Kääpiövillakoira - terve vai sairas rotu?

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut muualla että moni sanoo että heidän vanha tai edesmennyt villis on ollut ihana, sosiaalinen ja kiltti, mutta uusi villis on  "eri maata": haastavaluonteinen, haukkuherkkä, näpsiväkin jopa ehkä.  

Sisäsiisteysongelmiinkin pitää tömön rodun kohdalla varautua. Netissä näkee että monilla on ongelmia sisäsiisteydessä kovasta yrityksestä ja sitkeästä opettamisesta huolimatta vaikka kasvattajat mielellään sanovatkin että villakoira oppii sisäsiistiksi samalla tavalla kuin muutkin rodut.  Olen vähän eri mieltä tästä, niin paljon noista sisäsiisteysongelmista kuulee. Esimerkiksi yhden sukulaiseni kaikki aiemmat eri rotuiset koirat ovat olleet sisäsiistejä mutta toyvillakoira ei ole ikinä  tuota taitoa oppinut.  Monen kasvattajan luona kuulemma kusi haisee ja koirat pissivät minne sattuu. Urosvyöt, nartunsuojat, pissa-alustat,,  näin neuvotaan sisäsiisteysongelmaisen villakoiran omistajaa ihan niin kuin mitään ongelmaa ei olisi,, käsittämätöntä!

Meillä kaksi kääpiövillaa, joista ensimmäinen oli täysin sisäsiisti 5 kk iässä ja toinen 4 kk iässä. Jos sen koiran antaa laiskuuttaan koko ajan pissiä sanomalehdille jne, niin kyllä siinä saattaa kestää. Mutta jos vie joka välissä ulos ja antaa pissoista ja kakoista paljon kehuja ja/tai nameja, niin oppimiskäyrä on ihan erilainen.

Vierailija kirjoitti:

Olikos villakoira jossain tutkimuksessa aggressiivisten koirien TOP viitosessa?

Varmaan sun unissasi. Ensimmäistä kertaa kuulen tällaisen väitteen ja kokemusta rodusta on 15 vuoden ajalta.

Vähän ohis, mutta mitä vaikutuksia olisi kenties epilepsia lääkkeillä sellaiselle, jolla ei epilepsiaa. Kaikkea sitä joutuu pohtimaan.

Seurakoirajalostuksessa väheksytään harmillisen usein luonteita vaikka luonne onkin seurakoiran tärkein ominaisuus. Myös sisäsiisteyskyvyttömyyttä katsotaan pienten koirien kohdalla usein sormien välistä vaikka jatkuvasti sisälle pissaava ja kakkaava koira on perheelle erittäin raskasta ja surullista.  Huonekalujen ja lattioitten uusiminenkaan ei ole ilmaista.  Sairauksia salataan ja koiria käytetään siitokseen liian nuorina. Tämä kaikki on ikävää todellisuutta pienten muotirotujen kasvatuksessa. Olkaa pennun hankkijat tarkkoina ja kyselkää, kyselkää ja kyselkää asioista!! 

Aivan uskomatonta paskaa. Villikset on maailman ihanimpia.

T. Hänen kanssaan 15 vuotta elellyt

Palle Runqvist inhosi puudelin paskaa.

meillä ollut useampia villakoiria, yksi kääpiövillakoirakin ja kyllähän se on totta, että kääpiöroduilla on sairauksia. rotukoirilla ylipäätään on sairauksia, koska geneettinen pohja on liian suppea.

Muuten kyllä tykkään villakoirien luonteesta. Minä en voisi sanoa villakoiraa helpoksi roduksi, mutta sikäli se on helppo, että se leimautuu helposti perheeseensä ja siksi tekee helposti mitä pyydetään ja suostuu hoitotoimenopiteisiinkin helposti. Temppuja opettelee vain, jos ei käskytetä. Ainakin meillä on ollut tuollaisia itsepäisiä villakoiria ja rakastan sitä. Ovat myös selvästi älykkäitä, meillä koirat oppivat ymmärtämään puhettakin selvästi nopeammin kuin muut koirat ja etenevät vielä muiden tasoa pidemälle.

