Millainen oli "väistin luodin" heilasi?
Kommentit (36)
Nuorena väistin tyypin, joka oli jonkin sortin sosiopaatti. Veti ja vedätti itseään huomattavasti nuorempia naisia. Ilmiömäinen näyttelijä, leveä hymy naamalla saattoi tehdä hirveitä temppuja naisille.
Nyt hänellä tyttäriä, ja toivon, todella toivon, että saa päivät pääksytysten häätää tyttäriensä kimpusta itsensä kaltaisia molopäitä.
Me tämän tyypin vedättämät naiset voisimme perustaa klubin, mutta kun ei voi tässä laittaa tarkempia tunnisteita perustamiskokousta varten.
Olin kovasti rakastunut. Komea, hellä, herkkä, ajatteleva ja keskusteleva, sopivan urheilullinen mies. Oli vaan kovasti mustasukkainen. Möksähti jos vaan mainitsin jonkun entisen seurustelukumppanin puheissani. Kysyin sitten eikö hänellä ole ollut ketään ennen minua, kun olimme kuitenkin jo kolmikymppisiä. Olihan niitä naisia sitten melko liuta ja kaikki kuulostivat olleen kamalia luonnevikaisia hulluja. Oli muutenkin äkkipikainen. Oli pitkään ikävä, koska jättikin minut äkkinäisellä tavalla ilman keskustelua, mutta ehkä parempi näin olla siellä hullujen akkojen listalla... Jälkikäteen ajateltuna ne raivarit ois voinu ajanmyötä äityä pahemmiksi, enkä minä sitä kiukutteluakaan olisi jaksanut.
Siitä tuli kaverin poikkis
Piti kirjaa kustannuksista tyyliin
Söit ruisleivän mun luona olet velkaa 50 penniä
Voi maksaa 10 penniä
Hyvässä asemassa oleva älykäs mies, joka selkäni takana oli tehtaillut petoksia ja kavalluksia työpaikkallaan, ilmeni myös että hänellä oli perhe toisella paikkakunnalla.
Sai vankilatuomion, jonka jälkeen ei onneksi edes yrittänyt pitää yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Nuorena seurustelin jonkin aikaa todella upean näköisen naisen kanssa. Tapasin yliopistolla, onnistuin bileistä saamaan jatkoille ja vähän aikaa oltiin yhdessä. Sitten hän kuitenkin muutaman kuukauden päästä sanoi, ettei ole sellaisia tunteita mua kohtaan, että haluaisi jatkaa seurustelua.
Näin tämän naisen muutama vuosi sitten eräässä alaani liittyvässä tilaisuudessa. Hän oli valtavan lihava, ei siis vain vähän pullukka vaan sellainen jenkkimallin lihava jolla vatsa roikkuu polviin asti, ja naamakin oli pelkkä läskipallo makkaraisen paksun kaulan jatkona. En olisi edes tunnistanut, mutta hän tunnisti minut ja tuli juttelemaan. Ajattelin että huh huh, ettei meistä tullut paria.
Taisi olla nainen se, joka luodin väisti.
Aloitin hänen kanssaan nuorena seurustelun, koska hän itse ilmaisi kiinnostuksensa minua kohtaan - ja koska hän oli silloisessa, tietyn musiikkilajin piirissä melko tunnettu artisti. Kiinnostus imarteli. En siihen aikaan itse uskaltanut tehdä aloitteita miehiä kohtaan, ja olin täysin sokea kaikelle flirtille ym. ympärilleni. Tartuin siis ensimmäiseen ns. rautalangasta väännettyyn, selkeään "tarjoukseen".
Huumorintajunsa oli kuitenkin erittäin härskiä ja mautonta, juuri jotain rasvaisia seksijuttuja. Karmea maku mm.sisustuksessa ym, eikä häntä kiinnostanut esimerkiksi taide tai luonto, mitkä itselleni tärkeitä. Kiinnostui suhteen aikana sitten myös kehonrakennuksesta, ja kaiken piti pyöriä sen ympärillä - rupesi mm. määräilemään myös sitä, mitä minä saan syödä ja mitä en. Kaiken kruunasi orastava väkivaltaisuus. Heitteli mm. esineitä päähäni.
Mä olen aika varma, että chattailin teininä/nuorena jonkun aikaa Pekka e. Auvisen kanssa.
Otin etäisyyttä häneen aika nopeaan silloin kun tuntui vihamieliseltä ja uhkaavalta.
- Äärioikeistolainen ja suvaitsematon juntti, jonka intohimot rajoittuvat jalkapalloon ja nuoruuden lempibändeihin. Otti minuun yhteyttä 20 vuotta eromme jälkeen ja olisi halunnut tavata, vaikka olemme molemmat naimisissa tahoillamme.
- Alallaan hyvin menestynyt puolijulkkis, joka suhtautuu työhönsä selvästi suurella intohimolla. Arvomaailma pinnallisempi kuin itselläni, materialisti. Panisin kyllä vieläkin, jos olisin sinkku :D Mutta yhteiselämä ei olisi toiminut, koska haluamme eri asioita.
- Älykkö ja suuri rakkauteni, mutta luonteeltaan hankala ja huono/rajoittunut sängyssä.
