanna Marin. Itse olen samaa ikäluokkaa. En osaa edes olla kateellinen. Kaikki me eletään omanlaista elämää omilla resursseilla.

Toisaalta Sauli on myöskin aika vanha, vaikka on nuorekas. Ei käy kateeksi nuorehkoa naista, kun joutuu vaikkapa puolisonsa omaishoitajaksi jossain vaiheessa. Heillä on vielä pieni lapsi, joka tarvitsee tiivistä hoivaa kymmenen vuotta vielä.

Päivi Lipponenkin on Paavon omaishoitaja. Ja itse kertoi kaikenlaisista ystävyyssuhteista lehdessä.

Joo mutta nyt on ollut talous turvattu ja on varmaan jatkossakin. Toki tuo vanha mies voi vaatia sen, että joskus joutuu omaishoitajaksi. Ei Jennikään enää ole mikään nuori. Alle 30-vuotias on nuori ja alle 40-vuotiasta voi sanoa melko nuoreksi. 

Eli olet kateellinen rahasta? Niin se yleensä menee, että puolisot pitävät yhtä, yhteinen talous.

Sun pitää itse tehdä elämäsi, kukaan muu ei tee sitä sun puolesta.

Tämä sama on kaikilla.

Osattomuuden kokemus tulee ehkäpä siitä, jos kukaan ole kannustanut rakentamaan itse omaa elämäänsä. Siksi katkeruus. Tavallaan ymmärrän sinua.

Tulee katkeruutta siitä, että joku toinen on mielestäsi saanut paljon. Tosiasiassa me emme voi tietää, millaista elämää Jenni Haukio on elänyt. Ja miksi on tehnyt mitäkin valintoja.

Marinillakin on ollut paljon, jos on ollut kaksi kannustavaa äitiä, vaikka ei taloudellisesti ole ollut paljon. On kuitenkin työnnetty eteenpäin.

Joo voin olla katkera, mutta yritän tuoda esiin myös pienen ihmisen asioita. Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuskia ja joidenkin pitää elää tosi pienin eväin. He eivät kuitenkaan saa mistään kannustusta ja kiitosta. Joo emme tosiasiassa tiedä, millaista Haukion  elämä on.  Onko hän ehkä onnellinen vai onko kaikki vain ulkokultaista kiiltoa vai onko hänkin jäänyt jostain paitsi, vaikka talous on ollut turvattu. 

Ainakaan et voi syyttää järjestelmää siitä, että koet epäonnistuneesi elämässä. Suomessa on maailman paras järjestelmä.

Mauno Koivistokin oli satamajätkä ja opiskeli iltaisin. Vaimon löysi sattuman kautta porttikongista, kun kulki ohi. Niin vain sitten tuli presidentti hänestä.

Samoin Tarja Halosen lapsuus on ollut varmasti aika kurja. Äiti kasvoi lastenkodissa ja oli yksinhuoltaja. Siihen aikaan sekin oli monta kertaa vaikeampaa.

Osattomuuden kokemus voi olla, vaikka olisi kasvanut vaurauden keskellä. Ei katso rahaa.

Mä oon kuule itse mennyt vauhdilla eteenpäin. On hyvä koulutus, jonka olen itse hankkinut. En silti jaksa taputtaa kaikille hyväosaisille. Ehkä sinä voit sen tehdä. Tänä päivänä on käynyt entistä harvinaisemmiksi Mauno Koivistot ja Tarja Halosen. Heillä oli se hyvä puoli, että heidän lähellään oli tarjolla koulutusta. Molemmat asuivat kaupungissa. Vaikeampaa varmaan on lähteä jostain kaukaa maaseudulta. Manun ja Tarjankin aikana moni lähti kaupunkiin ja monelle tieyämättömälle kävi huonosti.

Elämä oli erilaista ennen. Molemmat vanhempani asuivat maaseudulla ja muuttivat pois kotoa 15- ja 16-vuotiaina. Isä opiskelemaan ja äiti töihin ja hän opiskeli iltaisin ammattia. Molemmat vanhempani asuivat pienessä kopissa alivuokralaisena.

Elämä oli vain sellaista. Eivät vanhempani ole mitenkään katkeria kohtalostaan. Päinvastoin. Ilmeisesti monet kävivät töissä ja opiskelivat iltaisin.

Minusta elämä ei ole oikeastaan muuttunut paljoa. On köyhiä perheitä ja on varakkaita perheitä. Pahinta on varmaan se, jos kokee jo lapsena jäävänsä ulkopuoliseksi järjestelmästä. Ei niinkään raha vaan osattomuuden kokemus.

Kaikki nuo ihmiset, vaikka olivat köyhiä, kokivat olevansa osallisia ja uskoivat pysyvänsä vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun. Niin Mauno Koivisto, Tarja Halonen kuin omat vanhempanikin.

Se on jo paljon, kun uskoo pystyvänsä muovaamaan oman elämänsä kulun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta Jennin työnteosta. Eihän me oikeasti tiedetä, kuinka paljon teki töitä. Oliko vain nimi paperilla. Onhan niitä sellaisiakin, jotka ovat työttöminä, eivätkä uskalla mennä päivällä ulos, ettei joku näe, etteivät ole tössä.  Ei se vielä merkitse mitään, jos on työsuhde, siellä voi olla vain vähän tai tehdä etätöitä vähän. 

Eiköhän Jennillä ole ihan töitä, kun on pieni lapsi ja presidentin puoliso.

Saulihan sanoi, että lapsi on Jennin projekti.

Ja nyt väitöskirja. Minusta tuossa on paljon tekemistä.

No ohan toki lapsessa oma hommansa ja vielä presidentin puolisona toimimisessa. Jenni aloitti jatko-opinnot jo vuonna 2001 ja sai lapsen yli 40-vuotiaana. Lisäksi täällä niin kehutaan, kuinka Jenni on tehnyt töitä ja väikkärin yms. Verrataan häntä tavallisiin Maija Meikäläisiin, joilla on raha yms. huolet. 

Kuka on verrannut? Mielestäni Jenni Haukio on saanut paljon aikaan. Samoin Sanna Marin. Itse olen samaa ikäluokkaa. En osaa edes olla kateellinen. Kaikki me eletään omanlaista elämää omilla resursseilla.

Toisaalta Sauli on myöskin aika vanha, vaikka on nuorekas. Ei käy kateeksi nuorehkoa naista, kun joutuu vaikkapa puolisonsa omaishoitajaksi jossain vaiheessa. Heillä on vielä pieni lapsi, joka tarvitsee tiivistä hoivaa kymmenen vuotta vielä.

Päivi Lipponenkin on Paavon omaishoitaja. Ja itse kertoi kaikenlaisista ystävyyssuhteista lehdessä.

Joo mutta nyt on ollut talous turvattu ja on varmaan jatkossakin. Toki tuo vanha mies voi vaatia sen, että joskus joutuu omaishoitajaksi. Ei Jennikään enää ole mikään nuori. Alle 30-vuotias on nuori ja alle 40-vuotiasta voi sanoa melko nuoreksi. 

Eli olet kateellinen rahasta? Niin se yleensä menee, että puolisot pitävät yhtä, yhteinen talous.

Sun pitää itse tehdä elämäsi, kukaan muu ei tee sitä sun puolesta.

Tämä sama on kaikilla.

Osattomuuden kokemus tulee ehkäpä siitä, jos kukaan ole kannustanut rakentamaan itse omaa elämäänsä. Siksi katkeruus. Tavallaan ymmärrän sinua.

Tulee katkeruutta siitä, että joku toinen on mielestäsi saanut paljon. Tosiasiassa me emme voi tietää, millaista elämää Jenni Haukio on elänyt. Ja miksi on tehnyt mitäkin valintoja.

Marinillakin on ollut paljon, jos on ollut kaksi kannustavaa äitiä, vaikka ei taloudellisesti ole ollut paljon. On kuitenkin työnnetty eteenpäin.

Joo voin olla katkera, mutta yritän tuoda esiin myös pienen ihmisen asioita. Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuskia ja joidenkin pitää elää tosi pienin eväin. He eivät kuitenkaan saa mistään kannustusta ja kiitosta. Joo emme tosiasiassa tiedä, millaista Haukion  elämä on.  Onko hän ehkä onnellinen vai onko kaikki vain ulkokultaista kiiltoa vai onko hänkin jäänyt jostain paitsi, vaikka talous on ollut turvattu. 

Ainakaan et voi syyttää järjestelmää siitä, että koet epäonnistuneesi elämässä. Suomessa on maailman paras järjestelmä.

Mauno Koivistokin oli satamajätkä ja opiskeli iltaisin. Vaimon löysi sattuman kautta porttikongista, kun kulki ohi. Niin vain sitten tuli presidentti hänestä.

Samoin Tarja Halosen lapsuus on ollut varmasti aika kurja. Äiti kasvoi lastenkodissa ja oli yksinhuoltaja. Siihen aikaan sekin oli monta kertaa vaikeampaa.

Osattomuuden kokemus voi olla, vaikka olisi kasvanut vaurauden keskellä. Ei katso rahaa.

Mä oon kuule itse mennyt vauhdilla eteenpäin. On hyvä koulutus, jonka olen itse hankkinut. En silti jaksa taputtaa kaikille hyväosaisille. Ehkä sinä voit sen tehdä. Tänä päivänä on käynyt entistä harvinaisemmiksi Mauno Koivistot ja Tarja Halosen. Heillä oli se hyvä puoli, että heidän lähellään oli tarjolla koulutusta. Molemmat asuivat kaupungissa. Vaikeampaa varmaan on lähteä jostain kaukaa maaseudulta. Manun ja Tarjankin aikana moni lähti kaupunkiin ja monelle tieyämättömälle kävi huonosti.

Ihan ystävällisenä vinkkinä voin kertoa, että ennen oli ihan tavallista muuttaa opintojen perässä kaupunkiin. Niin tehtiin omassakin perheessäni.

Suomi oli katsos ennenkin vapaa maa, jossa saa valita asuinpaikkansa. Ja saa edelleen. Nykyään vaan kellekään ei kelpaa ne alivuokralaiskämpät tai 10 opiskelijan soluhuoneistot.

Arvostan. Sivistynyt. Marin esimerkiksi ei ole. Miettikääs, jos perseilisi somessa kuin Marin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta Jennin työnteosta. Eihän me oikeasti tiedetä, kuinka paljon teki töitä. Oliko vain nimi paperilla. Onhan niitä sellaisiakin, jotka ovat työttöminä, eivätkä uskalla mennä päivällä ulos, ettei joku näe, etteivät ole tössä.  Ei se vielä merkitse mitään, jos on työsuhde, siellä voi olla vain vähän tai tehdä etätöitä vähän. 

Eiköhän Jennillä ole ihan töitä, kun on pieni lapsi ja presidentin puoliso.

Saulihan sanoi, että lapsi on Jennin projekti.

Ja nyt väitöskirja. Minusta tuossa on paljon tekemistä.

No ohan toki lapsessa oma hommansa ja vielä presidentin puolisona toimimisessa. Jenni aloitti jatko-opinnot jo vuonna 2001 ja sai lapsen yli 40-vuotiaana. Lisäksi täällä niin kehutaan, kuinka Jenni on tehnyt töitä ja väikkärin yms. Verrataan häntä tavallisiin Maija Meikäläisiin, joilla on raha yms. huolet. 

Kuka on verrannut? Mielestäni Jenni Haukio on saanut paljon aikaan. Samoin Sanna Marin. Itse olen samaa ikäluokkaa. En osaa edes olla kateellinen. Kaikki me eletään omanlaista elämää omilla resursseilla.

Toisaalta Sauli on myöskin aika vanha, vaikka on nuorekas. Ei käy kateeksi nuorehkoa naista, kun joutuu vaikkapa puolisonsa omaishoitajaksi jossain vaiheessa. Heillä on vielä pieni lapsi, joka tarvitsee tiivistä hoivaa kymmenen vuotta vielä.

Päivi Lipponenkin on Paavon omaishoitaja. Ja itse kertoi kaikenlaisista ystävyyssuhteista lehdessä.

Joo mutta nyt on ollut talous turvattu ja on varmaan jatkossakin. Toki tuo vanha mies voi vaatia sen, että joskus joutuu omaishoitajaksi. Ei Jennikään enää ole mikään nuori. Alle 30-vuotias on nuori ja alle 40-vuotiasta voi sanoa melko nuoreksi. 

Eli olet kateellinen rahasta? Niin se yleensä menee, että puolisot pitävät yhtä, yhteinen talous.

Sun pitää itse tehdä elämäsi, kukaan muu ei tee sitä sun puolesta.

Tämä sama on kaikilla.

Osattomuuden kokemus tulee ehkäpä siitä, jos kukaan ole kannustanut rakentamaan itse omaa elämäänsä. Siksi katkeruus. Tavallaan ymmärrän sinua.

Tulee katkeruutta siitä, että joku toinen on mielestäsi saanut paljon. Tosiasiassa me emme voi tietää, millaista elämää Jenni Haukio on elänyt. Ja miksi on tehnyt mitäkin valintoja.

