Lue keskustelun säännöt.
Kuntouttava työtoiminta
29.11.2022 |
Hei, minua on ohjattu kohti kuntouttavaa työtoimintaa, joka alkaisi luultavasti tammikuussa. Olen täältä aiemmin lukenut, että jos siihen osallistuu niin saa sanoa heipat mahdollisuudelle päästä töihin tulevaisuudessa. Että sitä ei katsota hyvällä. Haluaisin joskus vielä jatkokouluttautua, mutta olen oikeasti lähellä syrjäytymistä ellen ole jo syrjäytynyt, tätä on kestänyt jo pari vuotta. Olen vähän päälle 20 ja masentunut.
Onko kuntouttavasta hyötyä ja onko tuo totta, että voi pilata koko tulevaisuuden? Haenko ennemmin vaikka toiselle puolelle Suomea siivoojaksi töihin, mitä teen? En saa omalta paikkakunnalta töitä, en omista autoa, eikä täällä kulje edes julkinen liikenne. Muuten hakisin myös viereisiltä alueilta. En uskalla muuttaa ilman työpaikkaa tai tarpeeksi isoja säästöjä. Olen tähän asti pärjäillyt varmaan vain siksi, että en syö enää paljon mitään. Kunto laskenut ja hengästyn jo siitä, kun nousen seisomaan, mutta panikoin, jos käytän liikaa rahaa ruokaan.
Työelämään pääsy tuntuu mahdottomalta.
Kommentit (37)
Mä sain ainakin hemmetin halvalla ostettua ruokaa yhdistyksen ruokalasta kotiin mukaan. Ilmaisen lounaan söin "töissä" joka päivä. Lisäksi bussikortti, millä ajelet niin paljon kuin sielu sietää. Ja tuo 9e/pv. Lisäksi sain työttömien ilmaisen terveystarkastuksen ja siihen liittyvät lääkärikäynnit tehtyä "työajalla". -Kuntoutettu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuntouttavalta ei pääse ikinä töihin. Työkokeiluista 1/10 000 saattaa saada työpaikan. Noiden systeemien hyödyt ovat ne ettei niillä olevia lasketa työttömiksi ja työkokeiluista yrittäjät saavat ilmaisia duunareita.
Siihen itse työkokeilupaikkaan ei tosiaan juuri kukaan työllisty. Mutta välillä työkokeilusta voi olla työkokemuksen muodossa hyötyä muihin paikkoihin pyrkiessä, varsinkin jos ei kerro että kyse oli juuri työkokeilusta vaan puhuu pelkästään yleisesti työstä. Esimerkiksi tiedän yhden joka pääsi tekemään päiväkoteihin sijaisuuksia sen jälkeen, kun oli ollut kuukauden työkokeilussa yhdessä päiväkodissa. Päiväkotien sijaisista on niin kova pula, että se kuukauden työskentely yhdessä päiväkodissa riitti työnantajalle osoitukseksi siitä, että osaa ne hommat.
Lisäksi selvisi luotettavuus, asenne ja työmoraali. /sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset keksivät peikkoja ihan mistä tahansa. Älä usko! Joskus on elämässä tilanteita, että on viisaampaa ottaa apua vastaan kuin yrittää liikaa itse.
Mikä tahansa tukitoiminta on hyvä sinulle silloin, jos olet itse motivoitunut ja yhteistyöhaluinen. Kuntouttavassa työtoiminnassa ovet aukeavat ihan eri tavoin kuin jos otat muista mallia tekemättä mitään. Se on ainoa keino saada uusia mahdollisuuksia.
Olen elämässäni hankkinut useamman koulutuksen ja tutkinnon, lojunut välillä työttömänä, ollut töissä, pyörittänyt omaa yritystä, mutta kukaan ei ole ikinä tullut arvostelemaan etten olisi tehnyt mitään ja etsinyt aktiivisesti mahdollisuuksiani. Otan tilanteet hallintaani ja kuuntelen itseäni. Se tapa, millä puhut itsestäsi on kaikkein tärkeintä. IHminen voi kertoa olleensa masentunut, mutta suurin osa työnantajista kiinnostuu siitä miten sen tilanteen osasit ratkaista. Älä pelkää tulevaisuuttasi ja miten lähdet sitä kohti aloittamalla työkuntoutuksessa.
