Lue keskustelun säännöt.
Viisivuotias lapseni kiukuttelee minulle aivan koko ajan. Mistä se voi johtua?
26.11.2022 |
Yritän parhaani, että asiat olisi hänellä hyvin. Olen paljon läsnä, teemme paljon yhdessä, ja yritän monet sellaiset asiat mitkä lapselle on tylsiä tai hankalia hoitaa mahdollisimman helposti ja mukavasti. En pysty enempään enkä parempaan, mutta silti hän kiukuttelee minulle aivan koko ajan jostain. Jos vaikka olen hetken kauemmin suihkussa, siis kolmen minuutin sijasta neljä, hän on jo kiukkuhuutamassa ovella että miksi minulla kestää. Lapsella on johdonmukaiset rajat ja rakkautta, hän saa päättää joistain omista asioistaan, mutta aikuiset päättää suurimman osan asioista jne. En tajua mitä teen väärin miksi kiukuttelee minulle koko ajan.
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Kun seuraavan kerran alkaa huutaa, niin istupa alas ja katsele huutavaa lastasi. Vain katsele. Ja anna huutaa. Älä tee elettäkään, äläkä ahdistu/hermostu/pelkää tms. Lapsi kyllä vaistoaa sen. Kuvittele, että nautit tilanteesta.
Ekalla kerralla saattaa huutaa tunninkin. Mutta kyllä ääntä maailmaan mahtuu.
Jossakin vaiheessa lapsen voimat loppuvat.
Ja ihan joka kerran sama. Pääasia on se, että olet sisäisesti rento ja täysin reagoimatta mihinkään. Voit vaikka hymyillä, jos se auttaa olemaan tilanteessa rentona.
Meillä turha huutaminen loppui tällä konstilla kahdessa viikossa. Väheni ja väheni. Sitten loppui kokonaan. Toki lapsi yritti ottaa kontaktia ja tuli mm. jalkaan roikkumaan. En reagoinut.
Suosittelen kokeilemaan.
Homma menee pilalle, jos yhdenkin kerran murrut reagoimaan jotenkin. Perustuu siis systemaattisuuteen.
Mun täytyy kyllä sanoa, että ison perheen äitinä mulla ei olisi ikinä aikaa tuollaiseen istuskeluun ja pelleilyyn. Mutta ehkä joillakin sitten on. Tuonkin ajan olisi voinut käyttää johonkin positiiviseen ja suhdetta rakentavaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kysyin vastaavassa tilanteessa lapselta että haluaako hän olla inhottava ja ilkeä, että eikö ymmärrä etten minä tai kukaan muukaan jaksa ja hän tulee jatkossakin jäämään pois kaikesta kivasta tekemisestä ellei asenne muutu. Auttoi
Tein samoin ja jätin sitten kiukuttelevan kotiin kun mentiin muiden kanssa hoplopiin tai uimaan.
Aika riskaabelia jättää viisivuotias kotiin ja lähteä muiden kanssa minnekään.
No siinä kohtaa oppii että kuka on auktoriteetti kun yksin siellä kotona kiukuttelee. Mä en katso hetkeäkään turhaa nenille hyppimistä.
Auktoriteetti on se poliisi, jonka naapurit soittavat paikalle huomattuaan, että jätät viisivuotiaan yksin kotiin kiukuttelemaan. Siinä kun yrität hyppiä poliisin ja sossun nenille, et yritä toista kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä tiukan kurin kannattajia. Vaikea sanoa varmaksi, mutta esimerkkien perusteella lapsi vaikuttaa tempperamentiltaan joustamattomalta ja tunnesäätelyssä on vielä oppimista.
Yleisesti ottaen ihmiset jakaantuvat kahteen ryhmään. 1) Boomereihin jotka puhuvat kurista ja 2) tiedostaviin tunnekasvattajiin jotka puhuvat tunnesäätelystä.
