Lue keskustelun säännöt.
Eronneet lapselliset! Mihin asti menitte tapaamissopimuksen mukaan?
20.11.2022 |
Mulla on nyt 15- ja 17-vuotiaat lapset, jotka on luonani kolmena päivänä joka toinen viikko. Kun lapset on jo näin isoja, ei tunnu tarkoituksenmukaiselta tavata heitä näin sidotusti. Voisin nähdä heitä muulloinkin, toisaalta joskus on omia työmenoja juuri lapsiviikonloppuina. Haluaisin myös itse sopia suoraan lasteni kanssa, miten nähdään. Exä ei jousta vaan haluaa pitää kiinni sopimuksesta. Milloin te olette luopuneet lastenvalvojalla tehdystä sopimuksesta vai vedättekö sillä siihen asti, kun lapset asuvat kotona?
Kommentit (155)
Vierailija kirjoitti:
Olisin samoilla linjoilla ap:n kanssa eli varsinkin jos asutte niin lähekkäin että nuoret voivat kulkea itsenäisesti molempien kotien väliä niin saisivat jo päättää itse milloin näkevät etävanhempaa. Sillon toki hankalampaa jos homma vaatii kuskaamista ja silloin voi olla että esim. toisen vanhemman työajat vaativat että sovituista ajoista pidetään kiinni. Et nyt tarkemmin kertonut asutteko samalla paikkakunnalla ja pääsevätkö lapset kulkemaan itse.
Toisaalta toivoisin kuitenkin jonkilaista ennakoitavuttaa asiaan eli että ei käy niin että kotiin on ostettu valtavasti ruokaa että riittää mutta sitten lapset onkin isällään ja ruoat pilaantuu. Eli ihan sellaiseen systeemiin jossa lapset hetken mielijohteesta päättää missä ovat milloinkin en ehkä kuitenkaan lähtisi. Mutta hyvissä ajoin päätettynä ja kaikille osapuolille ilmoitettuna tuonikäiset voi jo alkaa jossain määrin päättämään tapaamisista.
Ei tietenkään täysin suunnittelematonta elämää kukaan elä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on vaikeaa. Miten te selviätte, kun se lapsi täyttää 18v, jos siihen asti on ollut kuin talutushihnassa ja mennyt, mihin huoltaja taluttaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en ole kuullut että 17-vuotias menisi tapaamissopimuksen mukaan. Oma elämähän sen ikäisellä jo on. Tai edes 15-vuotias.
Oikeasti et ole kuullut??? :D
Exäni pitää kynsin hampain kiinni vapaaviikonlopuistaan eikä suostu siihen että 16, ihan kohta 17- vuotias saisi tulla hänen luokseen opiskelupaikkakunnaltaan silloin. Eli hän on minun, etävanhemman luona sitten, olin kotona tai en.
Eli saattaa olla että itse olen töissä koko viikonlopun, ja lapsen äiti asuu 3 km päässä, mutta lapsi ei saa mennä äidin luona edes käymään kun nyt on "isäviikonloppu" :D Meillä lapsi käy myös silloin kun on äidillään viikonlopun. Lapsi saattaa myös olla meillä 4 vkl putkeen, mutta jos on joskus äidillään kaksi vkl putkeen, niin äiti haluaa heti että se toinen viikonloppu "paikataan" ottamalla lapsi 2 kertaa peräkkäin, vaikka lapsi olisi juuri ollut edelliset 4 vkl meillä.
Kyllä meitä kuule on joiden eksät ovat aivan sekaisin näiden tapaamispapereidensa kanssa :D
En ymmärrä mistä tämä johtuu, eikä kyllä ymmärrä lapsikaan.
Miksi olet töissä kun pitäisi hoitaa lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Mun exä on juuri tuollainen lapsen kautta viestittelijä ja voin sanoa, että se toimii erittäin huonosti. Teini-ikäinen ei välttämättä muista sanoa asiasta etukäteen tai sitten näitä ilmoituksia toimitetaan tarkoituksella viime tipassa, niin että olen useasti joutunut perumaan tämän takia omia menojani.
Meillä on viikko-viikko systeemi ja suunnittelen menoni sen mukaan, mutta tottakai joustan tarvittaessa, mutta haluaisin tiedon etukäteen, enkä kahden tunnin tai parin päivän varoitusajalla lapsen välityksellä. Lisäksi on mielestäni kohtuutonta lasta kohtaan, että hänen pitää toimia toisen vanhempansa viestin välittäjänä, kun tämä ei kykene siihen itse. Mielestäni vanhempien pitää siis hoitaa tapaamisasiat ainakin niin kauan, kun lapsi ei voi viettää öitä yksin kotona.