Kuntouttavan työtoiminnan nimi pitäisi oikeasti olla pelkästään työtoiminta. Se ei kuntouta juuri ketään.
Ei kuntouta ei, ellei itse halua. Yksi kuntoutettava, sanoi että hänen tarvitsee vain viettää se muutama tunti kolmena päivänä viikossa "työpaikalla" eikä tarvitse tehdä mitään mitä ei halua. Toinen teki kaiken mitä pyydettiin, ja olikin sitten puoli vuotta palkkatuella viitenä päivänä viikossa. Jos minulla olisi ollut yritys, olisin palkannut ainakin kokeeksi tämän jälkimmäisen kaverin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, kiitos paljon vastauksista. Ikävä kuulla, että kuntouttava voi tosiaan pahentaa tilannetta.
Haluaisin kyllä päästä opiskelemaan, mutta on vaikea sanoa, milloin käy onni ja opiskelupaikka osuu kohdalle. Epäröin myös, mitä haluaisin tehdä loppuelämäni, jonka vuoksi pelkään, että teen väärän valinnan jatkokoulutuksen kannalta. Voisin itsekin miettiä tuota, että hakisi aikuisopiskelijaksi. Meillä on täällä onneksi koulutuskeskus, joka tarjoaa koulutuksia myös jatkuvassa haussa. Sieltä ei harmillisesti löydy mitään itseä kiinnostavaa, mutta pakko se on jotain keksiä, jos kuntouttava suljetaan vaihtoehdoista eikä töitä löydy. Ellen sitten tosiaan muuta, ehkä tilanne ei olisi yhtä haastava muualla.
Työkokeiluun osallistuminen on hyvä idea. Palkattomuus ei haittaisi lainkaan, haluaisin vaan päästä pois nykyisestä tilanteesa. Ja vastaajalle 5, olen käynyt vain lukion. Kiitos neuvosta.
- AP
Työkokeilu = ei tarvitse työnantajan palkata palkallista työntekijää koska saa ilmaisen.
Mikset mene vain johonkin amikseen aikaasi kuluttamaan? Useat käy niitä monta peräkkäin koska töitä ei löydy.
Jos taasen korkeakoulutusta halajat, niitähän on ulkomaillakin, valitsemalla halvan maan pääset paitsi lämpösempiin keleihin, myös saat koulutuksen.
Amikseen ei kannata aivan turhan vuoksi mennä, kun siellä joutuu olemaan opintotuella.
Aika ristiriitaisia viestejä kuulee aiheesta enkä tarkoita vain tätä ketjua.
Työtön on kotona= laiska yhteiskunnan luuseri
Työtön työtoiminnassa= ei kannata, koska et saa ikinä töitä sen jälkeen
Niin. Valitsepa siitä omasi. Itse olen ollut kuntouttavassa 4kk ja se auttoi minua hakemaan kouluun, jonka ansiosta olen nyt hyvässä työpaikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, kiitos paljon vastauksista. Ikävä kuulla, että kuntouttava voi tosiaan pahentaa tilannetta.
Haluaisin kyllä päästä opiskelemaan, mutta on vaikea sanoa, milloin käy onni ja opiskelupaikka osuu kohdalle. Epäröin myös, mitä haluaisin tehdä loppuelämäni, jonka vuoksi pelkään, että teen väärän valinnan jatkokoulutuksen kannalta. Voisin itsekin miettiä tuota, että hakisi aikuisopiskelijaksi. Meillä on täällä onneksi koulutuskeskus, joka tarjoaa koulutuksia myös jatkuvassa haussa. Sieltä ei harmillisesti löydy mitään itseä kiinnostavaa, mutta pakko se on jotain keksiä, jos kuntouttava suljetaan vaihtoehdoista eikä töitä löydy. Ellen sitten tosiaan muuta, ehkä tilanne ei olisi yhtä haastava muualla.