15-20 vuodessa on rotu ehtinyt muuttua todella monen sukupolven verran. Villakoiria sivusta jonkun verran seuranneena epäilen myös, että tässäkin rodussa luonteet ja terveys eivät ole näiden vuosien aikana muuttuneet ainakaan parempaan suuntaan. On liian paljon kasvattajia joille ulkomuoto ja näyttelymenestys ovat tärkein tai ainoa pennutuskriteeri, samoin on liian paljon kasvattajia joille raha on tärkeintä, ja kaikki liikkuva pennutetaan. Kova kysyntä ja korkealla olevat hinnat houkuttelevat aina kyseenalaisin kriteerein toimivia pennuttajia alalle.  Koska rotu ei kuulu pevisaan, mitään terveystutkimuksiakaan ei ole pakko tehdä vaan pennut saa rekisteröityä vaikka isällä olisi selkä täynnä välilevykalkkeumia ja emällä polvet rikki.

Villakoiriahan tehtaillaan tällä hetkellä tosi paljon myös rekisteröimättöminä. Harmi että ihmisten hinku saada söpö villakoira on niin kova että ollaan valmiita maksamaan mansikoita ja olemaan piittaamatta joka juoksuun pennutettavista nartuista, sukurutsasta ja koirien pitämisestä pelkkinä synnytyskoneina.

Onhan nämä eläinten sairaudet aina hieman tuuristakin kiinni, että miltä kasvattajalta ja minkälaisten vanhempien puudelinpennun saa. Meillä on mennyt 12 vuoden aikana villakoiran eläinlääkärikuluihin alle 300 euroa, jos rokotuksia ei lasketa. Tämä 300 euroa oli hammaskivien poisto. Koko 12 vuoden aikana siis ainoa eläinlääkärikäynti rokotteiden lisäksi oli hammaskivien poisto. Koira voi edelleen todella hyvin.

Sama rotu ei tarkoita samaa koiraa. Osa koirista on sairaita jo pentuiästä lähtien.

Mikset hanki Shibaa?

Polvi- ja ristisideleikkauksiin saa äkkiä menemään useita tonneja, samoin jos koiralla on parodontiittia tai runsaasti hammaskiveä niin eläinlääkärille saa kantaa rahaa. Vakuutusyhtiöt ovat myös muuttaneet ehtojaan ja sulkeneet pois korvausten piiristä näitä yleisesti esiintyviä kalliita hoitoja jolloin kulut jäävät kokonaisuudessaan omistajalle. Kannattaa olla varautunut tälläisiinkin menoihin pienen villakoiran hankkiessaan.

Mulla on kaksi rescuekääpiövillakoiraa. Eivät ole puhdasrotuisia, mutta helppoja, rauhallisia ja ihania luonteeltaan. Toisella on vähän allergiaa, ei sen kummempaa.

Kääpiövillakoira ei ole kääpiövillakoira, jos se ei ole puhdasrotuinen. Muussa tapauksessa se on sekarotuinen. Kysyttiin kääpiövillakoirista.

Kukaan ei pysty vastata aloituksen kysymyksiin koska faktoja eli terveyskyselytietoja, terveystutkimustietoja, eläinklinikoiden sairaustilastoja tai vakuutusyhtiöiden korvaustietoja ei kerrota villakoirayhdistyksen nettisivuilla kuin äärettömän niukasti ja vanhoilla tiedoilla. Herää kysymys miksi tietoa ei jaeta? Esimerkiksi Kennelliiton rotukohtaiset terveyskyselytiedot ovat yhdistyksille jaettua valmiiksi koostettua dataa jonka saisi linkata suoraan nettiin näkyville mutta miksi ihmeessä sitä ei avoimesti jaeta? Pakosti tulee mieleen eivätkö tulokset kestä päivänvaloa??

Luonnetta mitataan luonnetestillä, MH-luonnekuvauksella, BH-käyttäytymiskokeella ja jalostustarkastuksen käyttäytymiskokella. Harmi että villakoiria on testattu niin vähän, aivan yksittäisiä koiria vain. Luonteistakaan ei siis ole kauheasti dataa olemassa. 