Ekat pullamössölapset kasvatettiin jo 60-luvun lopulla. Tosin oli harvinaista.
Annatko hänelle periksi, kun hän aikansa kiukuttelee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kysyin vastaavassa tilanteessa lapselta että haluaako hän olla inhottava ja ilkeä, että eikö ymmärrä etten minä tai kukaan muukaan jaksa ja hän tulee jatkossakin jäämään pois kaikesta kivasta tekemisestä ellei asenne muutu. Auttoi
Tein samoin ja jätin sitten kiukuttelevan kotiin kun mentiin muiden kanssa hoplopiin tai uimaan.
Aika riskaabelia jättää viisivuotias kotiin ja lähteä muiden kanssa minnekään.
No siinä kohtaa oppii että kuka on auktoriteetti kun yksin siellä kotona kiukuttelee. Mä en katso hetkeäkään turhaa nenille hyppimistä.
Auktoriteetti on se poliisi, jonka naapurit soittavat paikalle huomattuaan, että jätät viisivuotiaan yksin kotiin kiukuttelemaan. Siinä kun yrität hyppiä poliisin ja sossun nenille, et yritä toista kertaa.
5-vuotiaan jättäminen yksin ei ole rikos. Suomessa ei ole mitään lakisääteistä rajaa sille, että minkä ikäisen lapsen voi jättää yksin. Laki myös sallii sen, että 5-vuotias eskarilainen voi kulkea yksinään eskarimatkanssa. 5-vuotias yksin talon pihalla on myös aivan tavallinen näky.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kysyin vastaavassa tilanteessa lapselta että haluaako hän olla inhottava ja ilkeä, että eikö ymmärrä etten minä tai kukaan muukaan jaksa ja hän tulee jatkossakin jäämään pois kaikesta kivasta tekemisestä ellei asenne muutu. Auttoi
Tein samoin ja jätin sitten kiukuttelevan kotiin kun mentiin muiden kanssa hoplopiin tai uimaan.
Aika riskaabelia jättää viisivuotias kotiin ja lähteä muiden kanssa minnekään.
No siinä kohtaa oppii että kuka on auktoriteetti kun yksin siellä kotona kiukuttelee. Mä en katso hetkeäkään turhaa nenille hyppimistä.
Auktoriteetti on se poliisi, jonka naapurit soittavat paikalle huomattuaan, että jätät viisivuotiaan yksin kotiin kiukuttelemaan. Siinä kun yrität hyppiä poliisin ja sossun nenille, et yritä toista kertaa.
5-vuotiaan jättäminen yksin ei ole rikos. Suomessa ei ole mitään lakisääteistä rajaa sille, että minkä ikäisen lapsen voi jättää yksin. Laki myös sallii sen, että 5-vuotias eskarilainen voi kulkea yksinään eskarimatkanssa. 5-vuotias yksin talon pihalla on myös aivan tavallinen näky.
Taatusti pääset opettelemaan kasvatustaitoja viranomaisen johdolla, jos he saavat tietää että jätät kiukuttelevan viisivuotiaan rangaistusmielessä kotiin ja viet muun poppoon hoploppiin. Ja se on ihan oikein sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kysyin vastaavassa tilanteessa lapselta että haluaako hän olla inhottava ja ilkeä, että eikö ymmärrä etten minä tai kukaan muukaan jaksa ja hän tulee jatkossakin jäämään pois kaikesta kivasta tekemisestä ellei asenne muutu. Auttoi
Tein samoin ja jätin sitten kiukuttelevan kotiin kun mentiin muiden kanssa hoplopiin tai uimaan.
Aika riskaabelia jättää viisivuotias kotiin ja lähteä muiden kanssa minnekään.
No siinä kohtaa oppii että kuka on auktoriteetti kun yksin siellä kotona kiukuttelee. Mä en katso hetkeäkään turhaa nenille hyppimistä.
