Lue keskustelun säännöt.
Masennuslääke ahdistukseen
28.11.2022 |
Onko täällä kenelläkään muulla lääkitystä ahdistukseen? Onko auttanut ja millaisia sivuvaikutuksia on tullut, vai onko tullut ollenkaan?
Aloitin eilen masennuslääkkeet, tarkemmin sanottuna Seroxat-nimisen lääkkeen. Otin sen eilen aamulla aamupalan kanssa noin kello 9 aikaan ja noin kello 11 huomasin kuinka tuli oikein todella hyvän olon tunne. Kaikki tuntui ihanalta ja ahdistuksesta ei tietoakaan. Pystyin käymään normaalisti kaupassakin ja juttelin kassaneidille sekä hymyilin kaikille vastaantulijoille. Ennen on ollut todella vaikeata käydä kaupassa tai ylipäätänsä edes lähteä asunnosta ulos. Vihdoin tuntuu että olen saanut elämäni takaisin.
Ainoa sivuvaikutus, minkä huomasin, oli lievät pahoinvointikohtaukset mutta ne menivät muutamassa minuutissa ohi eivätkä ne haittaa ollenkaan jos olo on näin hyvä muuten. Olen ennen ollut todella lääkevastainen ja edes särkylääkkeitä en ole ottanut paitsi jos on ollut ihan pää kainalossa- olo.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikunta, mut sehän ei tuu kysymykseenkää valas.fi - palstalla :D
Jos liikunta parantaisi ihmiset vuosikymmeniä kestäneistä masennus/ahdistus/pakko-oireiluhelveteistään, luuletko ettei sitä olisi hoitomuotona ympäri maailmaa jokaisessa psykiatrisessa hoitopaikassa?
Liikunta on varmasti hyvää tekevä osa elämää, myös sairaalle, mutta ei se yksinään ketään paranna. Samoin ruokavalio vaikuttaa jaksamiseen, itse syön tästä syystä mm. paljon kalaa, olen huomannut että nostaa mielialaa hiukan.
t. Venla-vastaaja
Kuule miks sen puolesta puhuu sit oikeasti masennuksesta sun muusta selviytyjät, mutta jostain kumman syystä lääkefirmat ei mitään :D Kaikki tääl on vuosikauden masentuneita ja syövät pillereitä kaikki nää vuodet.
Kun on tarpeeksi masentunut/ahdistunut niin ei välttämättä pääse edes sängystä ylös ilman lääkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikunta, mut sehän ei tuu kysymykseenkää valas.fi - palstalla :D
Jos liikunta parantaisi ihmiset vuosikymmeniä kestäneistä masennus/ahdistus/pakko-oireiluhelveteistään, luuletko ettei sitä olisi hoitomuotona ympäri maailmaa jokaisessa psykiatrisessa hoitopaikassa?
Liikunta on varmasti hyvää tekevä osa elämää, myös sairaalle, mutta ei se yksinään ketään paranna. Samoin ruokavalio vaikuttaa jaksamiseen, itse syön tästä syystä mm. paljon kalaa, olen huomannut että nostaa mielialaa hiukan.
t. Venla-vastaaja
Kuule miks sen puolesta puhuu sit oikeasti masennuksesta sun muusta selviytyjät, mutta jostain kumman syystä lääkefirmat ei mitään :D Kaikki tääl on vuosikauden masentuneita ja syövät pillereitä kaikki nää vuodet.
Lievemmästä masennuksesta tai melankoliasta voi toki selviytyä lääkkeettä, lisäämällä liikuntaa ja optimoimalla ruokavalionsa. Vaikea masennus on monien tekijöiden summa, ja vaikka kukaan ei pakota kokeilemaan lääkkeitä, esim. terapiaa ei myönnetä Kelan tukemana jossei potilaan vointi ole tarpeeksi hyvä, että tämä pystyy ylipäätään sitoutumaan terapiaan. Terapiassa kun käydään yleensä kahdesti viikossa, osa jopa kolmesti-neljästi. Miten ihminen, joka ei jaksa edes sängystä nousta, jaksaa lähteä terapiaan saati työskennellä siellä + kotona aktiivisesti itseään auttaakseen? Lääkitys tulee tässä kohtaa avuksi, tarjoaa pientä tukea jotta saa elämänsä hallintaan. Sen voi lopettaa kun ei sitä enää koe tarvitsevansa, kukaan ei pakota tässä maassa syömään lääkkeitä.