Marinillakin on ollut paljon, jos on ollut kaksi kannustavaa äitiä, vaikka ei taloudellisesti ole ollut paljon. On kuitenkin työnnetty eteenpäin.

Joo voin olla katkera, mutta yritän tuoda esiin myös pienen ihmisen asioita. Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuskia ja joidenkin pitää elää tosi pienin eväin. He eivät kuitenkaan saa mistään kannustusta ja kiitosta. Joo emme tosiasiassa tiedä, millaista Haukion  elämä on.  Onko hän ehkä onnellinen vai onko kaikki vain ulkokultaista kiiltoa vai onko hänkin jäänyt jostain paitsi, vaikka talous on ollut turvattu. 

Ainakaan et voi syyttää järjestelmää siitä, että koet epäonnistuneesi elämässä. Suomessa on maailman paras järjestelmä.

Mauno Koivistokin oli satamajätkä ja opiskeli iltaisin. Vaimon löysi sattuman kautta porttikongista, kun kulki ohi. Niin vain sitten tuli presidentti hänestä.

Samoin Tarja Halosen lapsuus on ollut varmasti aika kurja. Äiti kasvoi lastenkodissa ja oli yksinhuoltaja. Siihen aikaan sekin oli monta kertaa vaikeampaa.

Osattomuuden kokemus voi olla, vaikka olisi kasvanut vaurauden keskellä. Ei katso rahaa.

Mä oon kuule itse mennyt vauhdilla eteenpäin. On hyvä koulutus, jonka olen itse hankkinut. En silti jaksa taputtaa kaikille hyväosaisille. Ehkä sinä voit sen tehdä. Tänä päivänä on käynyt entistä harvinaisemmiksi Mauno Koivistot ja Tarja Halosen. Heillä oli se hyvä puoli, että heidän lähellään oli tarjolla koulutusta. Molemmat asuivat kaupungissa. Vaikeampaa varmaan on lähteä jostain kaukaa maaseudulta. Manun ja Tarjankin aikana moni lähti kaupunkiin ja monelle tieyämättömälle kävi huonosti.

Ihan ystävällisenä vinkkinä voin kertoa, että ennen oli ihan tavallista muuttaa opintojen perässä kaupunkiin. Niin tehtiin omassakin perheessäni.

Suomi oli katsos ennenkin vapaa maa, jossa saa valita asuinpaikkansa. Ja saa edelleen. Nykyään vaan kellekään ei kelpaa ne alivuokralaiskämpät tai 10 opiskelijan soluhuoneistot.

Joo tiedetään, mutta asuntoja ei ainakaan minun nuoruudessani ollut niin vain tarjolla. Takuuvuokrat taas olivat niin suuria, ettei niihin ollut varaa. Manun ja Tarjan ei tarvinnut minnekään muuttaa. Maaseudulla ennen oli vaikeaa päästä edes keskikoulun, jos sellaista ei ollut lähellä. Kaikilla vanhemmilla ei ollut varaa lähettää lasta keskikouluun ja maksaa vielä asuminenkin toisella paikkakunnalla. Itse olen asunut useassa paikassa vuokralla. Muutin jopa yhden vuoden aikana 6 kertaa. Totta on, että kaikille ei kelpaa soluasunnot, mutta ei sitäkään pidä yleistää kaikkia koskemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta Jennin työnteosta. Eihän me oikeasti tiedetä, kuinka paljon teki töitä. Oliko vain nimi paperilla. Onhan niitä sellaisiakin, jotka ovat työttöminä, eivätkä uskalla mennä päivällä ulos, ettei joku näe, etteivät ole tössä.  Ei se vielä merkitse mitään, jos on työsuhde, siellä voi olla vain vähän tai tehdä etätöitä vähän. 

Eiköhän Jennillä ole ihan töitä, kun on pieni lapsi ja presidentin puoliso.

Saulihan sanoi, että lapsi on Jennin projekti.

Ja nyt väitöskirja. Minusta tuossa on paljon tekemistä.

No ohan toki lapsessa oma hommansa ja vielä presidentin puolisona toimimisessa. Jenni aloitti jatko-opinnot jo vuonna 2001 ja sai lapsen yli 40-vuotiaana. Lisäksi täällä niin kehutaan, kuinka Jenni on tehnyt töitä ja väikkärin yms. Verrataan häntä tavallisiin Maija Meikäläisiin, joilla on raha yms. huolet. 

Kuka on verrannut? Mielestäni Jenni Haukio on saanut paljon aikaan. Samoin Sanna Marin. Itse olen samaa ikäluokkaa. En osaa edes olla kateellinen. Kaikki me eletään omanlaista elämää omilla resursseilla.

Toisaalta Sauli on myöskin aika vanha, vaikka on nuorekas. Ei käy kateeksi nuorehkoa naista, kun joutuu vaikkapa puolisonsa omaishoitajaksi jossain vaiheessa. Heillä on vielä pieni lapsi, joka tarvitsee tiivistä hoivaa kymmenen vuotta vielä.

Päivi Lipponenkin on Paavon omaishoitaja. Ja itse kertoi kaikenlaisista ystävyyssuhteista lehdessä.

Joo mutta nyt on ollut talous turvattu ja on varmaan jatkossakin. Toki tuo vanha mies voi vaatia sen, että joskus joutuu omaishoitajaksi. Ei Jennikään enää ole mikään nuori. Alle 30-vuotias on nuori ja alle 40-vuotiasta voi sanoa melko nuoreksi. 

Eli olet kateellinen rahasta? Niin se yleensä menee, että puolisot pitävät yhtä, yhteinen talous.

Sun pitää itse tehdä elämäsi, kukaan muu ei tee sitä sun puolesta.

Tämä sama on kaikilla.

Osattomuuden kokemus tulee ehkäpä siitä, jos kukaan ole kannustanut rakentamaan itse omaa elämäänsä. Siksi katkeruus. Tavallaan ymmärrän sinua.

Tulee katkeruutta siitä, että joku toinen on mielestäsi saanut paljon. Tosiasiassa me emme voi tietää, millaista elämää Jenni Haukio on elänyt. Ja miksi on tehnyt mitäkin valintoja.

Marinillakin on ollut paljon, jos on ollut kaksi kannustavaa äitiä, vaikka ei taloudellisesti ole ollut paljon. On kuitenkin työnnetty eteenpäin.

Joo voin olla katkera, mutta yritän tuoda esiin myös pienen ihmisen asioita. Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuskia ja joidenkin pitää elää tosi pienin eväin. He eivät kuitenkaan saa mistään kannustusta ja kiitosta. Joo emme tosiasiassa tiedä, millaista Haukion  elämä on.  Onko hän ehkä onnellinen vai onko kaikki vain ulkokultaista kiiltoa vai onko hänkin jäänyt jostain paitsi, vaikka talous on ollut turvattu. 

Ainakaan et voi syyttää järjestelmää siitä, että koet epäonnistuneesi elämässä. Suomessa on maailman paras järjestelmä.

Mauno Koivistokin oli satamajätkä ja opiskeli iltaisin. Vaimon löysi sattuman kautta porttikongista, kun kulki ohi. Niin vain sitten tuli presidentti hänestä.

Samoin Tarja Halosen lapsuus on ollut varmasti aika kurja. Äiti kasvoi lastenkodissa ja oli yksinhuoltaja. Siihen aikaan sekin oli monta kertaa vaikeampaa.

Osattomuuden kokemus voi olla, vaikka olisi kasvanut vaurauden keskellä. Ei katso rahaa.

Mä oon kuule itse mennyt vauhdilla eteenpäin. On hyvä koulutus, jonka olen itse hankkinut. En silti jaksa taputtaa kaikille hyväosaisille. Ehkä sinä voit sen tehdä. Tänä päivänä on käynyt entistä harvinaisemmiksi Mauno Koivistot ja Tarja Halosen. Heillä oli se hyvä puoli, että heidän lähellään oli tarjolla koulutusta. Molemmat asuivat kaupungissa. Vaikeampaa varmaan on lähteä jostain kaukaa maaseudulta. Manun ja Tarjankin aikana moni lähti kaupunkiin ja monelle tieyämättömälle kävi huonosti.

Ihan ystävällisenä vinkkinä voin kertoa, että ennen oli ihan tavallista muuttaa opintojen perässä kaupunkiin. Niin tehtiin omassakin perheessäni.

Suomi oli katsos ennenkin vapaa maa, jossa saa valita asuinpaikkansa. Ja saa edelleen. Nykyään vaan kellekään ei kelpaa ne alivuokralaiskämpät tai 10 opiskelijan soluhuoneistot.

Joo tiedetään, mutta asuntoja ei ainakaan minun nuoruudessani ollut niin vain tarjolla. Takuuvuokrat taas olivat niin suuria, ettei niihin ollut varaa. Manun ja Tarjan ei tarvinnut minnekään muuttaa. Maaseudulla ennen oli vaikeaa päästä edes keskikoulun, jos sellaista ei ollut lähellä. Kaikilla vanhemmilla ei ollut varaa lähettää lasta keskikouluun ja maksaa vielä asuminenkin toisella paikkakunnalla. Itse olen asunut useassa paikassa vuokralla. Muutin jopa yhden vuoden aikana 6 kertaa. Totta on, että kaikille ei kelpaa soluasunnot, mutta ei sitäkään pidä yleistää kaikkia koskemaan.

Milloinkas olet nuoruutesi elänyt? Isoisäni muutti Helsinkiin sodan jälkeen, jolloin oli karmea asuntopula.

Niin vaan järjestyi aina alivuokralaiskämppä jostain. Opintotukea ei ollut ja opintolainaa varten piti olla takaaja, joten hän opiskeli työn ohessa. Samaa teki muuten Mauno Koivisto, joka opiskeli työn ohessa ensin iltaoppikoulussa ja sitten yliopistossa. Ja maksoi itse asumisensa, ei hänellä ollut valmiina mitään.

Vierailija kirjoitti:

Marin on väritön ikävystyttävä nyhverö, rumakin vielä. Lisäksi tyhmä ja epämääräisistä taustoista tuleva. Ei kansan valitsema johtaja, pelkästään puolueväen tuella eteenpäin päässyt. Ja mikä pahinta - varas.

Jenni voittaa Marinin mennen tullen ulkonäössä, tyylikkyydessä, käytöstavoissa - aivan kaikessa.

Ei ketjua etteikö Sanna-hullu tunkisi agendaansa jauhamaan.

Sinä kittaat velaksi kaljaa lähiöräkälässä, hän elää omaa elämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Marin on väritön ikävystyttävä nyhverö, rumakin vielä. Lisäksi tyhmä ja epämääräisistä taustoista tuleva. Ei kansan valitsema johtaja, pelkästään puolueväen tuella eteenpäin päässyt. Ja mikä pahinta - varas.

Jenni voittaa Marinin mennen tullen ulkonäössä, tyylikkyydessä, käytöstavoissa - aivan kaikessa.

Uutinen: Jenni Haukio ei ole ollut ehdolla mihinkään poliittiseen virkaan eikä ole poliitikko. Pääministerin valitsee eduskunta. Se, että pääministeri ei ole sinun mieleen on sinun ongelmasi.

Sivistyneet ihmiset eivät tuomitse ihmisiä perhetaustan perusteella tai nimittele heitä ulkonäön vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta Jennin työnteosta. Eihän me oikeasti tiedetä, kuinka paljon teki töitä. Oliko vain nimi paperilla. Onhan niitä sellaisiakin, jotka ovat työttöminä, eivätkä uskalla mennä päivällä ulos, ettei joku näe, etteivät ole tössä.  Ei se vielä merkitse mitään, jos on työsuhde, siellä voi olla vain vähän tai tehdä etätöitä vähän. 

Eiköhän Jennillä ole ihan töitä, kun on pieni lapsi ja presidentin puoliso.

Saulihan sanoi, että lapsi on Jennin projekti.

Ja nyt väitöskirja. Minusta tuossa on paljon tekemistä.

No ohan toki lapsessa oma hommansa ja vielä presidentin puolisona toimimisessa. Jenni aloitti jatko-opinnot jo vuonna 2001 ja sai lapsen yli 40-vuotiaana. Lisäksi täällä niin kehutaan, kuinka Jenni on tehnyt töitä ja väikkärin yms. Verrataan häntä tavallisiin Maija Meikäläisiin, joilla on raha yms. huolet. 

Kuka on verrannut? Mielestäni Jenni Haukio on saanut paljon aikaan. Samoin Sanna Marin. Itse olen samaa ikäluokkaa. En osaa edes olla kateellinen. Kaikki me eletään omanlaista elämää omilla resursseilla.

Toisaalta Sauli on myöskin aika vanha, vaikka on nuorekas. Ei käy kateeksi nuorehkoa naista, kun joutuu vaikkapa puolisonsa omaishoitajaksi jossain vaiheessa. Heillä on vielä pieni lapsi, joka tarvitsee tiivistä hoivaa kymmenen vuotta vielä.

Päivi Lipponenkin on Paavon omaishoitaja. Ja itse kertoi kaikenlaisista ystävyyssuhteista lehdessä.