Auktoriteetti on se poliisi, jonka naapurit soittavat paikalle huomattuaan, että jätät viisivuotiaan yksin kotiin kiukuttelemaan. Siinä kun yrität hyppiä poliisin ja sossun nenille, et yritä toista kertaa.
5-vuotiaan jättäminen yksin ei ole rikos. Suomessa ei ole mitään lakisääteistä rajaa sille, että minkä ikäisen lapsen voi jättää yksin. Laki myös sallii sen, että 5-vuotias eskarilainen voi kulkea yksinään eskarimatkanssa. 5-vuotias yksin talon pihalla on myös aivan tavallinen näky.
Periaatteessa on ihan sama, onko lapsi sisällä vai pihalla. Viisivuotias voi olla hetken yksin jos itse haluaa ja hän on luotettava, mutta hänen jättämisensä yksin rangaistusmielessä tunneiksi on henkistä pahoinpitelyä ja siihen pitää puuttua.
Ainahan nämä eivät viranomaisten tietoon tule, mutta jos lapsi vaikkapa tarvitsee poliisin tai sairaanhoidon apua, on vanhemmalla aika selittäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kysyin vastaavassa tilanteessa lapselta että haluaako hän olla inhottava ja ilkeä, että eikö ymmärrä etten minä tai kukaan muukaan jaksa ja hän tulee jatkossakin jäämään pois kaikesta kivasta tekemisestä ellei asenne muutu. Auttoi
Tein samoin ja jätin sitten kiukuttelevan kotiin kun mentiin muiden kanssa hoplopiin tai uimaan.
Aika riskaabelia jättää viisivuotias kotiin ja lähteä muiden kanssa minnekään.
No siinä kohtaa oppii että kuka on auktoriteetti kun yksin siellä kotona kiukuttelee. Mä en katso hetkeäkään turhaa nenille hyppimistä.
Auktoriteetti on se poliisi, jonka naapurit soittavat paikalle huomattuaan, että jätät viisivuotiaan yksin kotiin kiukuttelemaan. Siinä kun yrität hyppiä poliisin ja sossun nenille, et yritä toista kertaa.
5-vuotiaan jättäminen yksin ei ole rikos. Suomessa ei ole mitään lakisääteistä rajaa sille, että minkä ikäisen lapsen voi jättää yksin. Laki myös sallii sen, että 5-vuotias eskarilainen voi kulkea yksinään eskarimatkanssa. 5-vuotias yksin talon pihalla on myös aivan tavallinen näky.
Taatusti pääset opettelemaan kasvatustaitoja viranomaisen johdolla, jos he saavat tietää että jätät kiukuttelevan viisivuotiaan rangaistusmielessä kotiin ja viet muun poppoon hoploppiin. Ja se on ihan oikein sinulle.
Mihin on kirjattu ikäraja siitä, että minkä ikäisen saa jättää rangaistusmielessä kotiin ilman, että vanhempia rangaistaan? Suomi on nimittäin oikeusvaltio, eikä viranomainenkaan voi keksiä sääntöjä omasta päästään, vaan sääntöjen on pohjauduttava lakiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kysyin vastaavassa tilanteessa lapselta että haluaako hän olla inhottava ja ilkeä, että eikö ymmärrä etten minä tai kukaan muukaan jaksa ja hän tulee jatkossakin jäämään pois kaikesta kivasta tekemisestä ellei asenne muutu. Auttoi
Tein samoin ja jätin sitten kiukuttelevan kotiin kun mentiin muiden kanssa hoplopiin tai uimaan.
Aika riskaabelia jättää viisivuotias kotiin ja lähteä muiden kanssa minnekään.
No siinä kohtaa oppii että kuka on auktoriteetti kun yksin siellä kotona kiukuttelee. Mä en katso hetkeäkään turhaa nenille hyppimistä.
Auktoriteetti on se poliisi, jonka naapurit soittavat paikalle huomattuaan, että jätät viisivuotiaan yksin kotiin kiukuttelemaan. Siinä kun yrität hyppiä poliisin ja sossun nenille, et yritä toista kertaa.