Ap jatkaa vielä, että tänään on toinen päiväni näiden Seroxatien kanssa. Otin aamulla lääkkeen normaalisti aamupalan kanssa ja pari tuntia sen jälkeen alkoi aivan kamala pahoinvointi ja huimaus, joka ei ole vieläkään mennyt ohi. Tänään ei ole ainakaan vielä tullut sellaista hyvää oloa kuin eilen.
Onneksi ei taevitse tuollaisia mtekkyjö stösö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa vielä, että tänään on toinen päiväni näiden Seroxatien kanssa. Otin aamulla lääkkeen normaalisti aamupalan kanssa ja pari tuntia sen jälkeen alkoi aivan kamala pahoinvointi ja huimaus, joka ei ole vieläkään mennyt ohi. Tänään ei ole ainakaan vielä tullut sellaista hyvää oloa kuin eilen.
Eiköhän se kohta mene ohi, koita levätä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse syön nimenomaan masennuslääkettä ahdistukseen, koska muut kokeilemani eivät ole tehonneet. Venlafaxin 150mg pitää minut toimintakykyisenä ja ahdistuksen kurissa. Masennukseen ei ole auttanut, mutta eipä siihen auttanut yksikään niistä muista kokeilluista lääkkeistä (yli kymmentä laatua kokeiltu).
Voimia! Itse olen ennen kokeillut Opamoxia, josta tuli todella sekava olo, väsytti ja olin aivan pihalla tästä maailmasta. Pameja on nyt määrätty paniikkikohtauksiin, mutta totuushan on se että kun se kohtaus iskee niin ei ne pamit todellakaan ala vaikuttamaan ennen kuin se kohtaus on mennyt jo itsestään ohi. Täytyy siis ottaa niitä varmuuden pari tuntia ennen mahdollista ahdistavaa tilannetta.
Kiitos, sinulle myös jaksamista!
Opamox ei ollut itselleni hyvä, söin sitä lyhyen ajan osastolla nuorempana. Vaikutti kuin nuijanukutus, eli nukahdin puolessa tunnissa sen ottamisesta mutta teho loppui parissa tunnissa kuin seinään. Diapam oli paljon tasaisempi kokemus, en nukahtanut mutta rauhotuin tarpeeksi. Ja siis sain näitä osastolla koska ahdistukseni oli psykoottisen rajalla olevaa, hyvin vaikeaa laatua. Pameja kyllä demonisoidaan turhaan, vaikka niillekin on paikkansa. Rivatril oli hyvä kokemus sekin, eräs yksityinen kirjoitti minulle kerran 100kpl reseptin (:D) josta suurin osa ehti vanhentumaan kun ei ollut tarvetta niille.
Nämä ovat erittäin yksilöllisiä. Minä en nukahtanut lääkärin antamalla diatsepaamikyllästyksellä 80mg diatsepaamia. (diatsepaamikyllästys, jossa potilaalle annetaan 20mg diapamia tunnin välein niin kauan kunnes potilas nukkuu.)
Paino alle 60kg.
Oksatsepaami 15mg ei vaikuttanut, ei rauhoittanut edes 45mg annoksella. Oksatsepaami piti ahdistuksen yllä ja jopa lisäsi sitä lyhyen ja heikon vaikutuksen kautta. Ei väsymystä.
Diatsepaami rauhoitti erittäin lievästi jo 5mg annoksella, mutta ei väsyttänyt yhtään. Diatsepaami 15mg rauhoitti riittävästi ahdistuksen ensiapuna ja 20mg tasoittajana niin, ettei ahdistus aiheuta traumaperäisten oireiden alkamista. Ei väsymystä.