15- ja 17-vuotiaat voi oikein hyvin olla yötä kotona, kuten ap:n tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Olisin samoilla linjoilla ap:n kanssa eli varsinkin jos asutte niin lähekkäin että nuoret voivat kulkea itsenäisesti molempien kotien väliä niin saisivat jo päättää itse milloin näkevät etävanhempaa. Sillon toki hankalampaa jos homma vaatii kuskaamista ja silloin voi olla että esim. toisen vanhemman työajat vaativat että sovituista ajoista pidetään kiinni. Et nyt tarkemmin kertonut asutteko samalla paikkakunnalla ja pääsevätkö lapset kulkemaan itse.
Toisaalta toivoisin kuitenkin jonkilaista ennakoitavuttaa asiaan eli että ei käy niin että kotiin on ostettu valtavasti ruokaa että riittää mutta sitten lapset onkin isällään ja ruoat pilaantuu. Eli ihan sellaiseen systeemiin jossa lapset hetken mielijohteesta päättää missä ovat milloinkin en ehkä kuitenkaan lähtisi. Mutta hyvissä ajoin päätettynä ja kaikille osapuolille ilmoitettuna tuonikäiset voi jo alkaa jossain määrin päättämään tapaamisista.
Asutaan parin kilometrin päässä. Joskus olisi kiva nähdä lapsia viikollakin, toisaalta on raskasta aina vääntää siitä, että minulla on menoa, kun lasten pitäisi tulla minulle. En tiedä, onko lasten isä katkera siitä, että jätin hänet vai miksi ei jousta. Hänen ei tarvitse edes muuttaa omia menojaan, koska noin isot pärjää hyvin yönkin yli yksinkin. Sitten he ovat tulleet minulle ja jääneet sinne yksin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä/äitiviikko tarkoittaa, että tuolla viikolla toinen vanhempi on yksin vastuussa lapsista. Siksi ei oikein onnistu se, että toinen vanhempi sopii omien aikataulujensa mukaan, koska teinit ovat hänellä. Toisella vanhemmalla kun on oikeus lapsivapaaseen (teinivapaaseen) viikkoon ilman ruuanlaittoa, pyykinpesua jne.
Meillä isä yritti tuota eli koskaan ei ns. isäviikolla tiennyt, ovatko lapset isällä vai eivät. Vastaavasti lasten harrastemenojen kanssa oli ongelmia, kun oli sovittu kyyti äidin luota, mutta lapset oli isällä ja koska oli äitiviikko, niin piti ajaa 15 km hakemaan teiniä harrastukseen, isä kun ei äitiviikolla kuljetellut.
Niinpä ilmoitin lapsille, että voivat valita äidin tai isän kodin pysyväksi asuinpaikaksi, mutta minä en ryhdy ajelemaan edestakaisin vain siksi, että isälle sopii joku tietty päivä tms. Valitsivat äidin kodin, jossa on ruokaa ja oma huone.
Silloin jos homma sovitaan niin että nuorten kanssa sovitaan suoraan, ei ole mitään äiti-ja isä viikkoja enää.
Aika päätön päätös tuokin että joutuvat valitsemaan.
No jos isä sopii nuorten kanssa, mutta ei äidin kanssa ja lapsella on harrastus, jonne pitää kuljettaa, niin miten saada isä ymmärtämään, että hänen pitää se tehdä? Hän vetoaa siihen, että lapset saavat olla missä haluavat, vanhemmat kuljettavat vuoroviikoin, oli lapsi missä tahansa.
Minusta lapset olisivat hyvin voineet valita isän ja koulunvaihdon ja harrastuksen lopettamisen ja puhelimen ilman nettiyhteyttä, isä kun ei sellaisia suostunut maksamaan. Olisin voinut varsin hyvin nähdä lapsia joka toinen viikonloppu, jos se olisi ollut heidän mielestään paras vaihtoehto. Ei ollut ja kun isä ei voinut enää hyppyyttää äitiä, alkoi tilanne rauhoittua.
