Lue keskustelun säännöt.
Tekisi mieli usein vain luovuttaa ja ajattelen paljon kuolemaa. Oma tilanne tuntuu toivottomalta.
27.11.2022 |
Mielenterveys on niin paljon järkkynyt, että kaikki tuntuu ylivoimaiselta ja jopa turhalta.
Sitä on niin väsynyt pelkästään olemassaolemiseen, että haluaisi vain jäädä makaamaan ja olla täysin vailla paineita sekä suorituksia.
Kuitenkin jos haluaa edes kokea olevansa yhteiskunnassa millään tavoin arvostettu yksilö niin on pakko suorittaa. Voimat ei riitä, ajattelen kuolemaa paljon.
Käytän alkoholia, syön epäterveellisesti, ystäviä ei oikein ole enkä ole muutenkaan ihan itseni nykyään.
Masennus on kestänyt putkeen jo useamman vuoden ja näytänkin aika huonolta nykyisin.
Tämä vain menee koko ajan syvemmälle.
Jonossa ollaan mutta siitä huolimatta en tiedä miten jaksan enää edes parantaa itseäni.
Pitäisi alkaa huolehtimaan itsestään ja vain sinnitellä mutta en vain jaksa enää, ei ole merkitystä millään elämässäni. Pohdin eri ratkaisuja miten pääsisin helpoimmalla.
Tulevaisuus joka tulee olemaan töitä vielä 40 vuotta vain ahdistaa. Minun kykyni suhtautua tähän meidän elämäntyyliin on nykyään hyvin kyyninen enkä oikein enää tiedä miten tässä pystyy olemaan mukana.
Halu oli avautua.
Kommentit (24)
No sun ei tarvi suorittaa yhtään tai olla yhteiskunnassa arvostettu. Kun ihmiset älyäisivät viimein sen. Paljon, paljon tärkeämpää on se että sulla on terve kroppa joka toimii. Voit syödä ja sulattaa ruoan ja pissata ja kakata ja raajat liikkuu niin kuin haluat eikä mihinkään satu. Sulla on rahaa ruokaan ja lämmin ja muutama ihmissuhde toivottavasti ja mahdollisuus tehdä säännöllisesti kivoja asioita. Nämä on oikeasti ainoat asiat joilla on väliä. Unohda se suorittaminen. Ainoastaan historian suurmieheksi tai naiseksi ryhtymällä joku muistaa sut 200 vuoden päästä. Meitä taviksia ei muista enää kukaan. Voit tehdä mitä haluat, hyvää tai pahaa, kumpaakaan ei muisteta. Olet vapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuori ihminen, mitä ihmettä? Pistä itsesi kuosiin ja mene vaikka kiertämään maailmaa jos ei ole enää mitään menetettävää. Tee asioita joista nautit, pyri aloille jotka kiinnostavat. Ota hermolomaa vaikka pöpilästä.
Ota lomaa, jätä alkoholi, vähennä roskaruokaa, ota jotain terveellistäkin, nuku tarpeeksi, lepää. Aina voi irtisanoutua ja löytää eri suunnan, ei suorita pelkästään sitä yhtä alaa. Uupumus on vakava asia.
Nykyisen hallituksen politiikka ja päätökset ajaa ihmisiä itsemurhiin. Ei mitään uutta auringon alla. Sitähän sanotaan että, Suomessa niin monta hyvää syytä tehdä itsemurha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo alkoholimäärä ole vielä mitenkään hälyttävää. Ehkä enemmän merkkaa miksi käytät sitä.
Saa sitä avautua. Puhuminen on jo konkreettinen teko parempaan pyrkimiseksi. Nyt vaan muutat tuon "pitäisi" teoiksi ja katkaiset sen itseään ruokkivan kierteen.
Muista, että tuo mielentilasi on tänään tämä huomenna voi olla jo toisenlaiset ajatukset toivottavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen myös kohtalon kolhima.