Itsella aikoinaan auttoi mielialalääke lievempään ahdistukseen, mutta sittemmin oireiston rajusti pahentuessa ei valitettavasti ole ollut mitään hyötyä ahdistuneisuuteen. Toisilla auttaa, toisilla ei mitään hyötyä, on kovin yksilöllistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitin viikko sitten tuon seroxatin, ei ole ollut mitään muuta vaikutusta kuin että väsyttää kokoajan :( Harmittaa kun kokeiltu niin montaa lääkettä ja mikään ei toimi. Tai no jospa tämä lähtisi toimimaan sitten kun annosta nostetaan mutta ei kyllä huvittaisi kärsiä tätäkin kovemmasta väsymyksestä ahdistuksen päälle.
Käytän.
Jännittäessä oksettaa ja vatsa sekaisin, mitä ei ennen liiemmin ole tapahtunut.
Muttei ahdista niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse syön nimenomaan masennuslääkettä ahdistukseen, koska muut kokeilemani eivät ole tehonneet. Venlafaxin 150mg pitää minut toimintakykyisenä ja ahdistuksen kurissa. Masennukseen ei ole auttanut, mutta eipä siihen auttanut yksikään niistä muista kokeilluista lääkkeistä (yli kymmentä laatua kokeiltu).
Voimia! Itse olen ennen kokeillut Opamoxia, josta tuli todella sekava olo, väsytti ja olin aivan pihalla tästä maailmasta. Pameja on nyt määrätty paniikkikohtauksiin, mutta totuushan on se että kun se kohtaus iskee niin ei ne pamit todellakaan ala vaikuttamaan ennen kuin se kohtaus on mennyt jo itsestään ohi. Täytyy siis ottaa niitä varmuuden pari tuntia ennen mahdollista ahdistavaa tilannetta.
Kiitos, sinulle myös jaksamista!
Opamox ei ollut itselleni hyvä, söin sitä lyhyen ajan osastolla nuorempana. Vaikutti kuin nuijanukutus, eli nukahdin puolessa tunnissa sen ottamisesta mutta teho loppui parissa tunnissa kuin seinään. Diapam oli paljon tasaisempi kokemus, en nukahtanut mutta rauhotuin tarpeeksi. Ja siis sain näitä osastolla koska ahdistukseni oli psykoottisen rajalla olevaa, hyvin vaikeaa laatua. Pameja kyllä demonisoidaan turhaan, vaikka niillekin on paikkansa. Rivatril oli hyvä kokemus sekin, eräs yksityinen kirjoitti minulle kerran 100kpl reseptin (:D) josta suurin osa ehti vanhentumaan kun ei ollut tarvetta niille.
Niinpä, jos ei unta saa niin kyllä Opamoxilla nukahtaa melkeinpä heti ja sekava olo jatkui jopa pari päivää, mitään hyötyä siitä en kokenut. Vähän kyllä pelottaa, kun tämä Seroxat-kuurini on 2kk pituinen eli siis 60 tablettia (1 per aamu) että mitä jos lääkäri ei uusikkaan kuuria. Olen lähes täysin toimintakyvytön ilman lääkitystä, ero on kuin päivällä ja yöllä lääkittynä vs. ei lääkittynä. Kun kävin töissä, sain jatkuvasti paniikkikohtauksia ja silloin minulle oli määrätty pelkästään pameja, joita jouduin ottamaan joka päivä ennen töitä että pystyin edes lähtemään sinne. Nyt etsin töitä ja olen työkkärin kurssilla niin sain tuon Seroxatin kun kerroin että en pääse lähtemään kotoa jos en saa jotain lääkitystä mikä auttaa ahdistukseen.
Siitä ei ole mitään vaaraa etteikö tuota jatkettaisi jos auttaa, lääkärit mielellään määrää noita perus masennuslääkkeitä loppuelämän ilman mitään ongelmia.
Näin sanoo sadisti. Reaalimaailmassa lääkärin ei tarvitse tanssia potilaan pillin mukaan vaan hän voi olla antamatta mitä tahansa jos sille päälle sattuu.