Joo mutta nyt on ollut talous turvattu ja on varmaan jatkossakin. Toki tuo vanha mies voi vaatia sen, että joskus joutuu omaishoitajaksi. Ei Jennikään enää ole mikään nuori. Alle 30-vuotias on nuori ja alle 40-vuotiasta voi sanoa melko nuoreksi. 

Eli olet kateellinen rahasta? Niin se yleensä menee, että puolisot pitävät yhtä, yhteinen talous.

Sun pitää itse tehdä elämäsi, kukaan muu ei tee sitä sun puolesta.

Tämä sama on kaikilla.

Osattomuuden kokemus tulee ehkäpä siitä, jos kukaan ole kannustanut rakentamaan itse omaa elämäänsä. Siksi katkeruus. Tavallaan ymmärrän sinua.

Tulee katkeruutta siitä, että joku toinen on mielestäsi saanut paljon. Tosiasiassa me emme voi tietää, millaista elämää Jenni Haukio on elänyt. Ja miksi on tehnyt mitäkin valintoja.

Marinillakin on ollut paljon, jos on ollut kaksi kannustavaa äitiä, vaikka ei taloudellisesti ole ollut paljon. On kuitenkin työnnetty eteenpäin.

Joo voin olla katkera, mutta yritän tuoda esiin myös pienen ihmisen asioita. Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuskia ja joidenkin pitää elää tosi pienin eväin. He eivät kuitenkaan saa mistään kannustusta ja kiitosta. Joo emme tosiasiassa tiedä, millaista Haukion  elämä on.  Onko hän ehkä onnellinen vai onko kaikki vain ulkokultaista kiiltoa vai onko hänkin jäänyt jostain paitsi, vaikka talous on ollut turvattu. 

Ainakaan et voi syyttää järjestelmää siitä, että koet epäonnistuneesi elämässä. Suomessa on maailman paras järjestelmä.

Mauno Koivistokin oli satamajätkä ja opiskeli iltaisin. Vaimon löysi sattuman kautta porttikongista, kun kulki ohi. Niin vain sitten tuli presidentti hänestä.

Samoin Tarja Halosen lapsuus on ollut varmasti aika kurja. Äiti kasvoi lastenkodissa ja oli yksinhuoltaja. Siihen aikaan sekin oli monta kertaa vaikeampaa.

Osattomuuden kokemus voi olla, vaikka olisi kasvanut vaurauden keskellä. Ei katso rahaa.

Mä oon kuule itse mennyt vauhdilla eteenpäin. On hyvä koulutus, jonka olen itse hankkinut. En silti jaksa taputtaa kaikille hyväosaisille. Ehkä sinä voit sen tehdä. Tänä päivänä on käynyt entistä harvinaisemmiksi Mauno Koivistot ja Tarja Halosen. Heillä oli se hyvä puoli, että heidän lähellään oli tarjolla koulutusta. Molemmat asuivat kaupungissa. Vaikeampaa varmaan on lähteä jostain kaukaa maaseudulta. Manun ja Tarjankin aikana moni lähti kaupunkiin ja monelle tieyämättömälle kävi huonosti.

Ihan ystävällisenä vinkkinä voin kertoa, että ennen oli ihan tavallista muuttaa opintojen perässä kaupunkiin. Niin tehtiin omassakin perheessäni.

Suomi oli katsos ennenkin vapaa maa, jossa saa valita asuinpaikkansa. Ja saa edelleen. Nykyään vaan kellekään ei kelpaa ne alivuokralaiskämpät tai 10 opiskelijan soluhuoneistot.

Joo tiedetään, mutta asuntoja ei ainakaan minun nuoruudessani ollut niin vain tarjolla. Takuuvuokrat taas olivat niin suuria, ettei niihin ollut varaa. Manun ja Tarjan ei tarvinnut minnekään muuttaa. Maaseudulla ennen oli vaikeaa päästä edes keskikoulun, jos sellaista ei ollut lähellä. Kaikilla vanhemmilla ei ollut varaa lähettää lasta keskikouluun ja maksaa vielä asuminenkin toisella paikkakunnalla. Itse olen asunut useassa paikassa vuokralla. Muutin jopa yhden vuoden aikana 6 kertaa. Totta on, että kaikille ei kelpaa soluasunnot, mutta ei sitäkään pidä yleistää kaikkia koskemaan.

Milloinkas olet nuoruutesi elänyt? Isoisäni muutti Helsinkiin sodan jälkeen, jolloin oli karmea asuntopula.

Niin vaan järjestyi aina alivuokralaiskämppä jostain. Opintotukea ei ollut ja opintolainaa varten piti olla takaaja, joten hän opiskeli työn ohessa. Samaa teki muuten Mauno Koivisto, joka opiskeli työn ohessa ensin iltaoppikoulussa ja sitten yliopistossa. Ja maksoi itse asumisensa, ei hänellä ollut valmiina mitään.

Minäkin suoritin työn ohessa aikuislukion. 80-luvun lopulla ei ollut Helsingissä vuokra-asuntoja. Asuin sellaisissakin asunnoissa, joissa ei ollut mitään mukavuuksia vielä silloin, vaikka lähes kaikkialla muualla oli. Säästin siinä samalla myös aspin ja ostin asunnon. Menin yliopistoon ja valmistuin maisteriksi. Tein edelleen töitä ja menin naimisiin. Sain jossain vaiheessa lapsen ja jatkoin töitä ja opiskelua. Olen saanut paljon aikaiseksi ihan omin voimin. Nyt olen edelleen töissä ja olen sukuni ensimmäinen akateeminen. Lapseni opiskelee yliopistossa. Asuntolainaa on vielä jäljellä jokunen vuosi, koska välillä on muutettu isompaan asuntoon. Vanhemmistani isä oli evakko, joka muutti lapsena pois Karjalasta ja koulut jäivät kesken. Äitini oli torpparin lapsi, joka oli käynyt kansakoulun. Olen tässä hiukan kuin nalli kalliolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta Jennin työnteosta. Eihän me oikeasti tiedetä, kuinka paljon teki töitä. Oliko vain nimi paperilla. Onhan niitä sellaisiakin, jotka ovat työttöminä, eivätkä uskalla mennä päivällä ulos, ettei joku näe, etteivät ole tössä.  Ei se vielä merkitse mitään, jos on työsuhde, siellä voi olla vain vähän tai tehdä etätöitä vähän. 

Eiköhän Jennillä ole ihan töitä, kun on pieni lapsi ja presidentin puoliso.

Saulihan sanoi, että lapsi on Jennin projekti.

Ja nyt väitöskirja. Minusta tuossa on paljon tekemistä.

No ohan toki lapsessa oma hommansa ja vielä presidentin puolisona toimimisessa. Jenni aloitti jatko-opinnot jo vuonna 2001 ja sai lapsen yli 40-vuotiaana. Lisäksi täällä niin kehutaan, kuinka Jenni on tehnyt töitä ja väikkärin yms. Verrataan häntä tavallisiin Maija Meikäläisiin, joilla on raha yms. huolet. 

Kuka on verrannut? Mielestäni Jenni Haukio on saanut paljon aikaan. Samoin Sanna Marin. Itse olen samaa ikäluokkaa. En osaa edes olla kateellinen. Kaikki me eletään omanlaista elämää omilla resursseilla.

Toisaalta Sauli on myöskin aika vanha, vaikka on nuorekas. Ei käy kateeksi nuorehkoa naista, kun joutuu vaikkapa puolisonsa omaishoitajaksi jossain vaiheessa. Heillä on vielä pieni lapsi, joka tarvitsee tiivistä hoivaa kymmenen vuotta vielä.

Päivi Lipponenkin on Paavon omaishoitaja. Ja itse kertoi kaikenlaisista ystävyyssuhteista lehdessä.

Joo mutta nyt on ollut talous turvattu ja on varmaan jatkossakin. Toki tuo vanha mies voi vaatia sen, että joskus joutuu omaishoitajaksi. Ei Jennikään enää ole mikään nuori. Alle 30-vuotias on nuori ja alle 40-vuotiasta voi sanoa melko nuoreksi. 

Eli olet kateellinen rahasta? Niin se yleensä menee, että puolisot pitävät yhtä, yhteinen talous.

Sun pitää itse tehdä elämäsi, kukaan muu ei tee sitä sun puolesta.

Tämä sama on kaikilla.

Osattomuuden kokemus tulee ehkäpä siitä, jos kukaan ole kannustanut rakentamaan itse omaa elämäänsä. Siksi katkeruus. Tavallaan ymmärrän sinua.

Tulee katkeruutta siitä, että joku toinen on mielestäsi saanut paljon. Tosiasiassa me emme voi tietää, millaista elämää Jenni Haukio on elänyt. Ja miksi on tehnyt mitäkin valintoja.

Marinillakin on ollut paljon, jos on ollut kaksi kannustavaa äitiä, vaikka ei taloudellisesti ole ollut paljon. On kuitenkin työnnetty eteenpäin.

Joo voin olla katkera, mutta yritän tuoda esiin myös pienen ihmisen asioita. Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuskia ja joidenkin pitää elää tosi pienin eväin. He eivät kuitenkaan saa mistään kannustusta ja kiitosta. Joo emme tosiasiassa tiedä, millaista Haukion  elämä on.  Onko hän ehkä onnellinen vai onko kaikki vain ulkokultaista kiiltoa vai onko hänkin jäänyt jostain paitsi, vaikka talous on ollut turvattu. 

Ainakaan et voi syyttää järjestelmää siitä, että koet epäonnistuneesi elämässä. Suomessa on maailman paras järjestelmä.

Mauno Koivistokin oli satamajätkä ja opiskeli iltaisin. Vaimon löysi sattuman kautta porttikongista, kun kulki ohi. Niin vain sitten tuli presidentti hänestä.

Samoin Tarja Halosen lapsuus on ollut varmasti aika kurja. Äiti kasvoi lastenkodissa ja oli yksinhuoltaja. Siihen aikaan sekin oli monta kertaa vaikeampaa.

Osattomuuden kokemus voi olla, vaikka olisi kasvanut vaurauden keskellä. Ei katso rahaa.

Mä oon kuule itse mennyt vauhdilla eteenpäin. On hyvä koulutus, jonka olen itse hankkinut. En silti jaksa taputtaa kaikille hyväosaisille. Ehkä sinä voit sen tehdä. Tänä päivänä on käynyt entistä harvinaisemmiksi Mauno Koivistot ja Tarja Halosen. Heillä oli se hyvä puoli, että heidän lähellään oli tarjolla koulutusta. Molemmat asuivat kaupungissa. Vaikeampaa varmaan on lähteä jostain kaukaa maaseudulta. Manun ja Tarjankin aikana moni lähti kaupunkiin ja monelle tieyämättömälle kävi huonosti.

Ihan ystävällisenä vinkkinä voin kertoa, että ennen oli ihan tavallista muuttaa opintojen perässä kaupunkiin. Niin tehtiin omassakin perheessäni.

Suomi oli katsos ennenkin vapaa maa, jossa saa valita asuinpaikkansa. Ja saa edelleen. Nykyään vaan kellekään ei kelpaa ne alivuokralaiskämpät tai 10 opiskelijan soluhuoneistot.

Joo tiedetään, mutta asuntoja ei ainakaan minun nuoruudessani ollut niin vain tarjolla. Takuuvuokrat taas olivat niin suuria, ettei niihin ollut varaa. Manun ja Tarjan ei tarvinnut minnekään muuttaa. Maaseudulla ennen oli vaikeaa päästä edes keskikoulun, jos sellaista ei ollut lähellä. Kaikilla vanhemmilla ei ollut varaa lähettää lasta keskikouluun ja maksaa vielä asuminenkin toisella paikkakunnalla. Itse olen asunut useassa paikassa vuokralla. Muutin jopa yhden vuoden aikana 6 kertaa. Totta on, että kaikille ei kelpaa soluasunnot, mutta ei sitäkään pidä yleistää kaikkia koskemaan.

Milloinkas olet nuoruutesi elänyt? Isoisäni muutti Helsinkiin sodan jälkeen, jolloin oli karmea asuntopula.

Niin vaan järjestyi aina alivuokralaiskämppä jostain. Opintotukea ei ollut ja opintolainaa varten piti olla takaaja, joten hän opiskeli työn ohessa. Samaa teki muuten Mauno Koivisto, joka opiskeli työn ohessa ensin iltaoppikoulussa ja sitten yliopistossa. Ja maksoi itse asumisensa, ei hänellä ollut valmiina mitään.

Minäkin suoritin työn ohessa aikuislukion. 80-luvun lopulla ei ollut Helsingissä vuokra-asuntoja. Asuin sellaisissakin asunnoissa, joissa ei ollut mitään mukavuuksia vielä silloin, vaikka lähes kaikkialla muualla oli. Säästin siinä samalla myös aspin ja ostin asunnon. Menin yliopistoon ja valmistuin maisteriksi. Tein edelleen töitä ja menin naimisiin. Sain jossain vaiheessa lapsen ja jatkoin töitä ja opiskelua. Olen saanut paljon aikaiseksi ihan omin voimin. Nyt olen edelleen töissä ja olen sukuni ensimmäinen akateeminen. Lapseni opiskelee yliopistossa. Asuntolainaa on vielä jäljellä jokunen vuosi, koska välillä on muutettu isompaan asuntoon. Vanhemmistani isä oli evakko, joka muutti lapsena pois Karjalasta ja koulut jäivät kesken. Äitini oli torpparin lapsi, joka oli käynyt kansakoulun. Olen tässä hiukan kuin nalli kalliolla.