Kasiluokan aikana asuminen muuttui siten, ettei ollut mitään viikko rytmiä vaan oli oman mielensä mukaan kummankin luona
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noudatimme siihen asti, kun sain toisen lapsen. Sen jälkeen en enää käytännön syistä pystynyt tapaamaan esikoista niin usein, kun välimatkaa oli satoja kilometrejä. Asiasta ei kuitenkaan seurannut riitaa tai ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on syy siihen että eksä on noin tarkka asiasta? Yleinen harhaluulo on että lapsi saisi teininä päättää tapaamisista. Jos vanhemmat sopivat jotain yhdessä, lapsi ei voi sitä jyrätä.
Olet väärässä.
Mikään oikeuslaitos ei pakota teiniä jonnekin, minne tämä ei itse halua.
Tämä tuomarilta kuultu.
Mutta lähi ei ole velvollinen pitämään jos on sovittu, että lapsi on etällä. Minä olin poissa aina kun lapset olivat isällään, muutoin ukkopaska olisi laittanut ne heti lauantai aamuna kotiin.
Minusta tämä kuulostaa hirveän surulliselta. Lapset kyllä aistivat, jos toinen vanhempi ei heidän kanssaan halua olla ja oikein pakotetaan siellä olemaan.
Oma ex ei ole ottanut jokainen viikonloppu lapsiamme kun olisi pitänyt ja kyllä ovat saaneet olla kotonamme ja ihan mielelläni heidät pidänkin. Toivoisin toki, että isä olisi yhtä läheinen heille, mutta isä tekee aina omat valintansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin samoilla linjoilla ap:n kanssa eli varsinkin jos asutte niin lähekkäin että nuoret voivat kulkea itsenäisesti molempien kotien väliä niin saisivat jo päättää itse milloin näkevät etävanhempaa. Sillon toki hankalampaa jos homma vaatii kuskaamista ja silloin voi olla että esim. toisen vanhemman työajat vaativat että sovituista ajoista pidetään kiinni. Et nyt tarkemmin kertonut asutteko samalla paikkakunnalla ja pääsevätkö lapset kulkemaan itse.
Toisaalta toivoisin kuitenkin jonkilaista ennakoitavuttaa asiaan eli että ei käy niin että kotiin on ostettu valtavasti ruokaa että riittää mutta sitten lapset onkin isällään ja ruoat pilaantuu. Eli ihan sellaiseen systeemiin jossa lapset hetken mielijohteesta päättää missä ovat milloinkin en ehkä kuitenkaan lähtisi. Mutta hyvissä ajoin päätettynä ja kaikille osapuolille ilmoitettuna tuonikäiset voi jo alkaa jossain määrin päättämään tapaamisista.
Asutaan parin kilometrin päässä. Joskus olisi kiva nähdä lapsia viikollakin, toisaalta on raskasta aina vääntää siitä, että minulla on menoa, kun lasten pitäisi tulla minulle. En tiedä, onko lasten isä katkera siitä, että jätin hänet vai miksi ei jousta. Hänen ei tarvitse edes muuttaa omia menojaan, koska noin isot pärjää hyvin yönkin yli yksinkin. Sitten he ovat tulleet minulle ja jääneet sinne yksin.
Ap
Siis sä olet nainen? Enpä olisi uskonut että mies on noin joustamaton kuin exäsi. Outoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä/äitiviikko tarkoittaa, että tuolla viikolla toinen vanhempi on yksin vastuussa lapsista. Siksi ei oikein onnistu se, että toinen vanhempi sopii omien aikataulujensa mukaan, koska teinit ovat hänellä. Toisella vanhemmalla kun on oikeus lapsivapaaseen (teinivapaaseen) viikkoon ilman ruuanlaittoa, pyykinpesua jne.
Meillä isä yritti tuota eli koskaan ei ns. isäviikolla tiennyt, ovatko lapset isällä vai eivät. Vastaavasti lasten harrastemenojen kanssa oli ongelmia, kun oli sovittu kyyti äidin luota, mutta lapset oli isällä ja koska oli äitiviikko, niin piti ajaa 15 km hakemaan teiniä harrastukseen, isä kun ei äitiviikolla kuljetellut.
Niinpä ilmoitin lapsille, että voivat valita äidin tai isän kodin pysyväksi asuinpaikaksi, mutta minä en ryhdy ajelemaan edestakaisin vain siksi, että isälle sopii joku tietty päivä tms. Valitsivat äidin kodin, jossa on ruokaa ja oma huone.