En ole luovuttanut, mutta en myös taistele mistään enää.
Elämä kantaa.
Älä vedä viinaa, mene terkkariin ja sieltä muun avun piiriin.
Itse en kylläkään tehnyt niin. Mua elämä kantoi, vaikka mies kuoli kun lapset oli pieniä enkä itse saanut töitä.
Kyllä meistä kaikista pidetään huolta.
En kuulu kirkkoon, rukoilen kyllä.
Näin vanhemmiten ei edes tarvitse mitään ehdottomasti, kaikki korvautuu kyllä jollain kun madaltaa vaatimustasoaan.
Hyvää elämää sulle!
Sitä se tahtoo olla. Olla väsynyt kaikkeen. kaikissa kohdin pitäisi ylittää itsensä. sitten kun elämä iskee paskaa tuulettimeen, ei vain enää jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun pitää itkeä yhtä aikaa mm lapsen kuolema, ihmisten menetyksiä, historiaa, lapsien lähtöä, km:t, joten voin sanoa ettei tästä nyt vaan selviä. Asioita on pakko tunkea sivuun ja noista voi itkeä kunnolla 1 tai kahta asiaa ja silti mun mieli tunkee lisää tavaraa tajuntaan. Mites edes luovuttaa.
Olet masentunut, ja sun on hyvä tiedostaa, että nuo ikävät ajatukset johtuu siitä että sulla on sairaus joka laittaa ajattelemaan noin, ja alkoholi pahentaa sitä.
Suhtaudu siihen sairauteen kuin mihin tahansa muuhun, vaikka diabetekseen. Diabeteksessä pitää mittailla verensokeria, syödä lääkkeitä jne. että olo pysyy kohtuullisena, silti takapakkeja voi tulla, on hyviä kausia ja huonompia.
Sulla sama homma, mutta sun pitää hoitaa masennusta vähän eri tavalla kuin diabetesta, mutta aika monet samat konstit auttaa, kuten terveemmät elämäntavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ottanut paljon vapaata, irtisanoutunut ja vähän tässä kotimaamatkailua tehnyt. Silti mieliala on todella matala.
On myös viikkoja kun syön terveellisesti, en juo ja yritän lepäillä ja sellaista. Silti vain kaikki tuollainen tuntuu vain siltä etten selviä kuitenkaan.
Ihan kuin kamppailisin itseäni vastaan tai tätä omaa olemassa oloani. Tunne on sellainen etten käsitä mistään mitään ja ainoa joka oikeasti tuottaa hyvää mieltä on syöminen, nukkuminen ja jotkin kauniit asiat kuten luonto, revontulien katseleminen jne.
Miettikää että tuosta kaikesta olen valmis luopumaan vain sen vuoksi että minusta on tullut laiska, väsynyt, työtä ja yhteiskuntaa hyvin kyseenalaiseti tarkasteleva ihminen. En ollut ennen lainkaan tällainen vaan olen vain ymmärtänyt olevani onneton tässä oravanpyörässä ja se jopa hävettää minua. Siksi koska kyllähän minä kuitenkin hyvästä ruoasta pidän ja palkan saamista eduista. Silti olen vain valmis jäämään makaamaan ja masentumaan.
En saa itseäni liikkeelle enää omasta tahdosta ja askeleet ovat raskaita. Myöskin jopa läheisten ihmisten seura on todella kuluttavaa.
Minusta on tullut tällainen, kriiseily on aikamoinen. Kuin ei olisi yhtään missään vakaalla pohjalla vaan koko ajan ihan heiveröisenä mielen tasolla.
Ap
Tota menoa sulla on jotain peruuttamatonta terveysongelmaa. Nimim. Kokemusta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohda suorittaminen ja mieti et alat tehdä jotain ihan uutta. Uusi ala, uusi työ, uusia opintoja, uusi mielenkiinnon kohde tai uusi harrastus...