Työkokeiluun osallistuminen on hyvä idea. Palkattomuus ei haittaisi lainkaan, haluaisin vaan päästä pois nykyisestä tilanteesa. Ja vastaajalle 5, olen käynyt vain lukion. Kiitos neuvosta.
- AP
Työkokeilu = ei tarvitse työnantajan palkata palkallista työntekijää koska saa ilmaisen.
Mikset mene vain johonkin amikseen aikaasi kuluttamaan? Useat käy niitä monta peräkkäin koska töitä ei löydy.
Jos taasen korkeakoulutusta halajat, niitähän on ulkomaillakin, valitsemalla halvan maan pääset paitsi lämpösempiin keleihin, myös saat koulutuksen.
Amikseen ei kannata aivan turhan vuoksi mennä, kun siellä joutuu olemaan opintotuella.
Voi mennä myös työvoimapoliittiseen koulutukseen tai hakea lupaa opiskella työttömyysetuudella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset keksivät peikkoja ihan mistä tahansa. Älä usko! Joskus on elämässä tilanteita, että on viisaampaa ottaa apua vastaan kuin yrittää liikaa itse.
Mikä tahansa tukitoiminta on hyvä sinulle silloin, jos olet itse motivoitunut ja yhteistyöhaluinen. Kuntouttavassa työtoiminnassa ovet aukeavat ihan eri tavoin kuin jos otat muista mallia tekemättä mitään. Se on ainoa keino saada uusia mahdollisuuksia.
Olen elämässäni hankkinut useamman koulutuksen ja tutkinnon, lojunut välillä työttömänä, ollut töissä, pyörittänyt omaa yritystä, mutta kukaan ei ole ikinä tullut arvostelemaan etten olisi tehnyt mitään ja etsinyt aktiivisesti mahdollisuuksiani. Otan tilanteet hallintaani ja kuuntelen itseäni. Se tapa, millä puhut itsestäsi on kaikkein tärkeintä. IHminen voi kertoa olleensa masentunut, mutta suurin osa työnantajista kiinnostuu siitä miten sen tilanteen osasit ratkaista. Älä pelkää tulevaisuuttasi ja miten lähdet sitä kohti aloittamalla työkuntoutuksessa.
Tämä hyvä!
Mä sanoisin lisäksi kuntouttavan kokeneena, että ihan väärä lähestyminen tuo "Ei siellä ole kuin juoppoja ja syrjäytyneitä". Olin itse vakavasti sairastuttuani erään yhdistyksen kirpparilla, missä oli palkkatuella itseni ikäisiä naisia, joilla ainakin ikä esteenä työllistymiselle, sekä joillain huono suomen kieli. Kunnollisia ja uutteria ihmisiä. Yksi mielenterveysongelmainen kuntoutettavakin oli, mutta taisi olla meistä fiksuin :D
On erilaisia paikkoja ja ihmisiä. Tietenkin joissain kierrätyskeskusten yms. verstaissa on alkoholistejakin, mutta ovat ihmisiä siinä missä kaikki muutkin.
Yhdistyksiä on kuitenkin paljon, ja valinnanvaraa. Ap:n kotikaupunki tietty ongelma tässä suhteessa kai, kun mahdollisuudet aika minimissä. Mikään kokemus tai yritys ei ole kuitenkaan turha. Puskaradiosta voi kuulua jopa mukavia uutisia ja jotain mahdollisuuksiakin avautua eteen. Kotona makaaminen on se viimeisin vaihtoehto.
Palkkatukityö onkin eri asia kuin kuntouttava työtoiminta.
Tässä on nyt kuntouttavasta puhuttu ja kerroin että olen itse ollut. Lisäksi mainitsin, että "työkavereina" oli muitakin asiallisia tyyppejä, mutta palkkatuella. En siis luule, että ovat sama asia ;D Kai mä nyt itse tiedän että olin kuntouttavassa, enkä palkkatuella ;D POINTTI oli se, että kuntouttavat eivät ole PELKÄSTÄÄN mitään juoppojen ja narkkien sijoituspaikkoja. Noin ajattelevalla on paha asenneongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, kiitos paljon vastauksista. Ikävä kuulla, että kuntouttava voi tosiaan pahentaa tilannetta.