5-vuotiaan jättäminen yksin ei ole rikos. Suomessa ei ole mitään lakisääteistä rajaa sille, että minkä ikäisen lapsen voi jättää yksin. Laki myös sallii sen, että 5-vuotias eskarilainen voi kulkea yksinään eskarimatkanssa. 5-vuotias yksin talon pihalla on myös aivan tavallinen näky.
Taatusti pääset opettelemaan kasvatustaitoja viranomaisen johdolla, jos he saavat tietää että jätät kiukuttelevan viisivuotiaan rangaistusmielessä kotiin ja viet muun poppoon hoploppiin. Ja se on ihan oikein sinulle.
Mihin on kirjattu ikäraja siitä, että minkä ikäisen saa jättää rangaistusmielessä kotiin ilman, että vanhempia rangaistaan? Suomi on nimittäin oikeusvaltio, eikä viranomainenkaan voi keksiä sääntöjä omasta päästään, vaan sääntöjen on pohjauduttava lakiin.
Joissakin maissa toden totta on olemassa lakeja, että esim. alle 12-vuotiasta ei saa jättää yksin. Suomessa luotetaan ihmisten maalaisjärkeen ja lasten yksilölliseen kehitykseen, joten lakiin kirjattua ikärajaa ei ole. Toki kaikilla ei sitä maalaisjärkeä ole, kuten yllä olevalla keskustelijalla, joka ajattelee viisivuotiaan kiukuttelun paranevan heitteillejätöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kysyin vastaavassa tilanteessa lapselta että haluaako hän olla inhottava ja ilkeä, että eikö ymmärrä etten minä tai kukaan muukaan jaksa ja hän tulee jatkossakin jäämään pois kaikesta kivasta tekemisestä ellei asenne muutu. Auttoi
Tein samoin ja jätin sitten kiukuttelevan kotiin kun mentiin muiden kanssa hoplopiin tai uimaan.
Aika riskaabelia jättää viisivuotias kotiin ja lähteä muiden kanssa minnekään.
No siinä kohtaa oppii että kuka on auktoriteetti kun yksin siellä kotona kiukuttelee. Mä en katso hetkeäkään turhaa nenille hyppimistä.
Auktoriteetti on se poliisi, jonka naapurit soittavat paikalle huomattuaan, että jätät viisivuotiaan yksin kotiin kiukuttelemaan. Siinä kun yrität hyppiä poliisin ja sossun nenille, et yritä toista kertaa.
5-vuotiaan jättäminen yksin ei ole rikos. Suomessa ei ole mitään lakisääteistä rajaa sille, että minkä ikäisen lapsen voi jättää yksin. Laki myös sallii sen, että 5-vuotias eskarilainen voi kulkea yksinään eskarimatkanssa. 5-vuotias yksin talon pihalla on myös aivan tavallinen näky.
Taatusti pääset opettelemaan kasvatustaitoja viranomaisen johdolla, jos he saavat tietää että jätät kiukuttelevan viisivuotiaan rangaistusmielessä kotiin ja viet muun poppoon hoploppiin. Ja se on ihan oikein sinulle.
Mihin on kirjattu ikäraja siitä, että minkä ikäisen saa jättää rangaistusmielessä kotiin ilman, että vanhempia rangaistaan? Suomi on nimittäin oikeusvaltio, eikä viranomainenkaan voi keksiä sääntöjä omasta päästään, vaan sääntöjen on pohjauduttava lakiin.
Joissakin maissa toden totta on olemassa lakeja, että esim. alle 12-vuotiasta ei saa jättää yksin. Suomessa luotetaan ihmisten maalaisjärkeen ja lasten yksilölliseen kehitykseen, joten lakiin kirjattua ikärajaa ei ole. Toki kaikilla ei sitä maalaisjärkeä ole, kuten yllä olevalla keskustelijalla, joka ajattelee viisivuotiaan kiukuttelun paranevan heitteillejätöllä.