Olet nuori ja sulla koko elämä edessä. Älä missään nimessä hukkaa sitä. Lähde siitä, et tärkeintä on, et teet mistä pidät. Älä mieti mitä miut miettii tai ajattelee, vaan ala keskittyä oman itsesi eheyttämiseen, lepoon, jaksamiseen ja hyvinvointiin.
Onko läheisiä, perhettä, ystävä tai joku ulkopuolinen jolle voisit jutella? Vaikka nyt tuntuisi kaikki masentavalta voi huominen tuoda mukanaan ihan muuta. Älä anna periksi niin pääset taas kiinni hyvään ja harmoniseen oloon.
Sinä olet tärkeä juuri sellaisena kuin olet ja ansaitset rakkautta, hyvää oloa ja hyvän tulevaisuuden. Pystyt voittaa vaikeudet ku tarmokkaasti teet töitä asian eteen.
Tsemppiä, kyllä kaikki vielä hyväksi muuttuu. Nyt keskityt itseesi ja unohdat kilpailun, suorittamisen ym vahingollisen. Ala nauttia elämän pienistä iloista, siitä se alkaa
Vaatimukset vaan alas kaikkeen suorittamiseen. Itselläni on kunnianhimoisia tavoitteita mutta huomaan ettp voimavarano tässä ajassa niiden toteuttamiseen heikot. Laitoin kunnianhimoni joka vuosikaudet määräsi tahtia hyllyyn. En hylännyt sitä vaan jätin sen odottamaan ja otan todella lunkisti. Huomasin tarvitsevani lepoa ja pitkään on mennyt näin. Päivä kerrallaan. Hyvä katsella omaa juttua etäältä ja odottaa. Toimeen ryhdyn kun on sen aika. Jos jään tähän en sitä saavuta mutta who cares?
Vierailija kirjoitti:
Tota menoa sulla on jotain peruuttamatonta terveysongelmaa. Nimim. Kokemusta on.
Tämän tiedän todellakin. Olen lakannut välittämästä ja tämä on huono juttu. Ennen olin paljonkin voimakastahtoisempi ja vaikka huonoja kausia oli, niin taatusti nousin ja aloin aina pitämään huolta itsestäni.
Kunnes jotain tapahtui. Tätä on kestänyt jo oikeasti kolme vuotta suunnilleen. Olen lihonut järkyttävästi, velkaa tullut ja sellaista.
En tiedä enää mistään mitään tai tunne itseäni. Tai en ymmärrä itseäni.
Pahoittelut etten jaksa vastata erikseen teille mutta myötätuntoa paljon täältä, on ihmisiä joilla on myös oikeasti todella suuret kamppailut, olen pahoillani siitä. Toivon teille voimia elämäänne.
Luen kommentteja ja yritän myös sisäistää päässäni jotain, pahinta on kun sitä "kitkaa'" ei ole asioiden hoitamiseen. Päässä ei syty enää se voima joka saa liikkeelle ja ottamaan oma elämä haltuun.
Kuin olisi vain koko ajan vajoamassa syvemmälle.
Tämä on jotain sellaista jota ei vaan voi käsittää ja tekisi mieli vain huutaa jostain sivusta itselleen, että herää nyt jo, herää ja pelasta itsesi. Sitä ei vain tapahdu. en saa otetta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Nykyisen hallituksen politiikka ja päätökset ajaa ihmisiä itsemurhiin. Ei mitään uutta auringon alla. Sitähän sanotaan että, Suomessa niin monta hyvää syytä tehdä itsemurha.
Eikä vain nykyisen hallituksen vaan myös tämän sairaan poliittisen järjestelmän jossa vasemmisto tuhlaa ja oikeisto ratkoo asioita ottamalla enemmän köyhimmiltä joille vasemmisto on ensin tarjonnut velkarahalla. Sekä korruptio rehottaa rakenteissa.