Haluaisin kyllä päästä opiskelemaan, mutta on vaikea sanoa, milloin käy onni ja opiskelupaikka osuu kohdalle. Epäröin myös, mitä haluaisin tehdä loppuelämäni, jonka vuoksi pelkään, että teen väärän valinnan jatkokoulutuksen kannalta. Voisin itsekin miettiä tuota, että hakisi aikuisopiskelijaksi. Meillä on täällä onneksi koulutuskeskus, joka tarjoaa koulutuksia myös jatkuvassa haussa. Sieltä ei harmillisesti löydy mitään itseä kiinnostavaa, mutta pakko se on jotain keksiä, jos kuntouttava suljetaan vaihtoehdoista eikä töitä löydy. Ellen sitten tosiaan muuta, ehkä tilanne ei olisi yhtä haastava muualla.
Työkokeiluun osallistuminen on hyvä idea. Palkattomuus ei haittaisi lainkaan, haluaisin vaan päästä pois nykyisestä tilanteesa. Ja vastaajalle 5, olen käynyt vain lukion. Kiitos neuvosta.
- AP
Työkokeilu = ei tarvitse työnantajan palkata palkallista työntekijää koska saa ilmaisen.
Mikset mene vain johonkin amikseen aikaasi kuluttamaan? Useat käy niitä monta peräkkäin koska töitä ei löydy.
Jos taasen korkeakoulutusta halajat, niitähän on ulkomaillakin, valitsemalla halvan maan pääset paitsi lämpösempiin keleihin, myös saat koulutuksen.
Amikseen ei kannata aivan turhan vuoksi mennä, kun siellä joutuu olemaan opintotuella.
Voi mennä myös työvoimapoliittiseen koulutukseen tai hakea lupaa opiskella työttömyysetuudella.
Alle 25-vuotias ei voi saada lupaa opiskella työttömyysetuudella.
Vierailija kirjoitti:
Aika ristiriitaisia viestejä kuulee aiheesta enkä tarkoita vain tätä ketjua.
Työtön on kotona= laiska yhteiskunnan luuseri
Työtön työtoiminnassa= ei kannata, koska et saa ikinä töitä sen jälkeen
Niin. Valitsepa siitä omasi. Itse olen ollut kuntouttavassa 4kk ja se auttoi minua hakemaan kouluun, jonka ansiosta olen nyt hyvässä työpaikassa.
Ikään kuin vaihtoehtoja olisi vain nuo kaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset keksivät peikkoja ihan mistä tahansa. Älä usko! Joskus on elämässä tilanteita, että on viisaampaa ottaa apua vastaan kuin yrittää liikaa itse.
Mikä tahansa tukitoiminta on hyvä sinulle silloin, jos olet itse motivoitunut ja yhteistyöhaluinen. Kuntouttavassa työtoiminnassa ovet aukeavat ihan eri tavoin kuin jos otat muista mallia tekemättä mitään. Se on ainoa keino saada uusia mahdollisuuksia.
Olen elämässäni hankkinut useamman koulutuksen ja tutkinnon, lojunut välillä työttömänä, ollut töissä, pyörittänyt omaa yritystä, mutta kukaan ei ole ikinä tullut arvostelemaan etten olisi tehnyt mitään ja etsinyt aktiivisesti mahdollisuuksiani. Otan tilanteet hallintaani ja kuuntelen itseäni. Se tapa, millä puhut itsestäsi on kaikkein tärkeintä. IHminen voi kertoa olleensa masentunut, mutta suurin osa työnantajista kiinnostuu siitä miten sen tilanteen osasit ratkaista. Älä pelkää tulevaisuuttasi ja miten lähdet sitä kohti aloittamalla työkuntoutuksessa.
Tämä hyvä!
Mä sanoisin lisäksi kuntouttavan kokeneena, että ihan väärä lähestyminen tuo "Ei siellä ole kuin juoppoja ja syrjäytyneitä". Olin itse vakavasti sairastuttuani erään yhdistyksen kirpparilla, missä oli palkkatuella itseni ikäisiä naisia, joilla ainakin ikä esteenä työllistymiselle, sekä joillain huono suomen kieli. Kunnollisia ja uutteria ihmisiä. Yksi mielenterveysongelmainen kuntoutettavakin oli, mutta taisi olla meistä fiksuin :D
On erilaisia paikkoja ja ihmisiä. Tietenkin joissain kierrätyskeskusten yms. verstaissa on alkoholistejakin, mutta ovat ihmisiä siinä missä kaikki muutkin.