Silloin jos homma sovitaan niin että nuorten kanssa sovitaan suoraan, ei ole mitään äiti-ja isä viikkoja enää.
Aika päätön päätös tuokin että joutuvat valitsemaan.
No jos isä sopii nuorten kanssa, mutta ei äidin kanssa ja lapsella on harrastus, jonne pitää kuljettaa, niin miten saada isä ymmärtämään, että hänen pitää se tehdä? Hän vetoaa siihen, että lapset saavat olla missä haluavat, vanhemmat kuljettavat vuoroviikoin, oli lapsi missä tahansa.
Minusta lapset olisivat hyvin voineet valita isän ja koulunvaihdon ja harrastuksen lopettamisen ja puhelimen ilman nettiyhteyttä, isä kun ei sellaisia suostunut maksamaan. Olisin voinut varsin hyvin nähdä lapsia joka toinen viikonloppu, jos se olisi ollut heidän mielestään paras vaihtoehto. Ei ollut ja kun isä ei voinut enää hyppyyttää äitiä, alkoi tilanne rauhoittua.
Mikä tossa sun mielestä siis on se ongelma? Musta tuo käy hyvinkin järkeen, että nuori saa olla kumman luona vain ja silti kuljetusvastuu pysyy muuttumattomana. Sehän on enemmän kuin selkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en ole kuullut että 17-vuotias menisi tapaamissopimuksen mukaan. Oma elämähän sen ikäisellä jo on. Tai edes 15-vuotias.
Oikeasti et ole kuullut??? :D
Exäni pitää kynsin hampain kiinni vapaaviikonlopuistaan eikä suostu siihen että 16, ihan kohta 17- vuotias saisi tulla hänen luokseen opiskelupaikkakunnaltaan silloin. Eli hän on minun, etävanhemman luona sitten, olin kotona tai en.
Eli saattaa olla että itse olen töissä koko viikonlopun, ja lapsen äiti asuu 3 km päässä, mutta lapsi ei saa mennä äidin luona edes käymään kun nyt on "isäviikonloppu" :D Meillä lapsi käy myös silloin kun on äidillään viikonlopun. Lapsi saattaa myös olla meillä 4 vkl putkeen, mutta jos on joskus äidillään kaksi vkl putkeen, niin äiti haluaa heti että se toinen viikonloppu "paikataan" ottamalla lapsi 2 kertaa peräkkäin, vaikka lapsi olisi juuri ollut edelliset 4 vkl meillä.
Kyllä meitä kuule on joiden eksät ovat aivan sekaisin näiden tapaamispapereidensa kanssa :D
En ymmärrä mistä tämä johtuu, eikä kyllä ymmärrä lapsikaan.
Miksi olet töissä kun pitäisi hoitaa lapsia?
Hoitaa lähes aikuisia lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin samoilla linjoilla ap:n kanssa eli varsinkin jos asutte niin lähekkäin että nuoret voivat kulkea itsenäisesti molempien kotien väliä niin saisivat jo päättää itse milloin näkevät etävanhempaa. Sillon toki hankalampaa jos homma vaatii kuskaamista ja silloin voi olla että esim. toisen vanhemman työajat vaativat että sovituista ajoista pidetään kiinni. Et nyt tarkemmin kertonut asutteko samalla paikkakunnalla ja pääsevätkö lapset kulkemaan itse.
Toisaalta toivoisin kuitenkin jonkilaista ennakoitavuttaa asiaan eli että ei käy niin että kotiin on ostettu valtavasti ruokaa että riittää mutta sitten lapset onkin isällään ja ruoat pilaantuu. Eli ihan sellaiseen systeemiin jossa lapset hetken mielijohteesta päättää missä ovat milloinkin en ehkä kuitenkaan lähtisi. Mutta hyvissä ajoin päätettynä ja kaikille osapuolille ilmoitettuna tuonikäiset voi jo alkaa jossain määrin päättämään tapaamisista.
Asutaan parin kilometrin päässä. Joskus olisi kiva nähdä lapsia viikollakin, toisaalta on raskasta aina vääntää siitä, että minulla on menoa, kun lasten pitäisi tulla minulle. En tiedä, onko lasten isä katkera siitä, että jätin hänet vai miksi ei jousta. Hänen ei tarvitse edes muuttaa omia menojaan, koska noin isot pärjää hyvin yönkin yli yksinkin. Sitten he ovat tulleet minulle ja jääneet sinne yksin.