Isoisäni oli evakko ja köyhästä työläisperheestä ja sukunsa ensimmäinen ylioppilas. Asuntotilanne sodan jälkeen oli paljon vaikeampi kuin 80-luvulla, jolloin oli ihan eri elintaso ja lisäksi valtion takaama opintolaina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta Jennin työnteosta. Eihän me oikeasti tiedetä, kuinka paljon teki töitä. Oliko vain nimi paperilla. Onhan niitä sellaisiakin, jotka ovat työttöminä, eivätkä uskalla mennä päivällä ulos, ettei joku näe, etteivät ole tössä.  Ei se vielä merkitse mitään, jos on työsuhde, siellä voi olla vain vähän tai tehdä etätöitä vähän. 

Eiköhän Jennillä ole ihan töitä, kun on pieni lapsi ja presidentin puoliso.

Saulihan sanoi, että lapsi on Jennin projekti.

Ja nyt väitöskirja. Minusta tuossa on paljon tekemistä.

No ohan toki lapsessa oma hommansa ja vielä presidentin puolisona toimimisessa. Jenni aloitti jatko-opinnot jo vuonna 2001 ja sai lapsen yli 40-vuotiaana. Lisäksi täällä niin kehutaan, kuinka Jenni on tehnyt töitä ja väikkärin yms. Verrataan häntä tavallisiin Maija Meikäläisiin, joilla on raha yms. huolet. 

Kuka on verrannut? Mielestäni Jenni Haukio on saanut paljon aikaan. Samoin Sanna Marin. Itse olen samaa ikäluokkaa. En osaa edes olla kateellinen. Kaikki me eletään omanlaista elämää omilla resursseilla.

Toisaalta Sauli on myöskin aika vanha, vaikka on nuorekas. Ei käy kateeksi nuorehkoa naista, kun joutuu vaikkapa puolisonsa omaishoitajaksi jossain vaiheessa. Heillä on vielä pieni lapsi, joka tarvitsee tiivistä hoivaa kymmenen vuotta vielä.

Päivi Lipponenkin on Paavon omaishoitaja. Ja itse kertoi kaikenlaisista ystävyyssuhteista lehdessä.

Joo mutta nyt on ollut talous turvattu ja on varmaan jatkossakin. Toki tuo vanha mies voi vaatia sen, että joskus joutuu omaishoitajaksi. Ei Jennikään enää ole mikään nuori. Alle 30-vuotias on nuori ja alle 40-vuotiasta voi sanoa melko nuoreksi. 

Eli olet kateellinen rahasta? Niin se yleensä menee, että puolisot pitävät yhtä, yhteinen talous.

Sun pitää itse tehdä elämäsi, kukaan muu ei tee sitä sun puolesta.

Tämä sama on kaikilla.

Osattomuuden kokemus tulee ehkäpä siitä, jos kukaan ole kannustanut rakentamaan itse omaa elämäänsä. Siksi katkeruus. Tavallaan ymmärrän sinua.

Tulee katkeruutta siitä, että joku toinen on mielestäsi saanut paljon. Tosiasiassa me emme voi tietää, millaista elämää Jenni Haukio on elänyt. Ja miksi on tehnyt mitäkin valintoja.

Marinillakin on ollut paljon, jos on ollut kaksi kannustavaa äitiä, vaikka ei taloudellisesti ole ollut paljon. On kuitenkin työnnetty eteenpäin.

Joo voin olla katkera, mutta yritän tuoda esiin myös pienen ihmisen asioita. Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuskia ja joidenkin pitää elää tosi pienin eväin. He eivät kuitenkaan saa mistään kannustusta ja kiitosta. Joo emme tosiasiassa tiedä, millaista Haukion  elämä on.  Onko hän ehkä onnellinen vai onko kaikki vain ulkokultaista kiiltoa vai onko hänkin jäänyt jostain paitsi, vaikka talous on ollut turvattu. 

Ainakaan et voi syyttää järjestelmää siitä, että koet epäonnistuneesi elämässä. Suomessa on maailman paras järjestelmä.

Mauno Koivistokin oli satamajätkä ja opiskeli iltaisin. Vaimon löysi sattuman kautta porttikongista, kun kulki ohi. Niin vain sitten tuli presidentti hänestä.

Samoin Tarja Halosen lapsuus on ollut varmasti aika kurja. Äiti kasvoi lastenkodissa ja oli yksinhuoltaja. Siihen aikaan sekin oli monta kertaa vaikeampaa.

Osattomuuden kokemus voi olla, vaikka olisi kasvanut vaurauden keskellä. Ei katso rahaa.

Mä oon kuule itse mennyt vauhdilla eteenpäin. On hyvä koulutus, jonka olen itse hankkinut. En silti jaksa taputtaa kaikille hyväosaisille. Ehkä sinä voit sen tehdä. Tänä päivänä on käynyt entistä harvinaisemmiksi Mauno Koivistot ja Tarja Halosen. Heillä oli se hyvä puoli, että heidän lähellään oli tarjolla koulutusta. Molemmat asuivat kaupungissa. Vaikeampaa varmaan on lähteä jostain kaukaa maaseudulta. Manun ja Tarjankin aikana moni lähti kaupunkiin ja monelle tieyämättömälle kävi huonosti.

Ihan ystävällisenä vinkkinä voin kertoa, että ennen oli ihan tavallista muuttaa opintojen perässä kaupunkiin. Niin tehtiin omassakin perheessäni.

Suomi oli katsos ennenkin vapaa maa, jossa saa valita asuinpaikkansa. Ja saa edelleen. Nykyään vaan kellekään ei kelpaa ne alivuokralaiskämpät tai 10 opiskelijan soluhuoneistot.

Joo tiedetään, mutta asuntoja ei ainakaan minun nuoruudessani ollut niin vain tarjolla. Takuuvuokrat taas olivat niin suuria, ettei niihin ollut varaa. Manun ja Tarjan ei tarvinnut minnekään muuttaa. Maaseudulla ennen oli vaikeaa päästä edes keskikoulun, jos sellaista ei ollut lähellä. Kaikilla vanhemmilla ei ollut varaa lähettää lasta keskikouluun ja maksaa vielä asuminenkin toisella paikkakunnalla. Itse olen asunut useassa paikassa vuokralla. Muutin jopa yhden vuoden aikana 6 kertaa. Totta on, että kaikille ei kelpaa soluasunnot, mutta ei sitäkään pidä yleistää kaikkia koskemaan.

Milloinkas olet nuoruutesi elänyt? Isoisäni muutti Helsinkiin sodan jälkeen, jolloin oli karmea asuntopula.

Niin vaan järjestyi aina alivuokralaiskämppä jostain. Opintotukea ei ollut ja opintolainaa varten piti olla takaaja, joten hän opiskeli työn ohessa. Samaa teki muuten Mauno Koivisto, joka opiskeli työn ohessa ensin iltaoppikoulussa ja sitten yliopistossa. Ja maksoi itse asumisensa, ei hänellä ollut valmiina mitään.

Niin ja kiitos vinkeistä, jotka sattumalta tiedetään. Niin ja isä tuli vanhempineen evakkona Karjalasta, jonne jäi perheeltä kaikki. Äidin isä taas oli juoppo, joka ajoi perheen lumihankeen tämän tästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta Jennin työnteosta. Eihän me oikeasti tiedetä, kuinka paljon teki töitä. Oliko vain nimi paperilla. Onhan niitä sellaisiakin, jotka ovat työttöminä, eivätkä uskalla mennä päivällä ulos, ettei joku näe, etteivät ole tössä.  Ei se vielä merkitse mitään, jos on työsuhde, siellä voi olla vain vähän tai tehdä etätöitä vähän. 

Eiköhän Jennillä ole ihan töitä, kun on pieni lapsi ja presidentin puoliso.

Saulihan sanoi, että lapsi on Jennin projekti.

Ja nyt väitöskirja. Minusta tuossa on paljon tekemistä.

No ohan toki lapsessa oma hommansa ja vielä presidentin puolisona toimimisessa. Jenni aloitti jatko-opinnot jo vuonna 2001 ja sai lapsen yli 40-vuotiaana. Lisäksi täällä niin kehutaan, kuinka Jenni on tehnyt töitä ja väikkärin yms. Verrataan häntä tavallisiin Maija Meikäläisiin, joilla on raha yms. huolet. 

Kuka on verrannut? Mielestäni Jenni Haukio on saanut paljon aikaan. Samoin Sanna Marin. Itse olen samaa ikäluokkaa. En osaa edes olla kateellinen. Kaikki me eletään omanlaista elämää omilla resursseilla.

Toisaalta Sauli on myöskin aika vanha, vaikka on nuorekas. Ei käy kateeksi nuorehkoa naista, kun joutuu vaikkapa puolisonsa omaishoitajaksi jossain vaiheessa. Heillä on vielä pieni lapsi, joka tarvitsee tiivistä hoivaa kymmenen vuotta vielä.

Päivi Lipponenkin on Paavon omaishoitaja. Ja itse kertoi kaikenlaisista ystävyyssuhteista lehdessä.

Joo mutta nyt on ollut talous turvattu ja on varmaan jatkossakin. Toki tuo vanha mies voi vaatia sen, että joskus joutuu omaishoitajaksi. Ei Jennikään enää ole mikään nuori. Alle 30-vuotias on nuori ja alle 40-vuotiasta voi sanoa melko nuoreksi. 

Eli olet kateellinen rahasta? Niin se yleensä menee, että puolisot pitävät yhtä, yhteinen talous.

Sun pitää itse tehdä elämäsi, kukaan muu ei tee sitä sun puolesta.

Tämä sama on kaikilla.

Osattomuuden kokemus tulee ehkäpä siitä, jos kukaan ole kannustanut rakentamaan itse omaa elämäänsä. Siksi katkeruus. Tavallaan ymmärrän sinua.

Tulee katkeruutta siitä, että joku toinen on mielestäsi saanut paljon. Tosiasiassa me emme voi tietää, millaista elämää Jenni Haukio on elänyt. Ja miksi on tehnyt mitäkin valintoja.

Marinillakin on ollut paljon, jos on ollut kaksi kannustavaa äitiä, vaikka ei taloudellisesti ole ollut paljon. On kuitenkin työnnetty eteenpäin.

Joo voin olla katkera, mutta yritän tuoda esiin myös pienen ihmisen asioita. Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuskia ja joidenkin pitää elää tosi pienin eväin. He eivät kuitenkaan saa mistään kannustusta ja kiitosta. Joo emme tosiasiassa tiedä, millaista Haukion  elämä on.  Onko hän ehkä onnellinen vai onko kaikki vain ulkokultaista kiiltoa vai onko hänkin jäänyt jostain paitsi, vaikka talous on ollut turvattu. 

Ainakaan et voi syyttää järjestelmää siitä, että koet epäonnistuneesi elämässä. Suomessa on maailman paras järjestelmä.

Mauno Koivistokin oli satamajätkä ja opiskeli iltaisin. Vaimon löysi sattuman kautta porttikongista, kun kulki ohi. Niin vain sitten tuli presidentti hänestä.

Samoin Tarja Halosen lapsuus on ollut varmasti aika kurja. Äiti kasvoi lastenkodissa ja oli yksinhuoltaja. Siihen aikaan sekin oli monta kertaa vaikeampaa.

Osattomuuden kokemus voi olla, vaikka olisi kasvanut vaurauden keskellä. Ei katso rahaa.

Mä oon kuule itse mennyt vauhdilla eteenpäin. On hyvä koulutus, jonka olen itse hankkinut. En silti jaksa taputtaa kaikille hyväosaisille. Ehkä sinä voit sen tehdä. Tänä päivänä on käynyt entistä harvinaisemmiksi Mauno Koivistot ja Tarja Halosen. Heillä oli se hyvä puoli, että heidän lähellään oli tarjolla koulutusta. Molemmat asuivat kaupungissa. Vaikeampaa varmaan on lähteä jostain kaukaa maaseudulta. Manun ja Tarjankin aikana moni lähti kaupunkiin ja monelle tieyämättömälle kävi huonosti.

Ihan ystävällisenä vinkkinä voin kertoa, että ennen oli ihan tavallista muuttaa opintojen perässä kaupunkiin. Niin tehtiin omassakin perheessäni.

Suomi oli katsos ennenkin vapaa maa, jossa saa valita asuinpaikkansa. Ja saa edelleen. Nykyään vaan kellekään ei kelpaa ne alivuokralaiskämpät tai 10 opiskelijan soluhuoneistot.