Mistä se heitteillejättö tulee? Miksi lapsi pärjäisi ratkaisevasti huonommin rangaistuna kuin mitä muusta syystä? Onko tämä jotain positiivisen kasvatuksen teorioita?
Se johtuu siitä että hän on 5 vuotias. Kun hän on 15 vuotias, sinulla on erilaiset murheet. Lapsi on lapsi aina, oli minkä ikäinen tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeile ottaa lapsi syliin, lohduttaa, silittää hiuksista, osoittaa empatiaa ja sanoa sinua nyt kiukuttaa asia x mutta kaikki on hyvin ja kaikki järjestyy. Tai et voi tehdä asiaa x koska.ja perustelut. Ja sanot että ymmärrän että sinua harmittaa. Kiukuttelu lähtee useimmiten pois lohduttamalla ja empatialla, kiukku nousee potenssiin kymppi vittuilemalla tai ignooraamalla tai vähättelemällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kysyin vastaavassa tilanteessa lapselta että haluaako hän olla inhottava ja ilkeä, että eikö ymmärrä etten minä tai kukaan muukaan jaksa ja hän tulee jatkossakin jäämään pois kaikesta kivasta tekemisestä ellei asenne muutu. Auttoi
Tein samoin ja jätin sitten kiukuttelevan kotiin kun mentiin muiden kanssa hoplopiin tai uimaan.
Aika riskaabelia jättää viisivuotias kotiin ja lähteä muiden kanssa minnekään.
No siinä kohtaa oppii että kuka on auktoriteetti kun yksin siellä kotona kiukuttelee. Mä en katso hetkeäkään turhaa nenille hyppimistä.
Auktoriteetti on se poliisi, jonka naapurit soittavat paikalle huomattuaan, että jätät viisivuotiaan yksin kotiin kiukuttelemaan. Siinä kun yrität hyppiä poliisin ja sossun nenille, et yritä toista kertaa.
Ja mistähän naapurit sen tietää että lapsi on yksin? Turhaan siinä uhoat. Olen jättänyt hänet yksin kotiin neljä kertaa. Nykyään ei tarvetta kun on oppinut että kuka on se perheen pää ja kuka määrää. Toinen lapsistamme jäi eräänä vuonna syntymäpäivät juhlimatta kun ei totellut. Siinä sitten katsoi kun heitin kakut ja lahjat roskiin, toki muut sisarukset saivat palat ja herkuteltiin porukalla, ilman tätä uhmaajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kysyin vastaavassa tilanteessa lapselta että haluaako hän olla inhottava ja ilkeä, että eikö ymmärrä etten minä tai kukaan muukaan jaksa ja hän tulee jatkossakin jäämään pois kaikesta kivasta tekemisestä ellei asenne muutu. Auttoi
Tein samoin ja jätin sitten kiukuttelevan kotiin kun mentiin muiden kanssa hoplopiin tai uimaan.
Aika riskaabelia jättää viisivuotias kotiin ja lähteä muiden kanssa minnekään.
No siinä kohtaa oppii että kuka on auktoriteetti kun yksin siellä kotona kiukuttelee. Mä en katso hetkeäkään turhaa nenille hyppimistä.
Auktoriteetti on se poliisi, jonka naapurit soittavat paikalle huomattuaan, että jätät viisivuotiaan yksin kotiin kiukuttelemaan. Siinä kun yrität hyppiä poliisin ja sossun nenille, et yritä toista kertaa.
5-vuotiaan jättäminen yksin ei ole rikos. Suomessa ei ole mitään lakisääteistä rajaa sille, että minkä ikäisen lapsen voi jättää yksin. Laki myös sallii sen, että 5-vuotias eskarilainen voi kulkea yksinään eskarimatkanssa. 5-vuotias yksin talon pihalla on myös aivan tavallinen näky.