Vieläkö joku määrää paroksetiinia ahdistukseen. Ei siinä voi mennä kuin elämä 'ituilleen, joten olepa varovainen. Etenkin, jos olet nuori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistus ei ole sairaus, vaan se kuuluu ihmisenä olemiseen samalla tavoin kuin hengittäminenkin . Ahdistuksen leimaaminen mt- sairaudeksi on ihmisoikeusrikkomus. Kaikki, jotka kuvittelevat ahdistuksen olevan sairaus , niin onneksi olkoon, olette ostaneet lääkeyhtiöiden ja psykiatrien kusetuksen. Älkää syökö lääkkeitä ahdistukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse syön nimenomaan masennuslääkettä ahdistukseen, koska muut kokeilemani eivät ole tehonneet. Venlafaxin 150mg pitää minut toimintakykyisenä ja ahdistuksen kurissa. Masennukseen ei ole auttanut, mutta eipä siihen auttanut yksikään niistä muista kokeilluista lääkkeistä (yli kymmentä laatua kokeiltu).
Voimia! Itse olen ennen kokeillut Opamoxia, josta tuli todella sekava olo, väsytti ja olin aivan pihalla tästä maailmasta. Pameja on nyt määrätty paniikkikohtauksiin, mutta totuushan on se että kun se kohtaus iskee niin ei ne pamit todellakaan ala vaikuttamaan ennen kuin se kohtaus on mennyt jo itsestään ohi. Täytyy siis ottaa niitä varmuuden pari tuntia ennen mahdollista ahdistavaa tilannetta.
Kiitos, sinulle myös jaksamista!
Opamox ei ollut itselleni hyvä, söin sitä lyhyen ajan osastolla nuorempana. Vaikutti kuin nuijanukutus, eli nukahdin puolessa tunnissa sen ottamisesta mutta teho loppui parissa tunnissa kuin seinään. Diapam oli paljon tasaisempi kokemus, en nukahtanut mutta rauhotuin tarpeeksi. Ja siis sain näitä osastolla koska ahdistukseni oli psykoottisen rajalla olevaa, hyvin vaikeaa laatua. Pameja kyllä demonisoidaan turhaan, vaikka niillekin on paikkansa. Rivatril oli hyvä kokemus sekin, eräs yksityinen kirjoitti minulle kerran 100kpl reseptin (:D) josta suurin osa ehti vanhentumaan kun ei ollut tarvetta niille.
Niinpä, jos ei unta saa niin kyllä Opamoxilla nukahtaa melkeinpä heti ja sekava olo jatkui jopa pari päivää, mitään hyötyä siitä en kokenut. Vähän kyllä pelottaa, kun tämä Seroxat-kuurini on 2kk pituinen eli siis 60 tablettia (1 per aamu) että mitä jos lääkäri ei uusikkaan kuuria. Olen lähes täysin toimintakyvytön ilman lääkitystä, ero on kuin päivällä ja yöllä lääkittynä vs. ei lääkittynä. Kun kävin töissä, sain jatkuvasti paniikkikohtauksia ja silloin minulle oli määrätty pelkästään pameja, joita jouduin ottamaan joka päivä ennen töitä että pystyin edes lähtemään sinne. Nyt etsin töitä ja olen työkkärin kurssilla niin sain tuon Seroxatin kun kerroin että en pääse lähtemään kotoa jos en saa jotain lääkitystä mikä auttaa ahdistukseen.
Ihan aiheellinen pelko. Sattumankauppaa saako toimivan lääkityksen pitää. Työkkärin kurssilla olevana et ole samaa kastia kuin työssäoleva lääkäri, mikä sekin voi vaikuttaa. Kollegoja ei lyödä samoilla keinoilla kuin muita kastilaisia.
Jos saat muita viranomaisia tueksesi se voi auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse syön nimenomaan masennuslääkettä ahdistukseen, koska muut kokeilemani eivät ole tehonneet. Venlafaxin 150mg pitää minut toimintakykyisenä ja ahdistuksen kurissa. Masennukseen ei ole auttanut, mutta eipä siihen auttanut yksikään niistä muista kokeilluista lääkkeistä (yli kymmentä laatua kokeiltu).
Voimia! Itse olen ennen kokeillut Opamoxia, josta tuli todella sekava olo, väsytti ja olin aivan pihalla tästä maailmasta. Pameja on nyt määrätty paniikkikohtauksiin, mutta totuushan on se että kun se kohtaus iskee niin ei ne pamit todellakaan ala vaikuttamaan ennen kuin se kohtaus on mennyt jo itsestään ohi. Täytyy siis ottaa niitä varmuuden pari tuntia ennen mahdollista ahdistavaa tilannetta.