Joo tiedetään, mutta asuntoja ei ainakaan minun nuoruudessani ollut niin vain tarjolla. Takuuvuokrat taas olivat niin suuria, ettei niihin ollut varaa. Manun ja Tarjan ei tarvinnut minnekään muuttaa. Maaseudulla ennen oli vaikeaa päästä edes keskikoulun, jos sellaista ei ollut lähellä. Kaikilla vanhemmilla ei ollut varaa lähettää lasta keskikouluun ja maksaa vielä asuminenkin toisella paikkakunnalla. Itse olen asunut useassa paikassa vuokralla. Muutin jopa yhden vuoden aikana 6 kertaa. Totta on, että kaikille ei kelpaa soluasunnot, mutta ei sitäkään pidä yleistää kaikkia koskemaan.

Milloinkas olet nuoruutesi elänyt? Isoisäni muutti Helsinkiin sodan jälkeen, jolloin oli karmea asuntopula.

Niin vaan järjestyi aina alivuokralaiskämppä jostain. Opintotukea ei ollut ja opintolainaa varten piti olla takaaja, joten hän opiskeli työn ohessa. Samaa teki muuten Mauno Koivisto, joka opiskeli työn ohessa ensin iltaoppikoulussa ja sitten yliopistossa. Ja maksoi itse asumisensa, ei hänellä ollut valmiina mitään.

Niin ja kiitos vinkeistä, jotka sattumalta tiedetään. Niin ja isä tuli vanhempineen evakkona Karjalasta, jonne jäi perheeltä kaikki. Äidin isä taas oli juoppo, joka ajoi perheen lumihankeen tämän tästä.

Miten tämä liittyy Jenni Haukioon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta Jennin työnteosta. Eihän me oikeasti tiedetä, kuinka paljon teki töitä. Oliko vain nimi paperilla. Onhan niitä sellaisiakin, jotka ovat työttöminä, eivätkä uskalla mennä päivällä ulos, ettei joku näe, etteivät ole tössä.  Ei se vielä merkitse mitään, jos on työsuhde, siellä voi olla vain vähän tai tehdä etätöitä vähän. 

Eiköhän Jennillä ole ihan töitä, kun on pieni lapsi ja presidentin puoliso.

Saulihan sanoi, että lapsi on Jennin projekti.

Ja nyt väitöskirja. Minusta tuossa on paljon tekemistä.

No ohan toki lapsessa oma hommansa ja vielä presidentin puolisona toimimisessa. Jenni aloitti jatko-opinnot jo vuonna 2001 ja sai lapsen yli 40-vuotiaana. Lisäksi täällä niin kehutaan, kuinka Jenni on tehnyt töitä ja väikkärin yms. Verrataan häntä tavallisiin Maija Meikäläisiin, joilla on raha yms. huolet. 

Kuka on verrannut? Mielestäni Jenni Haukio on saanut paljon aikaan. Samoin Sanna Marin. Itse olen samaa ikäluokkaa. En osaa edes olla kateellinen. Kaikki me eletään omanlaista elämää omilla resursseilla.

Toisaalta Sauli on myöskin aika vanha, vaikka on nuorekas. Ei käy kateeksi nuorehkoa naista, kun joutuu vaikkapa puolisonsa omaishoitajaksi jossain vaiheessa. Heillä on vielä pieni lapsi, joka tarvitsee tiivistä hoivaa kymmenen vuotta vielä.

Päivi Lipponenkin on Paavon omaishoitaja. Ja itse kertoi kaikenlaisista ystävyyssuhteista lehdessä.

Joo mutta nyt on ollut talous turvattu ja on varmaan jatkossakin. Toki tuo vanha mies voi vaatia sen, että joskus joutuu omaishoitajaksi. Ei Jennikään enää ole mikään nuori. Alle 30-vuotias on nuori ja alle 40-vuotiasta voi sanoa melko nuoreksi. 

Eli olet kateellinen rahasta? Niin se yleensä menee, että puolisot pitävät yhtä, yhteinen talous.

Sun pitää itse tehdä elämäsi, kukaan muu ei tee sitä sun puolesta.

Tämä sama on kaikilla.

Osattomuuden kokemus tulee ehkäpä siitä, jos kukaan ole kannustanut rakentamaan itse omaa elämäänsä. Siksi katkeruus. Tavallaan ymmärrän sinua.

Tulee katkeruutta siitä, että joku toinen on mielestäsi saanut paljon. Tosiasiassa me emme voi tietää, millaista elämää Jenni Haukio on elänyt. Ja miksi on tehnyt mitäkin valintoja.

Marinillakin on ollut paljon, jos on ollut kaksi kannustavaa äitiä, vaikka ei taloudellisesti ole ollut paljon. On kuitenkin työnnetty eteenpäin.

Joo voin olla katkera, mutta yritän tuoda esiin myös pienen ihmisen asioita. Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuskia ja joidenkin pitää elää tosi pienin eväin. He eivät kuitenkaan saa mistään kannustusta ja kiitosta. Joo emme tosiasiassa tiedä, millaista Haukion  elämä on.  Onko hän ehkä onnellinen vai onko kaikki vain ulkokultaista kiiltoa vai onko hänkin jäänyt jostain paitsi, vaikka talous on ollut turvattu. 

Ainakaan et voi syyttää järjestelmää siitä, että koet epäonnistuneesi elämässä. Suomessa on maailman paras järjestelmä.

Mauno Koivistokin oli satamajätkä ja opiskeli iltaisin. Vaimon löysi sattuman kautta porttikongista, kun kulki ohi. Niin vain sitten tuli presidentti hänestä.

Samoin Tarja Halosen lapsuus on ollut varmasti aika kurja. Äiti kasvoi lastenkodissa ja oli yksinhuoltaja. Siihen aikaan sekin oli monta kertaa vaikeampaa.

Osattomuuden kokemus voi olla, vaikka olisi kasvanut vaurauden keskellä. Ei katso rahaa.

Mä oon kuule itse mennyt vauhdilla eteenpäin. On hyvä koulutus, jonka olen itse hankkinut. En silti jaksa taputtaa kaikille hyväosaisille. Ehkä sinä voit sen tehdä. Tänä päivänä on käynyt entistä harvinaisemmiksi Mauno Koivistot ja Tarja Halosen. Heillä oli se hyvä puoli, että heidän lähellään oli tarjolla koulutusta. Molemmat asuivat kaupungissa. Vaikeampaa varmaan on lähteä jostain kaukaa maaseudulta. Manun ja Tarjankin aikana moni lähti kaupunkiin ja monelle tieyämättömälle kävi huonosti.

Ihan ystävällisenä vinkkinä voin kertoa, että ennen oli ihan tavallista muuttaa opintojen perässä kaupunkiin. Niin tehtiin omassakin perheessäni.

Suomi oli katsos ennenkin vapaa maa, jossa saa valita asuinpaikkansa. Ja saa edelleen. Nykyään vaan kellekään ei kelpaa ne alivuokralaiskämpät tai 10 opiskelijan soluhuoneistot.

Joo tiedetään, mutta asuntoja ei ainakaan minun nuoruudessani ollut niin vain tarjolla. Takuuvuokrat taas olivat niin suuria, ettei niihin ollut varaa. Manun ja Tarjan ei tarvinnut minnekään muuttaa. Maaseudulla ennen oli vaikeaa päästä edes keskikoulun, jos sellaista ei ollut lähellä. Kaikilla vanhemmilla ei ollut varaa lähettää lasta keskikouluun ja maksaa vielä asuminenkin toisella paikkakunnalla. Itse olen asunut useassa paikassa vuokralla. Muutin jopa yhden vuoden aikana 6 kertaa. Totta on, että kaikille ei kelpaa soluasunnot, mutta ei sitäkään pidä yleistää kaikkia koskemaan.

Milloinkas olet nuoruutesi elänyt? Isoisäni muutti Helsinkiin sodan jälkeen, jolloin oli karmea asuntopula.

Niin vaan järjestyi aina alivuokralaiskämppä jostain. Opintotukea ei ollut ja opintolainaa varten piti olla takaaja, joten hän opiskeli työn ohessa. Samaa teki muuten Mauno Koivisto, joka opiskeli työn ohessa ensin iltaoppikoulussa ja sitten yliopistossa. Ja maksoi itse asumisensa, ei hänellä ollut valmiina mitään.

Minäkin suoritin työn ohessa aikuislukion. 80-luvun lopulla ei ollut Helsingissä vuokra-asuntoja. Asuin sellaisissakin asunnoissa, joissa ei ollut mitään mukavuuksia vielä silloin, vaikka lähes kaikkialla muualla oli. Säästin siinä samalla myös aspin ja ostin asunnon. Menin yliopistoon ja valmistuin maisteriksi. Tein edelleen töitä ja menin naimisiin. Sain jossain vaiheessa lapsen ja jatkoin töitä ja opiskelua. Olen saanut paljon aikaiseksi ihan omin voimin. Nyt olen edelleen töissä ja olen sukuni ensimmäinen akateeminen. Lapseni opiskelee yliopistossa. Asuntolainaa on vielä jäljellä jokunen vuosi, koska välillä on muutettu isompaan asuntoon. Vanhemmistani isä oli evakko, joka muutti lapsena pois Karjalasta ja koulut jäivät kesken. Äitini oli torpparin lapsi, joka oli käynyt kansakoulun. Olen tässä hiukan kuin nalli kalliolla.

Isoisäni oli evakko ja köyhästä työläisperheestä ja sukunsa ensimmäinen ylioppilas. Asuntotilanne sodan jälkeen oli paljon vaikeampi kuin 80-luvulla, jolloin oli ihan eri elintaso ja lisäksi valtion takaama opintolaina.

En osaa sanoa mitään, mutta en ainakaan itse saanut millään asuntoa. Hain monesta paikasta ja pääsin jonoon. Vapailla markkinoilla taas vuokrat olivat niin korkeita, etten pystynyt niitä maksamaan. Vanhempani eivät pystyneet minua auttamaan. Asuin siis talon yläkerrassa, jossa ei ollut juuri mitään mukavuuksia ja se oli todella kylmä. Oli rakennettu 50-luvun alussa. 2 vuotta siellä asuin ja sitä ennen lukuisissa asunnoissa. Iltalukioon ei saanut opintotukea, eikä varsinkaan kun säästi aspia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta Jennin työnteosta. Eihän me oikeasti tiedetä, kuinka paljon teki töitä. Oliko vain nimi paperilla. Onhan niitä sellaisiakin, jotka ovat työttöminä, eivätkä uskalla mennä päivällä ulos, ettei joku näe, etteivät ole tössä.  Ei se vielä merkitse mitään, jos on työsuhde, siellä voi olla vain vähän tai tehdä etätöitä vähän. 

Eiköhän Jennillä ole ihan töitä, kun on pieni lapsi ja presidentin puoliso.

Saulihan sanoi, että lapsi on Jennin projekti.

Ja nyt väitöskirja. Minusta tuossa on paljon tekemistä.

No ohan toki lapsessa oma hommansa ja vielä presidentin puolisona toimimisessa. Jenni aloitti jatko-opinnot jo vuonna 2001 ja sai lapsen yli 40-vuotiaana. Lisäksi täällä niin kehutaan, kuinka Jenni on tehnyt töitä ja väikkärin yms. Verrataan häntä tavallisiin Maija Meikäläisiin, joilla on raha yms. huolet. 

Kuka on verrannut? Mielestäni Jenni Haukio on saanut paljon aikaan. Samoin Sanna Marin. Itse olen samaa ikäluokkaa. En osaa edes olla kateellinen. Kaikki me eletään omanlaista elämää omilla resursseilla.

Toisaalta Sauli on myöskin aika vanha, vaikka on nuorekas. Ei käy kateeksi nuorehkoa naista, kun joutuu vaikkapa puolisonsa omaishoitajaksi jossain vaiheessa. Heillä on vielä pieni lapsi, joka tarvitsee tiivistä hoivaa kymmenen vuotta vielä.

Päivi Lipponenkin on Paavon omaishoitaja. Ja itse kertoi kaikenlaisista ystävyyssuhteista lehdessä.

Joo mutta nyt on ollut talous turvattu ja on varmaan jatkossakin. Toki tuo vanha mies voi vaatia sen, että joskus joutuu omaishoitajaksi. Ei Jennikään enää ole mikään nuori. Alle 30-vuotias on nuori ja alle 40-vuotiasta voi sanoa melko nuoreksi. 

Eli olet kateellinen rahasta? Niin se yleensä menee, että puolisot pitävät yhtä, yhteinen talous.

Sun pitää itse tehdä elämäsi, kukaan muu ei tee sitä sun puolesta.

Tämä sama on kaikilla.

Osattomuuden kokemus tulee ehkäpä siitä, jos kukaan ole kannustanut rakentamaan itse omaa elämäänsä. Siksi katkeruus. Tavallaan ymmärrän sinua.

Tulee katkeruutta siitä, että joku toinen on mielestäsi saanut paljon. Tosiasiassa me emme voi tietää, millaista elämää Jenni Haukio on elänyt. Ja miksi on tehnyt mitäkin valintoja.