Ap
Itsenäni kiinnostaa, mitä tapahtuu, kun lapset täyttää 18 vuotta. Määrittääkö äiti sillonkin nämä "isäviikonloput".
Erotessani lapseni (14&16v) saivat päättää ihan itse, milloin käyvät isällä. En työntänyt heitä sinne, mutta saivat käydä aina kun halusivat. Varmistin aina, että menevät sinne eivätkä käytä tekosyynä bileiden tai muiden yökylälyjen takia.
Nyt bonusäitinä ihmettelen, kun lasten äiti pitää tosi tarkkaan kirjaa, milloin lapset tulevat (17-ja 16-vuotiaat). Ei mitään mahdollisuutta, että lapset saisivat itse päättää. Ollaan kyllä sanottu, että voivat itse päättää ja tulla enemmäkin kuin haluavat. Mutta lapset eivät edes ymmärrä, että voit näin tehdä. Äiti on sanonut, että ei saa toimia muuten kuin tapaamissopimuksen mukaan. Kun vanhempi nyt täyttää 18, mietitään, että mitä tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ton ikäiset jo itse päättää.
Näinhän sitä toivoisi, mutta meillä(kin) päättää kyll ex. 17,5v edelleen täysin SOPIMUKSEN mukaan.
Hän ei siis saa käväistäkään äidin luona kun ei ole äiti vkl. Lapsi opiskelee muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin samoilla linjoilla ap:n kanssa eli varsinkin jos asutte niin lähekkäin että nuoret voivat kulkea itsenäisesti molempien kotien väliä niin saisivat jo päättää itse milloin näkevät etävanhempaa. Sillon toki hankalampaa jos homma vaatii kuskaamista ja silloin voi olla että esim. toisen vanhemman työajat vaativat että sovituista ajoista pidetään kiinni. Et nyt tarkemmin kertonut asutteko samalla paikkakunnalla ja pääsevätkö lapset kulkemaan itse.
Toisaalta toivoisin kuitenkin jonkilaista ennakoitavuttaa asiaan eli että ei käy niin että kotiin on ostettu valtavasti ruokaa että riittää mutta sitten lapset onkin isällään ja ruoat pilaantuu. Eli ihan sellaiseen systeemiin jossa lapset hetken mielijohteesta päättää missä ovat milloinkin en ehkä kuitenkaan lähtisi. Mutta hyvissä ajoin päätettynä ja kaikille osapuolille ilmoitettuna tuonikäiset voi jo alkaa jossain määrin päättämään tapaamisista.
Asutaan parin kilometrin päässä. Joskus olisi kiva nähdä lapsia viikollakin, toisaalta on raskasta aina vääntää siitä, että minulla on menoa, kun lasten pitäisi tulla minulle. En tiedä, onko lasten isä katkera siitä, että jätin hänet vai miksi ei jousta. Hänen ei tarvitse edes muuttaa omia menojaan, koska noin isot pärjää hyvin yönkin yli yksinkin. Sitten he ovat tulleet minulle ja jääneet sinne yksin.
ApSiis sä olet nainen? Enpä olisi uskonut että mies on noin joustamaton kuin exäsi. Outoa
Minun eksäni oli samaan tapaan joustamaton, ja mies.
Eri
Sille joka kirjoitti että vanhemmalla on oikeus teinivapaaseen viikkoon. Tuo ei pidä paikkaansa. Vanhempi joka on lapsen huoltaja ei ole oikeutettu lain silmissä vapaaviikkoihin lapsensa huoltamisesta. Tapaamissopimus ei ole sopimus äidin lapsivapaasta, vaan etävanhemman ja lapsen välinen oikeus tavata toisiaan.
Meillä meni teini-ikäisen kanssa aika lailla omalla painollaan. Enemmän oli tapaamissopimuksen mukaan minulla, äidillä, kuin isällään, mutta iän karttuessa sai kulkea varsin vapaasti. Esim. työmatkojen osalta sovittiin exän kanssa. Olihan se joskus rasittavaa, mutta enimmäkseen ihan ok. Kaikki olivat yleensä valmiita joustamaan, meidän tapauksessa ongelma oli enemmän se, että saataisiin sovittua pitävästi ne jutut, joissa pitää sopia. Nuori ei ollut kovin omatoiminen huolehtimaan itsestään, joten ohjeistettiin milloin pitää mennä äidille/isälle (isä työmatkalla 3 päivää), milloin kannattaa mennä isälle/äidille (äiti illan pois kotoa), muina aikoina pitää ilmoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä/äitiviikko tarkoittaa, että tuolla viikolla toinen vanhempi on yksin vastuussa lapsista. Siksi ei oikein onnistu se, että toinen vanhempi sopii omien aikataulujensa mukaan, koska teinit ovat hänellä. Toisella vanhemmalla kun on oikeus lapsivapaaseen (teinivapaaseen) viikkoon ilman ruuanlaittoa, pyykinpesua jne.