Kiitos, sinulle myös jaksamista!
Opamox ei ollut itselleni hyvä, söin sitä lyhyen ajan osastolla nuorempana. Vaikutti kuin nuijanukutus, eli nukahdin puolessa tunnissa sen ottamisesta mutta teho loppui parissa tunnissa kuin seinään. Diapam oli paljon tasaisempi kokemus, en nukahtanut mutta rauhotuin tarpeeksi. Ja siis sain näitä osastolla koska ahdistukseni oli psykoottisen rajalla olevaa, hyvin vaikeaa laatua. Pameja kyllä demonisoidaan turhaan, vaikka niillekin on paikkansa. Rivatril oli hyvä kokemus sekin, eräs yksityinen kirjoitti minulle kerran 100kpl reseptin (:D) josta suurin osa ehti vanhentumaan kun ei ollut tarvetta niille.
Nämä ovat erittäin yksilöllisiä. Minä en nukahtanut lääkärin antamalla diatsepaamikyllästyksellä 80mg diatsepaamia. (diatsepaamikyllästys, jossa potilaalle annetaan 20mg diapamia tunnin välein niin kauan kunnes potilas nukkuu.)
Paino alle 60kg.Oksatsepaami 15mg ei vaikuttanut, ei rauhoittanut edes 45mg annoksella. Oksatsepaami piti ahdistuksen yllä ja jopa lisäsi sitä lyhyen ja heikon vaikutuksen kautta. Ei väsymystä.
Diatsepaami rauhoitti erittäin lievästi jo 5mg annoksella, mutta ei väsyttänyt yhtään. Diatsepaami 15mg rauhoitti riittävästi ahdistuksen ensiapuna ja 20mg tasoittajana niin, ettei ahdistus aiheuta traumaperäisten oireiden alkamista. Ei väsymystä.
kyllästys ad 200mg joillekki ammatti-tenuttajille..
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö joku määrää paroksetiinia ahdistukseen. Ei siinä voi mennä kuin elämä 'ituilleen, joten olepa varovainen. Etenkin, jos olet nuori.
Mitä tarkoitat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö joku määrää paroksetiinia ahdistukseen. Ei siinä voi mennä kuin elämä 'ituilleen, joten olepa varovainen. Etenkin, jos olet nuori.
Mitä tarkoitat?
SSRI yleistä problematiikkaa, esim nuorten käytön tutkitut vakavat haitat sekä käyttö bipolaariseen oireiluun taipuvilla (erit huomio!). Voi laukaista ihan manian. Eikä ne aivovauriotkaan ole poissuljettuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikunta
Sama! Mikään kävely ei mulla auta yhtään, vaikka olen senkin ottanut osaksi uusia rutiineja. Mulla siis tiukat rutiinit auttavat pitämään pään ja elämän edes jotenkin kasassa. Mutta vain tosi raskas liikunta auttaa ahdistukseen. Mitä rankempaa salitreeniä tai porrasjuoksua tai vastaavaa teen, sitä enemmän nimenomaan ahdistus hellittää.
No tämä/sama. Mietin että pitäis jokaisella olla joku vertaistukihenkilön tapainen joka ymmärtää mitä on vaikea ahdistus ja tulisi ihan vaikka kotoakin hakemaan liikkumaan jollain sopivalla tavalla. Monella kun on ongelmana kovat sosiaaliset pelot/häpeä, niin ei sinne lenkille tai salille tai mihin nyt ikinä vaan pääse lähtemään. Siitä se sitten vois nopeastikin helpottaa ja pääsee jo yksinkin menemään. Mutta pilleriä vaan joka vaivaan, en tiedä miten ihmiset saisi luontevasti kohtaamaan ja jeesimään toisiaan.
-eri
Kuule miks sen puolesta puhuu sit oikeasti masennuksesta sun muusta selviytyjät, mutta jostain kumman syystä lääkefirmat ei mitään :D Kaikki tääl on vuosikauden masentuneita ja syövät pillereitä kaikki nää vuodet.