Marinillakin on ollut paljon, jos on ollut kaksi kannustavaa äitiä, vaikka ei taloudellisesti ole ollut paljon. On kuitenkin työnnetty eteenpäin.

Joo voin olla katkera, mutta yritän tuoda esiin myös pienen ihmisen asioita. Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuskia ja joidenkin pitää elää tosi pienin eväin. He eivät kuitenkaan saa mistään kannustusta ja kiitosta. Joo emme tosiasiassa tiedä, millaista Haukion  elämä on.  Onko hän ehkä onnellinen vai onko kaikki vain ulkokultaista kiiltoa vai onko hänkin jäänyt jostain paitsi, vaikka talous on ollut turvattu. 

Ainakaan et voi syyttää järjestelmää siitä, että koet epäonnistuneesi elämässä. Suomessa on maailman paras järjestelmä.

Mauno Koivistokin oli satamajätkä ja opiskeli iltaisin. Vaimon löysi sattuman kautta porttikongista, kun kulki ohi. Niin vain sitten tuli presidentti hänestä.

Samoin Tarja Halosen lapsuus on ollut varmasti aika kurja. Äiti kasvoi lastenkodissa ja oli yksinhuoltaja. Siihen aikaan sekin oli monta kertaa vaikeampaa.

Osattomuuden kokemus voi olla, vaikka olisi kasvanut vaurauden keskellä. Ei katso rahaa.

Mä oon kuule itse mennyt vauhdilla eteenpäin. On hyvä koulutus, jonka olen itse hankkinut. En silti jaksa taputtaa kaikille hyväosaisille. Ehkä sinä voit sen tehdä. Tänä päivänä on käynyt entistä harvinaisemmiksi Mauno Koivistot ja Tarja Halosen. Heillä oli se hyvä puoli, että heidän lähellään oli tarjolla koulutusta. Molemmat asuivat kaupungissa. Vaikeampaa varmaan on lähteä jostain kaukaa maaseudulta. Manun ja Tarjankin aikana moni lähti kaupunkiin ja monelle tieyämättömälle kävi huonosti.

Ihan ystävällisenä vinkkinä voin kertoa, että ennen oli ihan tavallista muuttaa opintojen perässä kaupunkiin. Niin tehtiin omassakin perheessäni.

Suomi oli katsos ennenkin vapaa maa, jossa saa valita asuinpaikkansa. Ja saa edelleen. Nykyään vaan kellekään ei kelpaa ne alivuokralaiskämpät tai 10 opiskelijan soluhuoneistot.

Joo tiedetään, mutta asuntoja ei ainakaan minun nuoruudessani ollut niin vain tarjolla. Takuuvuokrat taas olivat niin suuria, ettei niihin ollut varaa. Manun ja Tarjan ei tarvinnut minnekään muuttaa. Maaseudulla ennen oli vaikeaa päästä edes keskikoulun, jos sellaista ei ollut lähellä. Kaikilla vanhemmilla ei ollut varaa lähettää lasta keskikouluun ja maksaa vielä asuminenkin toisella paikkakunnalla. Itse olen asunut useassa paikassa vuokralla. Muutin jopa yhden vuoden aikana 6 kertaa. Totta on, että kaikille ei kelpaa soluasunnot, mutta ei sitäkään pidä yleistää kaikkia koskemaan.

Milloinkas olet nuoruutesi elänyt? Isoisäni muutti Helsinkiin sodan jälkeen, jolloin oli karmea asuntopula.

Niin vaan järjestyi aina alivuokralaiskämppä jostain. Opintotukea ei ollut ja opintolainaa varten piti olla takaaja, joten hän opiskeli työn ohessa. Samaa teki muuten Mauno Koivisto, joka opiskeli työn ohessa ensin iltaoppikoulussa ja sitten yliopistossa. Ja maksoi itse asumisensa, ei hänellä ollut valmiina mitään.

Niin ja kiitos vinkeistä, jotka sattumalta tiedetään. Niin ja isä tuli vanhempineen evakkona Karjalasta, jonne jäi perheeltä kaikki. Äidin isä taas oli juoppo, joka ajoi perheen lumihankeen tämän tästä.

Miten tämä liittyy Jenni Haukioon?

Se osattomuuden kokemus. Kun joku kirjoitti, että Jenni Haukiolla on kaikkea.

Lähinnä sitä, että kateutta aiheuttaa se, että kokee olevansa kyvytön muokkaamaan omaa elämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta Jennin työnteosta. Eihän me oikeasti tiedetä, kuinka paljon teki töitä. Oliko vain nimi paperilla. Onhan niitä sellaisiakin, jotka ovat työttöminä, eivätkä uskalla mennä päivällä ulos, ettei joku näe, etteivät ole tössä.  Ei se vielä merkitse mitään, jos on työsuhde, siellä voi olla vain vähän tai tehdä etätöitä vähän. 

Eiköhän Jennillä ole ihan töitä, kun on pieni lapsi ja presidentin puoliso.

Saulihan sanoi, että lapsi on Jennin projekti.

Ja nyt väitöskirja. Minusta tuossa on paljon tekemistä.

No ohan toki lapsessa oma hommansa ja vielä presidentin puolisona toimimisessa. Jenni aloitti jatko-opinnot jo vuonna 2001 ja sai lapsen yli 40-vuotiaana. Lisäksi täällä niin kehutaan, kuinka Jenni on tehnyt töitä ja väikkärin yms. Verrataan häntä tavallisiin Maija Meikäläisiin, joilla on raha yms. huolet. 

Kuka on verrannut? Mielestäni Jenni Haukio on saanut paljon aikaan. Samoin Sanna Marin. Itse olen samaa ikäluokkaa. En osaa edes olla kateellinen. Kaikki me eletään omanlaista elämää omilla resursseilla.

Toisaalta Sauli on myöskin aika vanha, vaikka on nuorekas. Ei käy kateeksi nuorehkoa naista, kun joutuu vaikkapa puolisonsa omaishoitajaksi jossain vaiheessa. Heillä on vielä pieni lapsi, joka tarvitsee tiivistä hoivaa kymmenen vuotta vielä.

Päivi Lipponenkin on Paavon omaishoitaja. Ja itse kertoi kaikenlaisista ystävyyssuhteista lehdessä.

Joo mutta nyt on ollut talous turvattu ja on varmaan jatkossakin. Toki tuo vanha mies voi vaatia sen, että joskus joutuu omaishoitajaksi. Ei Jennikään enää ole mikään nuori. Alle 30-vuotias on nuori ja alle 40-vuotiasta voi sanoa melko nuoreksi. 

Eli olet kateellinen rahasta? Niin se yleensä menee, että puolisot pitävät yhtä, yhteinen talous.

Sun pitää itse tehdä elämäsi, kukaan muu ei tee sitä sun puolesta.

Tämä sama on kaikilla.

Osattomuuden kokemus tulee ehkäpä siitä, jos kukaan ole kannustanut rakentamaan itse omaa elämäänsä. Siksi katkeruus. Tavallaan ymmärrän sinua.

Tulee katkeruutta siitä, että joku toinen on mielestäsi saanut paljon. Tosiasiassa me emme voi tietää, millaista elämää Jenni Haukio on elänyt. Ja miksi on tehnyt mitäkin valintoja.

Marinillakin on ollut paljon, jos on ollut kaksi kannustavaa äitiä, vaikka ei taloudellisesti ole ollut paljon. On kuitenkin työnnetty eteenpäin.

Joo voin olla katkera, mutta yritän tuoda esiin myös pienen ihmisen asioita. Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuskia ja joidenkin pitää elää tosi pienin eväin. He eivät kuitenkaan saa mistään kannustusta ja kiitosta. Joo emme tosiasiassa tiedä, millaista Haukion  elämä on.  Onko hän ehkä onnellinen vai onko kaikki vain ulkokultaista kiiltoa vai onko hänkin jäänyt jostain paitsi, vaikka talous on ollut turvattu. 

Ainakaan et voi syyttää järjestelmää siitä, että koet epäonnistuneesi elämässä. Suomessa on maailman paras järjestelmä.

Mauno Koivistokin oli satamajätkä ja opiskeli iltaisin. Vaimon löysi sattuman kautta porttikongista, kun kulki ohi. Niin vain sitten tuli presidentti hänestä.

Samoin Tarja Halosen lapsuus on ollut varmasti aika kurja. Äiti kasvoi lastenkodissa ja oli yksinhuoltaja. Siihen aikaan sekin oli monta kertaa vaikeampaa.

Osattomuuden kokemus voi olla, vaikka olisi kasvanut vaurauden keskellä. Ei katso rahaa.

Mä oon kuule itse mennyt vauhdilla eteenpäin. On hyvä koulutus, jonka olen itse hankkinut. En silti jaksa taputtaa kaikille hyväosaisille. Ehkä sinä voit sen tehdä. Tänä päivänä on käynyt entistä harvinaisemmiksi Mauno Koivistot ja Tarja Halosen. Heillä oli se hyvä puoli, että heidän lähellään oli tarjolla koulutusta. Molemmat asuivat kaupungissa. Vaikeampaa varmaan on lähteä jostain kaukaa maaseudulta. Manun ja Tarjankin aikana moni lähti kaupunkiin ja monelle tieyämättömälle kävi huonosti.

Ihan ystävällisenä vinkkinä voin kertoa, että ennen oli ihan tavallista muuttaa opintojen perässä kaupunkiin. Niin tehtiin omassakin perheessäni.

Suomi oli katsos ennenkin vapaa maa, jossa saa valita asuinpaikkansa. Ja saa edelleen. Nykyään vaan kellekään ei kelpaa ne alivuokralaiskämpät tai 10 opiskelijan soluhuoneistot.

Joo tiedetään, mutta asuntoja ei ainakaan minun nuoruudessani ollut niin vain tarjolla. Takuuvuokrat taas olivat niin suuria, ettei niihin ollut varaa. Manun ja Tarjan ei tarvinnut minnekään muuttaa. Maaseudulla ennen oli vaikeaa päästä edes keskikoulun, jos sellaista ei ollut lähellä. Kaikilla vanhemmilla ei ollut varaa lähettää lasta keskikouluun ja maksaa vielä asuminenkin toisella paikkakunnalla. Itse olen asunut useassa paikassa vuokralla. Muutin jopa yhden vuoden aikana 6 kertaa. Totta on, että kaikille ei kelpaa soluasunnot, mutta ei sitäkään pidä yleistää kaikkia koskemaan.

Milloinkas olet nuoruutesi elänyt? Isoisäni muutti Helsinkiin sodan jälkeen, jolloin oli karmea asuntopula.

Niin vaan järjestyi aina alivuokralaiskämppä jostain. Opintotukea ei ollut ja opintolainaa varten piti olla takaaja, joten hän opiskeli työn ohessa. Samaa teki muuten Mauno Koivisto, joka opiskeli työn ohessa ensin iltaoppikoulussa ja sitten yliopistossa. Ja maksoi itse asumisensa, ei hänellä ollut valmiina mitään.

Minäkin suoritin työn ohessa aikuislukion. 80-luvun lopulla ei ollut Helsingissä vuokra-asuntoja. Asuin sellaisissakin asunnoissa, joissa ei ollut mitään mukavuuksia vielä silloin, vaikka lähes kaikkialla muualla oli. Säästin siinä samalla myös aspin ja ostin asunnon. Menin yliopistoon ja valmistuin maisteriksi. Tein edelleen töitä ja menin naimisiin. Sain jossain vaiheessa lapsen ja jatkoin töitä ja opiskelua. Olen saanut paljon aikaiseksi ihan omin voimin. Nyt olen edelleen töissä ja olen sukuni ensimmäinen akateeminen. Lapseni opiskelee yliopistossa. Asuntolainaa on vielä jäljellä jokunen vuosi, koska välillä on muutettu isompaan asuntoon. Vanhemmistani isä oli evakko, joka muutti lapsena pois Karjalasta ja koulut jäivät kesken. Äitini oli torpparin lapsi, joka oli käynyt kansakoulun. Olen tässä hiukan kuin nalli kalliolla.

Isoisäni oli evakko ja köyhästä työläisperheestä ja sukunsa ensimmäinen ylioppilas. Asuntotilanne sodan jälkeen oli paljon vaikeampi kuin 80-luvulla, jolloin oli ihan eri elintaso ja lisäksi valtion takaama opintolaina.

Tiedossa on tuokin, että sodan jälkeen oli vaikeaa. Itsellä ei ainakaan myöskään ollut onnea asuntomarkkinoilla. Vapailla markkinoilla vuokrat nousivat pilviin 90lukea mentäessä ja 90-luvun alussa, jolloin elettiin korkeasuhdanteessa. Sitten tulikin lama 90-luvun puolessa välissä ja monet joutuivat työttömiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta Jennin työnteosta. Eihän me oikeasti tiedetä, kuinka paljon teki töitä. Oliko vain nimi paperilla. Onhan niitä sellaisiakin, jotka ovat työttöminä, eivätkä uskalla mennä päivällä ulos, ettei joku näe, etteivät ole tössä.  Ei se vielä merkitse mitään, jos on työsuhde, siellä voi olla vain vähän tai tehdä etätöitä vähän. 