Yhdistyksiä on kuitenkin paljon, ja valinnanvaraa. Ap:n kotikaupunki tietty ongelma tässä suhteessa kai, kun mahdollisuudet aika minimissä. Mikään kokemus tai yritys ei ole kuitenkaan turha. Puskaradiosta voi kuulua jopa mukavia uutisia ja jotain mahdollisuuksiakin avautua eteen. Kotona makaaminen on se viimeisin vaihtoehto.
Palkkatukityö onkin eri asia kuin kuntouttava työtoiminta.
Tässä on nyt kuntouttavasta puhuttu ja kerroin että olen itse ollut. Lisäksi mainitsin, että "työkavereina" oli muitakin asiallisia tyyppejä, mutta palkkatuella. En siis luule, että ovat sama asia ;D Kai mä nyt itse tiedän että olin kuntouttavassa, enkä palkkatuella ;D POINTTI oli se, että kuntouttavat eivät ole PELKÄSTÄÄN mitään juoppojen ja narkkien sijoituspaikkoja. Noin ajattelevalla on paha asenneongelma.
Palkkatukityö on oikea työpaikka työntekijän oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Tuen saa työnantaja. Se on oikea työsuhde, kertyy lomat, eläkkeet, kokemus ja saa työtodistuksen.
Pakko sanoa että itseäni kuntouttava auttoi eteenpäin elämässä. Alkoi ahdistamaan siellä käyminen kun tiesin että kykenisin parempaan. Jouduin vielä yhden ohjaajan silmätikuksi, mikä oli rehellisesti sanottuna todella rankkaa hiljaiselle, eristäytyneelle entiselle koulukiusatulle.
Suurin ongelma itselläni oli siis masennus, ujous, huono itsetunto ja sosiaalisten tilanteiden pelko, jonka takia en uskaltanut lähteä opiskelemaan lukion jälkeen. Olin itsekin vähän yli kaksikymppinen. Elämänhallinnassa minulla ei siis ollut mitään ongelmia, olen aina ollut vähän sellainen suorittaja, että haluan hoitaa asiat hyvin ja oikein, olipa kyse elintavoista, koulusta tai siisteydestä.
Viimeinen niitti tuolla kuntouttavassa käymisessä oli se, kun keskustelimme sosiaalityöntekijäni kanssa siitä että lähtisin viimeinkin jatkamaan opintojani yliopistossa, ja tämä ohjaaja joka suhtautui minuun erittäin epäammattimaisesti, alkoi vähättelemään minun kykäni ja valmiuksiani lähteä opiskelemaan. Se tilanne veti kyllä sanattomaksi. Hän ei edes esittänyt mielipiteelleen mitään perusteluja. Hänen mielestään vain minusta ei olisi siihen. Hän kyllä puhui pahaa ja valitti jatkuvasti perheestään, varsinkin lapsistaan, että en nyt varmaan ollut mikään spesiaali-inhokki hänen elämässään.
Sain tuosta kokemuksesta voimaa ja tarmoa lukea pääsykokeisiin. Ajattelin että prkl en kyllä tosiaankaan tule tänne enää jonkun elämäänsä kyllästyneen keski-ikäisen, lähihoitajan kiusattavaksi. Sain onneksi haluamani opiskelupaikan. Nyt opiskelen viimeistä vuotta ja sain hyvän työn alaltani. Elämässäni menee nyt oikein mukavasti.