Taatusti pääset opettelemaan kasvatustaitoja viranomaisen johdolla, jos he saavat tietää että jätät kiukuttelevan viisivuotiaan rangaistusmielessä kotiin ja viet muun poppoon hoploppiin. Ja se on ihan oikein sinulle.
Mihin on kirjattu ikäraja siitä, että minkä ikäisen saa jättää rangaistusmielessä kotiin ilman, että vanhempia rangaistaan? Suomi on nimittäin oikeusvaltio, eikä viranomainenkaan voi keksiä sääntöjä omasta päästään, vaan sääntöjen on pohjauduttava lakiin.
Joissakin maissa toden totta on olemassa lakeja, että esim. alle 12-vuotiasta ei saa jättää yksin. Suomessa luotetaan ihmisten maalaisjärkeen ja lasten yksilölliseen kehitykseen, joten lakiin kirjattua ikärajaa ei ole. Toki kaikilla ei sitä maalaisjärkeä ole, kuten yllä olevalla keskustelijalla, joka ajattelee viisivuotiaan kiukuttelun paranevan heitteillejätöllä.
Mistä se heitteillejättö tulee? Miksi lapsi pärjäisi ratkaisevasti huonommin rangaistuna kuin mitä muusta syystä? Onko tämä jotain positiivisen kasvatuksen teorioita?
En keksi yhtään mitään hyväksyttävää syytä, miksi lähtisin useammaksi tunniksi viisivuotiaan luota. Sen aikaa siellä hoplopissa yleensä menee. Mutta tietenkin on lapsen kannalta aina pahempi, jos hän on jo valmiiksi itkuinen, kiukuissaan ja kauhuissaan.
Lohduta ja ota syliin kirjoitti:
Kokeile ottaa lapsi syliin, lohduttaa, silittää hiuksista, osoittaa empatiaa ja sanoa sinua nyt kiukuttaa asia x mutta kaikki on hyvin ja kaikki järjestyy. Tai et voi tehdä asiaa x koska.ja perustelut. Ja sanot että ymmärrän että sinua harmittaa. Kiukuttelu lähtee useimmiten pois lohduttamalla ja empatialla, kiukku nousee potenssiin kymppi vittuilemalla tai ignooraamalla tai vähättelemällä.
Kyse on valtataistelusta eikä mistään abstraktista kiukuntunteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kysyin vastaavassa tilanteessa lapselta että haluaako hän olla inhottava ja ilkeä, että eikö ymmärrä etten minä tai kukaan muukaan jaksa ja hän tulee jatkossakin jäämään pois kaikesta kivasta tekemisestä ellei asenne muutu. Auttoi
Tein samoin ja jätin sitten kiukuttelevan kotiin kun mentiin muiden kanssa hoplopiin tai uimaan.
Aika riskaabelia jättää viisivuotias kotiin ja lähteä muiden kanssa minnekään.
No siinä kohtaa oppii että kuka on auktoriteetti kun yksin siellä kotona kiukuttelee. Mä en katso hetkeäkään turhaa nenille hyppimistä.
Auktoriteetti on se poliisi, jonka naapurit soittavat paikalle huomattuaan, että jätät viisivuotiaan yksin kotiin kiukuttelemaan. Siinä kun yrität hyppiä poliisin ja sossun nenille, et yritä toista kertaa.
Ja mistähän naapurit sen tietää että lapsi on yksin? Turhaan siinä uhoat. Olen jättänyt hänet yksin kotiin neljä kertaa. Nykyään ei tarvetta kun on oppinut että kuka on se perheen pää ja kuka määrää. Toinen lapsistamme jäi eräänä vuonna syntymäpäivät juhlimatta kun ei totellut. Siinä sitten katsoi kun heitin kakut ja lahjat roskiin, toki muut sisarukset saivat palat ja herkuteltiin porukalla, ilman tätä uhmaajaa.