Meillä isä yritti tuota eli koskaan ei ns. isäviikolla tiennyt, ovatko lapset isällä vai eivät. Vastaavasti lasten harrastemenojen kanssa oli ongelmia, kun oli sovittu kyyti äidin luota, mutta lapset oli isällä ja koska oli äitiviikko, niin piti ajaa 15 km hakemaan teiniä harrastukseen, isä kun ei äitiviikolla kuljetellut.
Niinpä ilmoitin lapsille, että voivat valita äidin tai isän kodin pysyväksi asuinpaikaksi, mutta minä en ryhdy ajelemaan edestakaisin vain siksi, että isälle sopii joku tietty päivä tms. Valitsivat äidin kodin, jossa on ruokaa ja oma huone.
Silloin jos homma sovitaan niin että nuorten kanssa sovitaan suoraan, ei ole mitään äiti-ja isä viikkoja enää.
Aika päätön päätös tuokin että joutuvat valitsemaan.
No jos isä sopii nuorten kanssa, mutta ei äidin kanssa ja lapsella on harrastus, jonne pitää kuljettaa, niin miten saada isä ymmärtämään, että hänen pitää se tehdä? Hän vetoaa siihen, että lapset saavat olla missä haluavat, vanhemmat kuljettavat vuoroviikoin, oli lapsi missä tahansa.
Minusta lapset olisivat hyvin voineet valita isän ja koulunvaihdon ja harrastuksen lopettamisen ja puhelimen ilman nettiyhteyttä, isä kun ei sellaisia suostunut maksamaan. Olisin voinut varsin hyvin nähdä lapsia joka toinen viikonloppu, jos se olisi ollut heidän mielestään paras vaihtoehto. Ei ollut ja kun isä ei voinut enää hyppyyttää äitiä, alkoi tilanne rauhoittua.
Mikä tossa sun mielestä siis on se ongelma? Musta tuo käy hyvinkin järkeen, että nuori saa olla kumman luona vain ja silti kuljetusvastuu pysyy muuttumattomana. Sehän on enemmän kuin selkeää.
Minun kohdallani tämä kuskailu ja muu rahanmeno estää sitä että voisin olla lasten kanssa enemmän kuin sen mitä papereissa lukee. Jos lapset haluavat tulla luokseni muin kuin tapaamisaikoina, se tarkoittaa minulle ekstrarahanmenoa. Jos otan lapset keskiviikkona, niin toisella on toinen harrastus klo 16.30-17.30, ja toisella klo 19-20. Joudun siis kujettamaan autolla heitä, ja bensahan maksaa. Lisäksi jos on joku synttärilahja kaverille ostamatta, niin joudun senkin ostamaan, kuten myös kaikki ruuat, tottakai.
Maksan elareita 500€ kahdesta lapsesta, ja asun talossa jossa lapsilla on myös omat huoneet.
Sen sijaan en saa mitään tukea näihin mistään suunnasta, joten kaikki menee omasta tyhjentyneestä pussistani.
Harmittaa, että raha on syynä siihen että en voi lapsia ottaa enempää, halua kyllä olisi.
Meillä mennään vieläkin viikko-viikko, lapset ovat 17 v. ja 14 v. Joustetaan kaikkien aikataulujen mukaan ja kysellään lapsilta myös toiveita.
Minun puolesta voisivat kulkea vieläkin vapaammin, mutta exllä on uusi kumppani ja ymmärrän kyllä, että haluavat enemmän ennustettavuutta siihen keitä kaikkia on paikalla ja milloin. Mielellään olen itsekin välillä pari päivää yksin. Ei tarvitse kantaa niin paljon ruokaa kaupasta ja kokkailla.
No jospa katsoo onko se teini siellä huoneessaan jos ei osaa kysyä.