Mutta en halua tästä jauhaa enempää, tämä on mielipiteeni ja joku lienee eri mieltä, mutta tämä on muutenkin aapeen mielipahan mietintäketju eikä poliittinen ketju. Sitähän vääntöä käydään muutenkin aaveella.
Olet kuitenkin mielestäni oikeassa, että tuo lisää itsemurhia, yhteiskunnan taholta tuleva hallitsematon koeerttinen paine kun tapahtuu kokoluokaltaan valtavia asioita joihin vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset ja se aiheuttaa toivottomuutta ja masennusta.
Tuollaiseen masennukseen auttaa mielestäni mennä mukaan keskustelemaan poliittisiin ryhmiin, vaikka vähintään faceen kanaville joilla on samanmielisiä. Toisaalta ei kannata liikaa olla tai se lietsoo niitä fiiliksiä.
Mutta jos ei koe olevansa niin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja oma masennus ei ole sitä perua niin ne syyt ovat muualla.
Olet tehnyt jo muutoksia jotka voisivat olla hyviä, mutta koska palaat aina alkoholiin(?) se voi viedä mielen matalaksi. Se voimistaa tunteita. Alkoholin vaikutuksen piiristä irrottautuminen voi viedä kuukausia, vaikka joisi vain vähän ja lisäksi olit ehkä liian kauan siinä aiemmassa oravanpyörässä. Älä ole oravanpyörässä enää, entä jos harrastelet omia juttuja. Onko lääke jolla haittavaikutuksia nyt, e-pilleri tai muu? Onko mahdollista että kokeilet vaikka meditaatiomusiikkia tai jotain joka auttaisi sinua. Eikö tuossa vaiheessa ole sama vaikka kävisi tyyliin shamaanin luona. Ehkä olet jo kokeillut jotain lääkettäkin ja kriisikeskusta.
Niin ja kiitos kovasti tsempeistä ja erilaisista menetelmistä, jotka voisi auttaa tilanteeseen.
Alkoholi pitäis jättää kokonaan. Samalla se tuntuu hyvältä ystävältä ja yksi ainoa ihminen jota tapaan vapaa-aikana on myös alkoholiin meneviä. Näen häntä silloin tällöin ja silloin on hyvä yleensä olla.
Omassa kodissani sitten olen yksin. En saa mitään aikaiseksi. Voin nukkua vaikka 12,h putkeen ja sitten olen vain. Teen itselleni lappuja mitä pitää suorittaa, esim tärkeitä asioita kuten kenkien osto jne kun ovat taas loppuun kuluneet kun en vain jaksa tuollaisia asioita hoitaa kun vasta kun on pakko.
Joskus saan lappujen avulla hoidettua ainakin puolet ja sitten menee monta viikkoa kun en saa mitään vaikka yritän pakottaa. Joskus saatan olla jo kengät jalassa mutta sitten olen jo uupunut etten vain kestä ajatusta, että lähden hoitamaan sitä asiaa.
Töissä käyn vielä pakon edestä. Pelkään, että sekin jää.
Kyllä täytyy tässä jotain kokeilla. Helvetti kun en tiedä mikä olisi se suunta. Muuta kuin tietysti alkoholittomuus mutta sekin kaatuu yleensä johonkin merkityksettömyyden fiilikseen kun millään ei ole kuitenkaan mitään väliä.
Tämä on säälittävää paskaa, tiedän sen. Tällainen olen vain vuosi vuodelta pahempi kait.
Ap
Jonossa siis avun piiriin.
Alkoholia käytän 2-4 krt kk. Joskus enemmän.
Pääni on aika dynaaminen ja jotenkin olen ihan loppu tähän elämään.
Usein odotan vain että sydän lakkaisi lyömästä (siksi hiljainen itsetuho) ja kehittelen eri vaihtoehtoja miten se onnistuisi itse.
Ei tämä tunnu helpottuvan. Ap