Oikeastihan sinulla ei ole lapsia ollenkaan, vaan vietät lauantai-iltaasi yksin kaljaa juoden ja mammapalstalla trollaillen.
Vierailija kirjoitti:
Lohduta ja ota syliin kirjoitti:
Kokeile ottaa lapsi syliin, lohduttaa, silittää hiuksista, osoittaa empatiaa ja sanoa sinua nyt kiukuttaa asia x mutta kaikki on hyvin ja kaikki järjestyy. Tai et voi tehdä asiaa x koska.ja perustelut. Ja sanot että ymmärrän että sinua harmittaa. Kiukuttelu lähtee useimmiten pois lohduttamalla ja empatialla, kiukku nousee potenssiin kymppi vittuilemalla tai ignooraamalla tai vähättelemällä.
Kyse on valtataistelusta eikä mistään abstraktista kiukuntunteesta.
Se on kyllä aivan totta, että joillekin aikuisille tulee lapsen kiukusta sellainen olo, että heidän pitää taistella lasta vastaan. Silloin täytyy vain kohdata se pieni lapsi itsessään: miettiä, millainen oli oma lapsuus ja miten omaan kiukkuun suhtauduttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lohduta ja ota syliin kirjoitti:
Kokeile ottaa lapsi syliin, lohduttaa, silittää hiuksista, osoittaa empatiaa ja sanoa sinua nyt kiukuttaa asia x mutta kaikki on hyvin ja kaikki järjestyy. Tai et voi tehdä asiaa x koska.ja perustelut. Ja sanot että ymmärrän että sinua harmittaa. Kiukuttelu lähtee useimmiten pois lohduttamalla ja empatialla, kiukku nousee potenssiin kymppi vittuilemalla tai ignooraamalla tai vähättelemällä.
Kyse on valtataistelusta eikä mistään abstraktista kiukuntunteesta.
Se on kyllä aivan totta, että joillekin aikuisille tulee lapsen kiukusta sellainen olo, että heidän pitää taistella lasta vastaan. Silloin täytyy vain kohdata se pieni lapsi itsessään: miettiä, millainen oli oma lapsuus ja miten omaan kiukkuun suhtauduttiin.
Lapsi on se joka lähtee taistelemaan vanhempaansa vastaan koska haluaa itselleen lisää valtaa. Lapset osaavat harkita ja laskelmoida asioita, vaikka te tunnekasvattajat ette siihen uskokaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy suoran miksi haluaa että sinulle tulee paha mieli.
Olet varmaan sanoittanut tunteita? Esimerkki "tiedän että sinua kiukuttaa kun on nälkä mutta minulle tulee paha mieli kun raivoat tuolla tavalla"
Oletko kertonut miten toimia kun huomaa että alkaa kiukuttaa? Tai miten toimitaan missäkin tilanteessa?
Kerrot syy-> seuraukset kuhunkin tilanteeseen.
Huomion kiinnittäminen toisaalle. Ehdotat jotain tosi yllättävää.
Näin joulun alla meillä toimii tontut hyvin. Kerron että tonttu saattaa katsella ja että äitiä kyllä harmittaa lapsen puolesta jouluna kun näkee ettei lahjoja tulekaan liiallisen kiukuttelun takia että nyt kannattaa miettiä pariin kertaan miten toimia.
Otetaan kisa kumpi on esim pukenut eka ja voittaja on kultakimpale.
Olen myötätuntoinen kun lapsella kiukku. Kerron että minuakin harmittaa sinun puolesta kun näen että sinulla paha mieli.Tässä nyt jotain mitä itse käytän.
Meillä kyllä aika helppo lapsi joka ohjattavissa myös silloin kun häntä kiukuttaa eli ei välttämättä toimi kaikilla. Ennakointi tosin kannattaa aina.Voitko ottaa lapsen mukaan suihkuun tai käydä suihkussa niin että lapsi pääsee kylppäriin? Näin välttyy ainakin siltä suihkuraivarilta vaikka ymmärrän että tuo olikin vain yksi esimerkki.