Näyttelytuomarit katsovat usein arkuutta sormien läpi, ruusukkeita satelee vaikka koiran hermot ovat surkeat. Arkuus erityisesti periytyy voimakkaasti joten arkoja koiria ei pitäisi käyttää ollenkaan jalostukseen. 

Itse hoidan kahta villakoiraa. Ihan hiljaisia ja ihania , viisaita , kranttuja ruoan kanssa. Rakastan !

Onko väreillä yhteyttä luonteeseen?

Fakta nyt on kuitenkin se, että kaikki rotukoirat on enemmän tai vähemmän sairaita. Joskus sattuu huono tuuri, vaikka pennun taustat ja vanhemmat on miten hyvin selvitetty, ja pentu on kuitenkin joko luustoltaan tai elimistöltään sairas. 

Mutta ihan jokaisen rotukoiran sairaus- ja diagnoosilista on pitkä. Mutta ihan samoin tuo menee kuin ihmisilläkin. Se, että tuttavasi lapsella todetaan 1-tyypin diabetes ei tarkoita sitä, että se tulisi teidänkin lapselle. Sama juttu koirissa. Todella terveitäkin yksilöitä on olemassa.

Tietenkin perusjuttu on se, että älä IKINÄ KOSKAAN osta Tori.fi-pentua, ellet oikeasti pääse tutustumaan pennun dokumentteihin, näe autentikoituja sirutustodistuksia ja Kennelliiton jalostustietojärjestelmän OIKEALLE KOIRALLE KUULUVIA merkintöjä. Koiran emoa näkemättä ei pidä ostaa mitään pentua, koskaan. Jos sinulle selitetään ummet ja lammet siitä, miksei 6-7-viikkoisen pennun emo ole paikalla, poistu paikalta ja tee eläinsuojeluimoitus.

Pentutehtailijat ovat alinta saastaa, kuten "se Kalevi Lintuvaarasta". Ne kyllä näkee, koska ostaja on niin sitoutunut pennun ostoon, että mikä tahansa hätävalhe menee läpi.

Meidän kääpiövillakoira on maailman helpoin ja kiltein koira. Ei hauku turhia. Joskus saattaa haukkua, kun ovikello soi, mutta useammin ei viitsi reagoida yhtään mitenkään. Pysyy lenkillä lähellä ja käydään usein metsässä niin, että koira on vapaana. Tulee luokse pyydettäessä ja on muutenkin ollut uskomattoman helppo kouluttaa. En ole kyllä koskaan tavannut huonokäytöksistä villakoiraa, muuta tietämäni yksilöt ovatkin aktiivisilla omistajilla ja niiden kanssa lenkkeillään todella paljon. Villakoira ei ole mikään sohvaperuna sylikoira vaan tarvitsee mielellään 10km lenkkiä joka päivä ja muuta tekemistä vielä päälle. Esim. koirien älypelejä ja ihan tavallista leikkimistä.

Kauheimmat tietämäni koirat rodusta riipumatta ovat niillä omistajilla, jotka eivät tajua koiriensa liikunnan ja aktiviteetin tarvetta ja koirat sekoilevat ja räkyttävät tylsyyttään.

Terve tämä on ollut, mutta on vielä niin pieni(2v), ettei kaikki ehkä ole puhjennut. Yksi korvatulehdus oli ihan pienenä pentuna, mutta uusia ei tullut, kun käydään säännöllisesti nypityttämässä korvakarvat pois.

Vierailija kirjoitti:

lenkillä ohi kulkiessa ainakin räksyttäviä yksilöitä tullut vastaan ja puruherkkyydestäkin kuullut, mutta taitaa olla tuurikauppaa.

Ei, se ei ole tuuria, vaan koiran käytös on suorassa suhteessa siihen miten se opetetaan.

Näitä pikkukoiria ku ei kouluteta, neuvota, opeteta. Omistajista kun on hirmu hauska se että ne juoksee napakasti haukkuen lenkkeilijää kohti jne... ketä se nyt haittaa jos se vähä rähisee...pikku koira. (Ihan sama mikä pikku rotu)