Ehkä olen kiitoksen velkaa sille nimeltä mainitsemattomalle haahkalle, joka herätti minussa uinuvan sisun ja tarmon. Sosiaalityöntekijäni oli taas oikeasti ihana ja jaksoi tsempata minua jatko-opintoihin hakiessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja kuulostaa todella asialliselta ja fiksulta nuorelta aikuiselta. Luulisi nyt tällaiselle löytyvän ihan palkallista työtä esim. päiväkodeista, vanhusten hoivakodeista avustavissa tehtävissä, kouluista (lukion käynyt voi toimia jopa opettajan sijaisena) tai vaikka iltapäivätoiminnassa ala-asteella. Yksityiset tahot hakevat usein myös lastenhoitajia kotiin? Pääkaupunkiseudulla työvoimapulaa on myös Hsl:llä, varastotyöntekijöistä, postilla, muuttofirmoissa. Yksi vaihtoehto on hakeutua vapaaehtoistoimintaan esim. seurakunnalle, pelastusarmeijalle tai fidalle, MLL:lle, SPR:lle. Mitä tahansa muuta kuin nämä työkkärin pakkopullat, jotka ovat tarkoitettu vain työttömän kiusaamiseksi ja tilastojen kaunisteluksi.
Minne katosi se "nuorisotakuu"? Ovatko kaikki puheet nuorten/ nuorten aikuisten tukemisesta työelämään, "kopin ottaminen" vain silkkaa p*kan puhumista vaalien alla? Missä on suuryritysten, kuntien ja valtion vastuu? Rahaa hassataan maailmankylän sosiaalimenoihin ja vihreään siirtymään - mutta omista syrjäytymisvaarassa olevista nuorista ei olla kiinnostuneita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä erehdyin suostumaan kuntouttavaan kerran. Sitten menin oikeaan työhaastatteluun ja se haastattelija kysyi kauanko olin vankilassa ja minkä rikoksen tein. Se siis luuli että koska olin ollut kuntouttavassa niin sinne joutuu vain kun on tehnyt jonkun vakavan rikoksen. Työkkäri pakottaa työkykyisiäkin kuntouttaviin. En silloin tiennyt edes mitä se kuntouttava on edes. Minä sanoin haastattelussa että en minä ole mitään rkoksia koskaan tehnyt. Olen pelannut salibandya vakituisesti 25 vuotta ja palkkatöissä olin 15 vuotta. Ei se tuntunut uskovan minua joten en saanut töitä vaikka minulla oli cv ja siihen olin erehtynyt laittamaan siitä kuntouttavasta. Otin sen heti pois ja tein uuden cv n.
Koska olet nuori niin kannattaa opiskella. Minulla on 3 ammattitutkintoa ja nykyään ei tunnu töitä saavan 47 vuotiaana. Siellä kuntouttavissa ei tehdä mitään mistä olisi hyötyä. Ei siellä tehdä oikeita ammattitaitoja vaativaa työtä. Niitä kuntouttavia järjestetään ainoastaan jotta joku yhistys saisi rahaa kunnalta ja valtiolta avistuksia. Se kuntouttava ei auta sinua palkkatöitä saamaan. Olen sanonut työttömille etteivät menisi kuntouttaviin. Olin itse sossussa töissä 16 vuotta. Kaupan alalle pääsee töihin jos opiskelee sitä. Onko sinulla ajokorttia. Sellainen kannattaa hommata koska sekin auttaa työn saamisessa todella paljon.
Kenelle sinä tulevaisuudessa oikein kertoisit olleesi kuntouttavassa työtoiminnassa? Itse en ole ainakaan kertaakaan niistä kertonut kenellekään, CV:hen olen kirjoittanut kyseisen "työpaikan" nimen, enkä mitään paskaa kuntouttavasta "työtoiminnasta".
Siihen itse työkokeilupaikkaan ei tosiaan juuri kukaan työllisty. Mutta välillä työkokeilusta voi olla työkokemuksen muodossa hyötyä muihin paikkoihin pyrkiessä, varsinkin jos ei kerro että kyse oli juuri työkokeilusta vaan puhuu pelkästään yleisesti työstä. Esimerkiksi tiedän yhden joka pääsi tekemään päiväkoteihin sijaisuuksia sen jälkeen, kun oli ollut kuukauden työkokeilussa yhdessä päiväkodissa. Päiväkotien sijaisista on niin kova pula, että se kuukauden työskentely yhdessä päiväkodissa riitti työnantajalle osoitukseksi siitä, että osaa ne hommat.