Meilläkin 5-vuotias lapsi.
Kuulostaa aivan karmealta. Niin omista tunteista syyllistäminen kuin tontuista valehtelu. En olisi ikinä voinut tehdä omille lapsilleni samoin.
Ennakointi ja huomion ohjaaminen muualle ovat sen sijaan ihan järkeviä neuvoja.
Kolmen jo aikuisen lapsen äiti
Kyllä minusta voi ihan hyvin kertoa että p#rseily ei ole ok ja siitä tulee muille paha mieli.
Apua, kyllä on kamalaa että tontuista puhutaan joulun alla 😅
Just eilen illalla muisteltiin yhden lapsen kanssa sitä miten hän vei pienenä saunaan tontulle aina syötävää ja kuinka häntä harmitti kun olin kertonut että se on iskä joka ne syötävät hakee pois. Kerroin siksi kun pelkäsi mennä saunaan.
Viime pääsiäisenä tämä 5-vuotias kysyi onko tämä leikkiä kun pääsiäiskana munii. Vastasin että joo on leikkiä mutta pääsiäisenä on kiva uskoa tämmöisiin juttuihin. Veikkaan että tietää myös tonttujen olevan joulun ajan leikkiä ja jos ei tiedä niin ehkä hänen maailma ei siihen kaadu jos se että uskoo tonttujen katselevan auttaa käyttäytymään paremmin.
En tiedä onko siiten näin mutta itse olen huomannut että myös lapsella on parempi mieli kun pääseekin kiukusta yli eikä se jääkään päälle. Jos sen kiukun yli pääsee sillä että mennään äkkiä katsomaan ikkunasta oliko siellä oikeasti tonttu niin ei se varmaan ole ihan kamala rikos kiireisenä aamuna?
Kirjoitin ehkä vähän huonosti tuon mutta ei ole tarkoitus syyllistä tunteista jatkuvasti vaan koitan opettaa sitä että erilaisilla käyttäytymisillä on tiettyjä seurauksia.
Jos lyö äitiä niin äitiä sattuu ja tulee paha mieli. Silloin voi ihan hyvin kysyä haluaako ihan oikeasti että äitiä sattuu ja että äidille tulee paha mieli.
Turhaa pumpulissa kasvattamista jos ei yhtään saa pistää lasta miettimään sitä miltä toisesta tuntuu.
Toinen vaihtoehto on ottaa käsistä kiinni silloin kun raivoaa ja koittaa lyödä jolloin meillä ainakin kiukku ja uhma kasvaa entisestään. Koitettu on tuotakin siis.
Meillä toimii paremmin tuo "tunteisiin vetoaminen" kuin se että pidetään lapsi "hold in" otteessa ja odotetaan että rauhoittuu.
Tällä tavoin päästiin eroon siitä että lapsi reagoi pettymyksiin lyömällä.
Tunteista ei tietenkään syyllistetä ja kirjoitinhan jo aiemmin että suhtaudutaan empaattisesti lapsen kiukkuun, mutta on tilanteita jolloin on hyvä kertoa mitä mistäkin käytöksestä seuraa.
Ja ap kirjoitit että miten ennakoida kun tilanteet tulee puskista.
No kaikki tilanteet vaan täytyy koittaa selittää eteenpäin niin tarkasti kuin pystyy.
Jos tietää jo palapeliä pelaamaan alkaessa että tekee eka yhden jutun ennen peliä niin vastaa että vien mukin keittiöön ja pelataan sitten. Ei niin päin että pelataan mutta vien eka mukin.
No siinä kohtaa oppii että kuka on auktoriteetti kun yksin siellä kotona kiukuttelee. Mä en katso hetkeäkään turhaa nenille hyppimistä.