Eiköhän Jennillä ole ihan töitä, kun on pieni lapsi ja presidentin puoliso.

Saulihan sanoi, että lapsi on Jennin projekti.

Ja nyt väitöskirja. Minusta tuossa on paljon tekemistä.

No ohan toki lapsessa oma hommansa ja vielä presidentin puolisona toimimisessa. Jenni aloitti jatko-opinnot jo vuonna 2001 ja sai lapsen yli 40-vuotiaana. Lisäksi täällä niin kehutaan, kuinka Jenni on tehnyt töitä ja väikkärin yms. Verrataan häntä tavallisiin Maija Meikäläisiin, joilla on raha yms. huolet. 

Kuka on verrannut? Mielestäni Jenni Haukio on saanut paljon aikaan. Samoin Sanna Marin. Itse olen samaa ikäluokkaa. En osaa edes olla kateellinen. Kaikki me eletään omanlaista elämää omilla resursseilla.

Toisaalta Sauli on myöskin aika vanha, vaikka on nuorekas. Ei käy kateeksi nuorehkoa naista, kun joutuu vaikkapa puolisonsa omaishoitajaksi jossain vaiheessa. Heillä on vielä pieni lapsi, joka tarvitsee tiivistä hoivaa kymmenen vuotta vielä.

Päivi Lipponenkin on Paavon omaishoitaja. Ja itse kertoi kaikenlaisista ystävyyssuhteista lehdessä.

Joo mutta nyt on ollut talous turvattu ja on varmaan jatkossakin. Toki tuo vanha mies voi vaatia sen, että joskus joutuu omaishoitajaksi. Ei Jennikään enää ole mikään nuori. Alle 30-vuotias on nuori ja alle 40-vuotiasta voi sanoa melko nuoreksi. 

Eli olet kateellinen rahasta? Niin se yleensä menee, että puolisot pitävät yhtä, yhteinen talous.

Sun pitää itse tehdä elämäsi, kukaan muu ei tee sitä sun puolesta.

Tämä sama on kaikilla.

Osattomuuden kokemus tulee ehkäpä siitä, jos kukaan ole kannustanut rakentamaan itse omaa elämäänsä. Siksi katkeruus. Tavallaan ymmärrän sinua.

Tulee katkeruutta siitä, että joku toinen on mielestäsi saanut paljon. Tosiasiassa me emme voi tietää, millaista elämää Jenni Haukio on elänyt. Ja miksi on tehnyt mitäkin valintoja.

Marinillakin on ollut paljon, jos on ollut kaksi kannustavaa äitiä, vaikka ei taloudellisesti ole ollut paljon. On kuitenkin työnnetty eteenpäin.

Joo voin olla katkera, mutta yritän tuoda esiin myös pienen ihmisen asioita. Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuskia ja joidenkin pitää elää tosi pienin eväin. He eivät kuitenkaan saa mistään kannustusta ja kiitosta. Joo emme tosiasiassa tiedä, millaista Haukion  elämä on.  Onko hän ehkä onnellinen vai onko kaikki vain ulkokultaista kiiltoa vai onko hänkin jäänyt jostain paitsi, vaikka talous on ollut turvattu. 

Ainakaan et voi syyttää järjestelmää siitä, että koet epäonnistuneesi elämässä. Suomessa on maailman paras järjestelmä.

Mauno Koivistokin oli satamajätkä ja opiskeli iltaisin. Vaimon löysi sattuman kautta porttikongista, kun kulki ohi. Niin vain sitten tuli presidentti hänestä.

Samoin Tarja Halosen lapsuus on ollut varmasti aika kurja. Äiti kasvoi lastenkodissa ja oli yksinhuoltaja. Siihen aikaan sekin oli monta kertaa vaikeampaa.

Osattomuuden kokemus voi olla, vaikka olisi kasvanut vaurauden keskellä. Ei katso rahaa.

Mä oon kuule itse mennyt vauhdilla eteenpäin. On hyvä koulutus, jonka olen itse hankkinut. En silti jaksa taputtaa kaikille hyväosaisille. Ehkä sinä voit sen tehdä. Tänä päivänä on käynyt entistä harvinaisemmiksi Mauno Koivistot ja Tarja Halosen. Heillä oli se hyvä puoli, että heidän lähellään oli tarjolla koulutusta. Molemmat asuivat kaupungissa. Vaikeampaa varmaan on lähteä jostain kaukaa maaseudulta. Manun ja Tarjankin aikana moni lähti kaupunkiin ja monelle tieyämättömälle kävi huonosti.

Ihan ystävällisenä vinkkinä voin kertoa, että ennen oli ihan tavallista muuttaa opintojen perässä kaupunkiin. Niin tehtiin omassakin perheessäni.

Suomi oli katsos ennenkin vapaa maa, jossa saa valita asuinpaikkansa. Ja saa edelleen. Nykyään vaan kellekään ei kelpaa ne alivuokralaiskämpät tai 10 opiskelijan soluhuoneistot.

Joo tiedetään, mutta asuntoja ei ainakaan minun nuoruudessani ollut niin vain tarjolla. Takuuvuokrat taas olivat niin suuria, ettei niihin ollut varaa. Manun ja Tarjan ei tarvinnut minnekään muuttaa. Maaseudulla ennen oli vaikeaa päästä edes keskikoulun, jos sellaista ei ollut lähellä. Kaikilla vanhemmilla ei ollut varaa lähettää lasta keskikouluun ja maksaa vielä asuminenkin toisella paikkakunnalla. Itse olen asunut useassa paikassa vuokralla. Muutin jopa yhden vuoden aikana 6 kertaa. Totta on, että kaikille ei kelpaa soluasunnot, mutta ei sitäkään pidä yleistää kaikkia koskemaan.

Milloinkas olet nuoruutesi elänyt? Isoisäni muutti Helsinkiin sodan jälkeen, jolloin oli karmea asuntopula.

Niin vaan järjestyi aina alivuokralaiskämppä jostain. Opintotukea ei ollut ja opintolainaa varten piti olla takaaja, joten hän opiskeli työn ohessa. Samaa teki muuten Mauno Koivisto, joka opiskeli työn ohessa ensin iltaoppikoulussa ja sitten yliopistossa. Ja maksoi itse asumisensa, ei hänellä ollut valmiina mitään.

Minäkin suoritin työn ohessa aikuislukion. 80-luvun lopulla ei ollut Helsingissä vuokra-asuntoja. Asuin sellaisissakin asunnoissa, joissa ei ollut mitään mukavuuksia vielä silloin, vaikka lähes kaikkialla muualla oli. Säästin siinä samalla myös aspin ja ostin asunnon. Menin yliopistoon ja valmistuin maisteriksi. Tein edelleen töitä ja menin naimisiin. Sain jossain vaiheessa lapsen ja jatkoin töitä ja opiskelua. Olen saanut paljon aikaiseksi ihan omin voimin. Nyt olen edelleen töissä ja olen sukuni ensimmäinen akateeminen. Lapseni opiskelee yliopistossa. Asuntolainaa on vielä jäljellä jokunen vuosi, koska välillä on muutettu isompaan asuntoon. Vanhemmistani isä oli evakko, joka muutti lapsena pois Karjalasta ja koulut jäivät kesken. Äitini oli torpparin lapsi, joka oli käynyt kansakoulun. Olen tässä hiukan kuin nalli kalliolla.

Isoisäni oli evakko ja köyhästä työläisperheestä ja sukunsa ensimmäinen ylioppilas. Asuntotilanne sodan jälkeen oli paljon vaikeampi kuin 80-luvulla, jolloin oli ihan eri elintaso ja lisäksi valtion takaama opintolaina.

En osaa sanoa mitään, mutta en ainakaan itse saanut millään asuntoa. Hain monesta paikasta ja pääsin jonoon. Vapailla markkinoilla taas vuokrat olivat niin korkeita, etten pystynyt niitä maksamaan. Vanhempani eivät pystyneet minua auttamaan. Asuin siis talon yläkerrassa, jossa ei ollut juuri mitään mukavuuksia ja se oli todella kylmä. Oli rakennettu 50-luvun alussa. 2 vuotta siellä asuin ja sitä ennen lukuisissa asunnoissa. Iltalukioon ei saanut opintotukea, eikä varsinkaan kun säästi aspia.

Se voimattomuuden tunne siitä, että ei pysty käymään työssä ja iltalukiossa samaan aikaan. Kävin nuorena iltalukion, sattuneista syistä. Aika kovilla olivat ne, jotka pitkän työpäivän jälkeen tulivat koulun penkille. Toisaalta opetusta oli vain puolet päivälukion oppimäärästä. Ja numeroita sai paljon helpommalla. Minäkin sain ysejä ja kymppejä, vaikka olin kasin oppilas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta Jennin työnteosta. Eihän me oikeasti tiedetä, kuinka paljon teki töitä. Oliko vain nimi paperilla. Onhan niitä sellaisiakin, jotka ovat työttöminä, eivätkä uskalla mennä päivällä ulos, ettei joku näe, etteivät ole tössä.  Ei se vielä merkitse mitään, jos on työsuhde, siellä voi olla vain vähän tai tehdä etätöitä vähän. 

Eiköhän Jennillä ole ihan töitä, kun on pieni lapsi ja presidentin puoliso.

Saulihan sanoi, että lapsi on Jennin projekti.

Ja nyt väitöskirja. Minusta tuossa on paljon tekemistä.

No ohan toki lapsessa oma hommansa ja vielä presidentin puolisona toimimisessa. Jenni aloitti jatko-opinnot jo vuonna 2001 ja sai lapsen yli 40-vuotiaana. Lisäksi täällä niin kehutaan, kuinka Jenni on tehnyt töitä ja väikkärin yms. Verrataan häntä tavallisiin Maija Meikäläisiin, joilla on raha yms. huolet. 

Kuka on verrannut? Mielestäni Jenni Haukio on saanut paljon aikaan. Samoin Sanna Marin. Itse olen samaa ikäluokkaa. En osaa edes olla kateellinen. Kaikki me eletään omanlaista elämää omilla resursseilla.

Toisaalta Sauli on myöskin aika vanha, vaikka on nuorekas. Ei käy kateeksi nuorehkoa naista, kun joutuu vaikkapa puolisonsa omaishoitajaksi jossain vaiheessa. Heillä on vielä pieni lapsi, joka tarvitsee tiivistä hoivaa kymmenen vuotta vielä.

Päivi Lipponenkin on Paavon omaishoitaja. Ja itse kertoi kaikenlaisista ystävyyssuhteista lehdessä.

Joo mutta nyt on ollut talous turvattu ja on varmaan jatkossakin. Toki tuo vanha mies voi vaatia sen, että joskus joutuu omaishoitajaksi. Ei Jennikään enää ole mikään nuori. Alle 30-vuotias on nuori ja alle 40-vuotiasta voi sanoa melko nuoreksi. 

Eli olet kateellinen rahasta? Niin se yleensä menee, että puolisot pitävät yhtä, yhteinen talous.

Sun pitää itse tehdä elämäsi, kukaan muu ei tee sitä sun puolesta.

Tämä sama on kaikilla.

Osattomuuden kokemus tulee ehkäpä siitä, jos kukaan ole kannustanut rakentamaan itse omaa elämäänsä. Siksi katkeruus. Tavallaan ymmärrän sinua.

Tulee katkeruutta siitä, että joku toinen on mielestäsi saanut paljon. Tosiasiassa me emme voi tietää, millaista elämää Jenni Haukio on elänyt. Ja miksi on tehnyt mitäkin valintoja.

Marinillakin on ollut paljon, jos on ollut kaksi kannustavaa äitiä, vaikka ei taloudellisesti ole ollut paljon. On kuitenkin työnnetty eteenpäin.

Joo voin olla katkera, mutta yritän tuoda esiin myös pienen ihmisen asioita. Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuskia ja joidenkin pitää elää tosi pienin eväin. He eivät kuitenkaan saa mistään kannustusta ja kiitosta. Joo emme tosiasiassa tiedä, millaista Haukion  elämä on.  Onko hän ehkä onnellinen vai onko kaikki vain ulkokultaista kiiltoa vai onko hänkin jäänyt jostain paitsi, vaikka talous on ollut turvattu. 

Ainakaan et voi syyttää järjestelmää siitä, että koet epäonnistuneesi elämässä. Suomessa on maailman paras järjestelmä.

Mauno Koivistokin oli satamajätkä ja opiskeli iltaisin. Vaimon löysi sattuman kautta porttikongista, kun kulki ohi. Niin vain sitten tuli presidentti hänestä.

Samoin Tarja Halosen lapsuus on ollut varmasti aika kurja. Äiti kasvoi lastenkodissa ja oli yksinhuoltaja. Siihen aikaan sekin oli monta kertaa vaikeampaa.

Osattomuuden kokemus voi olla, vaikka olisi kasvanut vaurauden keskellä. Ei katso rahaa.