Vierailija kirjoitti:
Kävin kerran Tinder-treffeillä yhden tyypin kanssa. Treffit menivät periaatteessa ihan hyvin, mutta jostain vain tuli sellainen tunne että tästä tyypistä tulee ongelmia. Parin päivän päästä laitoinkin viestin että en halua enää tavata ja toivotin hyvää jatkoa. Ensin sain ihan siistin vastauksen ja vähän myöhemmin hirveän katkeroituneen vuodatuksen, joka todisti vaistoni oikeaksi. Onneksi ei nähty enää.
Eli jos olisi jäänyt siistiin viestiin, olisit ollut väärässä vaistoinesi ja harmitellut kun tuli hyvä mies dumpattua.
Vierailija kirjoitti:
Olin kovasti rakastunut. Komea, hellä, herkkä, ajatteleva ja keskusteleva, sopivan urheilullinen mies. Oli vaan kovasti mustasukkainen. Möksähti jos vaan mainitsin jonkun entisen seurustelukumppanin puheissani. Kysyin sitten eikö hänellä ole ollut ketään ennen minua, kun olimme kuitenkin jo kolmikymppisiä. Olihan niitä naisia sitten melko liuta ja kaikki kuulostivat olleen kamalia luonnevikaisia hulluja. Oli muutenkin äkkipikainen. Oli pitkään ikävä, koska jättikin minut äkkinäisellä tavalla ilman keskustelua, mutta ehkä parempi näin olla siellä hullujen akkojen listalla... Jälkikäteen ajateltuna ne raivarit ois voinu ajanmyötä äityä pahemmiksi, enkä minä sitä kiukutteluakaan olisi jaksanut.
Saattaahan siinä pieni katkeruus tulla jos itse puhut existäsi positiivisesti kuten ne naiset yleensä tekee, puhuu existään vähän kaipaavaan sävyyn ja toisella ollut vain niitä hulluja ja kaikki mennyt pieleen.
Miehellä oli jonkinlainen peliriippuvuus, mitä en tuolloin kuitenkaan ymmärtänyt. Pikavippilaskuja hänelle toki tuli ja lainaili minulta rahaa, joita ei maksanut takaisin. Ei kuitenkaan mitään erityisen isoja summia, mutta kuitenkin. Tuolloin hän kävi töissä. Ero tuli eri syistä.
Reilu 10 vuotta myöhemmin selvisi, että hän oli varastanut työpaikaltaan isoja summia ja jäänyt kiinni ja saanut tuomion. Syyksi oli kertonut peliriippuvuuden. Tunsin surua, mutta valtavaa helpotusta että en aikanaan jäänyt hänen kanssaan yhteen. Nyt hän on kuollut, koska tappoi itsensä. Oli alkanut pelaamaan uudestaan tuon tuomion jälkeen ja varastanut taas. Nyt ei jäänyt odottamaan oikeuden tuomiota.
Päihteilijä. Alkuvaiheessa kykeni vielä juhlimaan niin, ettei mennyt aamuun saakka ja maannut koko seuraavaa päivää krapulassa, jos oltiin sovittu tuolle päivälle tapaaminen. Aika nopeasti vaan keikahti niin päin, että juominen oli tärkeämpää ja krapulaltaan ei kyennyt tapaamaan. En jäänyt odottelemaan raitistumista..
Omanikäinen nainen, kolmekymppisenä. Hyvin nopeasti edennyt romanssi, suurin piirtein parissa viikossa jutteli lapsista.
Seksi ja kumppanuus toimivat tosi hyvin, molemmilla omat asiat kunnossa jne. Mutta, ihan alusta asti kasvanut epäilys tämän motiiveista ja tarinoiden todenperäisyydestä osoittautui oikeaksi: kyseessä oli varsin taitava, ilmeisesti elättäjää/ammattikehujaa/ongelmanratkaisijaa etsivä narsisti, jonka käytös muuttui välittömästi ylistävästä ja yltiöläheisestä hyvin alentuvaksi ja solvaavaksi, kun hänen kanssaan rentoutui.
Niiden juttujen seuraaminen oli aikansa ihan huvittavaa: hän mm yritti jatkuvasti muuttaa pieniä ja vähäpätöiseltä tuntuvia asioita lähimenneisyydestä (sitä gaslightingia), onkia tietoa omista toimintatavoistani (ikään kuin äly ja taidot riittäisivät mallin rakentamiseen) ja etsiä itsetunnosta heikkoja kohtia tiputtelemalla erilaisia solvaavia koepaloja.
Hämmästelin aivan kummissani sitä, miten sama ihminen pystyy vakavalla naamalla toimimaan noin, jopa yhden virkkeen aikana vaihtamaan tulokulmaansa.
Lopulta juttu loppui hänen löydettyään jonkun mielekkäämmän kohteen. Seksiä jäi hieman ikävä, mutta varsinkin suhteen loppuvaiheessa se rupesi olemaan laihaksi käyvä lohtu em. hiekkalaatikkotason mindgeimailun sietämisestä.
Lisäksi: noita veijareita on hiton paljon sekä miehissä että naisissa. Hirvittää ajatella sitä, miten tehokkaasti saattavat pystyä tuhoamaan herkemmän ihmisen.
Kävin kerran Tinder-treffeillä yhden tyypin kanssa. Treffit menivät periaatteessa ihan hyvin, mutta jostain vain tuli sellainen tunne että tästä tyypistä tulee ongelmia. Parin päivän päästä laitoinkin viestin että en halua enää tavata ja toivotin hyvää jatkoa. Ensin sain ihan siistin vastauksen ja vähän myöhemmin hirveän katkeroituneen vuodatuksen, joka todisti vaistoni oikeaksi. Onneksi ei nähty enää.