Mä oon kuule itse mennyt vauhdilla eteenpäin. On hyvä koulutus, jonka olen itse hankkinut. En silti jaksa taputtaa kaikille hyväosaisille. Ehkä sinä voit sen tehdä. Tänä päivänä on käynyt entistä harvinaisemmiksi Mauno Koivistot ja Tarja Halosen. Heillä oli se hyvä puoli, että heidän lähellään oli tarjolla koulutusta. Molemmat asuivat kaupungissa. Vaikeampaa varmaan on lähteä jostain kaukaa maaseudulta. Manun ja Tarjankin aikana moni lähti kaupunkiin ja monelle tieyämättömälle kävi huonosti.

Ihan ystävällisenä vinkkinä voin kertoa, että ennen oli ihan tavallista muuttaa opintojen perässä kaupunkiin. Niin tehtiin omassakin perheessäni.

Suomi oli katsos ennenkin vapaa maa, jossa saa valita asuinpaikkansa. Ja saa edelleen. Nykyään vaan kellekään ei kelpaa ne alivuokralaiskämpät tai 10 opiskelijan soluhuoneistot.

Joo tiedetään, mutta asuntoja ei ainakaan minun nuoruudessani ollut niin vain tarjolla. Takuuvuokrat taas olivat niin suuria, ettei niihin ollut varaa. Manun ja Tarjan ei tarvinnut minnekään muuttaa. Maaseudulla ennen oli vaikeaa päästä edes keskikoulun, jos sellaista ei ollut lähellä. Kaikilla vanhemmilla ei ollut varaa lähettää lasta keskikouluun ja maksaa vielä asuminenkin toisella paikkakunnalla. Itse olen asunut useassa paikassa vuokralla. Muutin jopa yhden vuoden aikana 6 kertaa. Totta on, että kaikille ei kelpaa soluasunnot, mutta ei sitäkään pidä yleistää kaikkia koskemaan.

Milloinkas olet nuoruutesi elänyt? Isoisäni muutti Helsinkiin sodan jälkeen, jolloin oli karmea asuntopula.

Niin vaan järjestyi aina alivuokralaiskämppä jostain. Opintotukea ei ollut ja opintolainaa varten piti olla takaaja, joten hän opiskeli työn ohessa. Samaa teki muuten Mauno Koivisto, joka opiskeli työn ohessa ensin iltaoppikoulussa ja sitten yliopistossa. Ja maksoi itse asumisensa, ei hänellä ollut valmiina mitään.

Niin ja kiitos vinkeistä, jotka sattumalta tiedetään. Niin ja isä tuli vanhempineen evakkona Karjalasta, jonne jäi perheeltä kaikki. Äidin isä taas oli juoppo, joka ajoi perheen lumihankeen tämän tästä.

Miten tämä liittyy Jenni Haukioon?

Se osattomuuden kokemus. Kun joku kirjoitti, että Jenni Haukiolla on kaikkea.

Lähinnä sitä, että kateutta aiheuttaa se, että kokee olevansa kyvytön muokkaamaan omaa elämäänsä.

Onhan se osittain kyvyttömyyttä, mutta ei kaikilla ole samoja lähtökohtiakaan. Joillakin on elämässä sairautta ym. Kateus on loppujen lopuksi ihan inhimillistä. Sitä on oikeus tuntea.

Leidi pystyy olemaan kuka tahansa, joka lukee Käytöksen kultaisen kirjan ajatuksella ja noudattaa sen neuvoja sekä kykenee käyttäytymään muita kohtaan ystävällisesti. Toisia kalvava, valehteleva kiusaaja ei ole ikinä leidi. Niin yksinkertaista se on.

Ollakseen leidi ei tarvi edes kalliita vaatteita tai meikkejä jne. Ihan puhdas olemus ja lyhyet kynnet sekä kammatut hiukset riittävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta Jennin työnteosta. Eihän me oikeasti tiedetä, kuinka paljon teki töitä. Oliko vain nimi paperilla. Onhan niitä sellaisiakin, jotka ovat työttöminä, eivätkä uskalla mennä päivällä ulos, ettei joku näe, etteivät ole tössä.  Ei se vielä merkitse mitään, jos on työsuhde, siellä voi olla vain vähän tai tehdä etätöitä vähän. 

Eiköhän Jennillä ole ihan töitä, kun on pieni lapsi ja presidentin puoliso.

Saulihan sanoi, että lapsi on Jennin projekti.

Ja nyt väitöskirja. Minusta tuossa on paljon tekemistä.

No ohan toki lapsessa oma hommansa ja vielä presidentin puolisona toimimisessa. Jenni aloitti jatko-opinnot jo vuonna 2001 ja sai lapsen yli 40-vuotiaana. Lisäksi täällä niin kehutaan, kuinka Jenni on tehnyt töitä ja väikkärin yms. Verrataan häntä tavallisiin Maija Meikäläisiin, joilla on raha yms. huolet. 

Kuka on verrannut? Mielestäni Jenni Haukio on saanut paljon aikaan. Samoin Sanna Marin. Itse olen samaa ikäluokkaa. En osaa edes olla kateellinen. Kaikki me eletään omanlaista elämää omilla resursseilla.

Toisaalta Sauli on myöskin aika vanha, vaikka on nuorekas. Ei käy kateeksi nuorehkoa naista, kun joutuu vaikkapa puolisonsa omaishoitajaksi jossain vaiheessa. Heillä on vielä pieni lapsi, joka tarvitsee tiivistä hoivaa kymmenen vuotta vielä.

Päivi Lipponenkin on Paavon omaishoitaja. Ja itse kertoi kaikenlaisista ystävyyssuhteista lehdessä.

Joo mutta nyt on ollut talous turvattu ja on varmaan jatkossakin. Toki tuo vanha mies voi vaatia sen, että joskus joutuu omaishoitajaksi. Ei Jennikään enää ole mikään nuori. Alle 30-vuotias on nuori ja alle 40-vuotiasta voi sanoa melko nuoreksi. 

Eli olet kateellinen rahasta? Niin se yleensä menee, että puolisot pitävät yhtä, yhteinen talous.

Sun pitää itse tehdä elämäsi, kukaan muu ei tee sitä sun puolesta.

Tämä sama on kaikilla.

Osattomuuden kokemus tulee ehkäpä siitä, jos kukaan ole kannustanut rakentamaan itse omaa elämäänsä. Siksi katkeruus. Tavallaan ymmärrän sinua.

Tulee katkeruutta siitä, että joku toinen on mielestäsi saanut paljon. Tosiasiassa me emme voi tietää, millaista elämää Jenni Haukio on elänyt. Ja miksi on tehnyt mitäkin valintoja.

Marinillakin on ollut paljon, jos on ollut kaksi kannustavaa äitiä, vaikka ei taloudellisesti ole ollut paljon. On kuitenkin työnnetty eteenpäin.

Joo voin olla katkera, mutta yritän tuoda esiin myös pienen ihmisen asioita. Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuskia ja joidenkin pitää elää tosi pienin eväin. He eivät kuitenkaan saa mistään kannustusta ja kiitosta. Joo emme tosiasiassa tiedä, millaista Haukion  elämä on.  Onko hän ehkä onnellinen vai onko kaikki vain ulkokultaista kiiltoa vai onko hänkin jäänyt jostain paitsi, vaikka talous on ollut turvattu. 

Ainakaan et voi syyttää järjestelmää siitä, että koet epäonnistuneesi elämässä. Suomessa on maailman paras järjestelmä.

Mauno Koivistokin oli satamajätkä ja opiskeli iltaisin. Vaimon löysi sattuman kautta porttikongista, kun kulki ohi. Niin vain sitten tuli presidentti hänestä.

Samoin Tarja Halosen lapsuus on ollut varmasti aika kurja. Äiti kasvoi lastenkodissa ja oli yksinhuoltaja. Siihen aikaan sekin oli monta kertaa vaikeampaa.

Osattomuuden kokemus voi olla, vaikka olisi kasvanut vaurauden keskellä. Ei katso rahaa.

Mä oon kuule itse mennyt vauhdilla eteenpäin. On hyvä koulutus, jonka olen itse hankkinut. En silti jaksa taputtaa kaikille hyväosaisille. Ehkä sinä voit sen tehdä. Tänä päivänä on käynyt entistä harvinaisemmiksi Mauno Koivistot ja Tarja Halosen. Heillä oli se hyvä puoli, että heidän lähellään oli tarjolla koulutusta. Molemmat asuivat kaupungissa. Vaikeampaa varmaan on lähteä jostain kaukaa maaseudulta. Manun ja Tarjankin aikana moni lähti kaupunkiin ja monelle tieyämättömälle kävi huonosti.

Ihan ystävällisenä vinkkinä voin kertoa, että ennen oli ihan tavallista muuttaa opintojen perässä kaupunkiin. Niin tehtiin omassakin perheessäni.

Suomi oli katsos ennenkin vapaa maa, jossa saa valita asuinpaikkansa. Ja saa edelleen. Nykyään vaan kellekään ei kelpaa ne alivuokralaiskämpät tai 10 opiskelijan soluhuoneistot.

Joo tiedetään, mutta asuntoja ei ainakaan minun nuoruudessani ollut niin vain tarjolla. Takuuvuokrat taas olivat niin suuria, ettei niihin ollut varaa. Manun ja Tarjan ei tarvinnut minnekään muuttaa. Maaseudulla ennen oli vaikeaa päästä edes keskikoulun, jos sellaista ei ollut lähellä. Kaikilla vanhemmilla ei ollut varaa lähettää lasta keskikouluun ja maksaa vielä asuminenkin toisella paikkakunnalla. Itse olen asunut useassa paikassa vuokralla. Muutin jopa yhden vuoden aikana 6 kertaa. Totta on, että kaikille ei kelpaa soluasunnot, mutta ei sitäkään pidä yleistää kaikkia koskemaan.

Milloinkas olet nuoruutesi elänyt? Isoisäni muutti Helsinkiin sodan jälkeen, jolloin oli karmea asuntopula.

Niin vaan järjestyi aina alivuokralaiskämppä jostain. Opintotukea ei ollut ja opintolainaa varten piti olla takaaja, joten hän opiskeli työn ohessa. Samaa teki muuten Mauno Koivisto, joka opiskeli työn ohessa ensin iltaoppikoulussa ja sitten yliopistossa. Ja maksoi itse asumisensa, ei hänellä ollut valmiina mitään.

Minäkin suoritin työn ohessa aikuislukion. 80-luvun lopulla ei ollut Helsingissä vuokra-asuntoja. Asuin sellaisissakin asunnoissa, joissa ei ollut mitään mukavuuksia vielä silloin, vaikka lähes kaikkialla muualla oli. Säästin siinä samalla myös aspin ja ostin asunnon. Menin yliopistoon ja valmistuin maisteriksi. Tein edelleen töitä ja menin naimisiin. Sain jossain vaiheessa lapsen ja jatkoin töitä ja opiskelua. Olen saanut paljon aikaiseksi ihan omin voimin. Nyt olen edelleen töissä ja olen sukuni ensimmäinen akateeminen. Lapseni opiskelee yliopistossa. Asuntolainaa on vielä jäljellä jokunen vuosi, koska välillä on muutettu isompaan asuntoon. Vanhemmistani isä oli evakko, joka muutti lapsena pois Karjalasta ja koulut jäivät kesken. Äitini oli torpparin lapsi, joka oli käynyt kansakoulun. Olen tässä hiukan kuin nalli kalliolla.

Isoisäni oli evakko ja köyhästä työläisperheestä ja sukunsa ensimmäinen ylioppilas. Asuntotilanne sodan jälkeen oli paljon vaikeampi kuin 80-luvulla, jolloin oli ihan eri elintaso ja lisäksi valtion takaama opintolaina.

En osaa sanoa mitään, mutta en ainakaan itse saanut millään asuntoa. Hain monesta paikasta ja pääsin jonoon. Vapailla markkinoilla taas vuokrat olivat niin korkeita, etten pystynyt niitä maksamaan. Vanhempani eivät pystyneet minua auttamaan. Asuin siis talon yläkerrassa, jossa ei ollut juuri mitään mukavuuksia ja se oli todella kylmä. Oli rakennettu 50-luvun alussa. 2 vuotta siellä asuin ja sitä ennen lukuisissa asunnoissa. Iltalukioon ei saanut opintotukea, eikä varsinkaan kun säästi aspia.

Se voimattomuuden tunne siitä, että ei pysty käymään työssä ja iltalukiossa samaan aikaan. Kävin nuorena iltalukion, sattuneista syistä. Aika kovilla olivat ne, jotka pitkän työpäivän jälkeen tulivat koulun penkille. Toisaalta opetusta oli vain puolet päivälukion oppimäärästä. Ja numeroita sai paljon helpommalla. Minäkin sain ysejä ja kymppejä, vaikka olin kasin oppilas.

Mun voimia söi eniten asunto-ongelma. Lisäksi oli raskasta asua jonkun talon yläkerrassa. Tämä henkilö valitti koko ajan ja häntä piti kuunnella. Mäkin sain aika hyviä arvosanoja iltakoulussa. Keskiarvo oli 9.5 ja kirjoitin arvosanaksi M, matikasta exiima.