Lue keskustelun säännöt.
Miksi kutsutaan ihmistä, joka ei halua ihmisten seuraa? Huom, se EI ole epäsosiaalinen persoona!
20.11.2022 |
Luulin itse, että kuvaava termi olisi epäsosiaalinen persoona, mutta googlettelemalla selvisi, että tämä termi tarkoittaakin auktoriteetteja vastaan kapinoivaa, esim. rikoksia tekevää ihmistä.
Turvaudun siis termin etsinnässä teihin.
Mikä on oikea termi ihmiselle, joka
-viihtyy yksin, ei kaipaa juurikaan ihmisten seuraa
-kokee yleensä jutustelun rasittavana, voimiavievänä ja yhdentekevänä (vaikka selviytyykin hyvin ja yleisten normien mukaisesti sosiaalisista tilanteista)
-häntä ei oikeasti jaksa liiemmälti kiinnostaa ihmisten kuulumiset (elleivät ole jotain todella poikkeavaa), koska pääpiirteittäin kaikki ihmiset ovat niin samanlaisia, ja kaikki asiat on jo nähty ja kuultu, ja samojen asioiden jahkaaminen on epäkiinnostavaa
Kuitenkin, huom. EI vihaa eikä inhoa ihmisiä. Toivoo kaikille hyvää ja haluaa olla kohtelias ja ystävällinen kaikille, muttei halua varsinaisesti ystävystyä ihmisten kanssa.
Nopeat kohteliaat tervehdykset pinnallisten kuulumistenvaihtojen kanssa passaavat ja riittävät hyvin.
Eli kyllä, puhun itsestäni, mutta minulla on termi hukassa, millä kuvailisin itseäni?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On yleinen harhaluulo etteikö introvertti voisi nauttia sosiaalisesta seurasta: introvertit nimittäin nauttivat toistensa eli kaltaistensa seurasta, jossa yhteisiä mielenkiinnonkohteita voidaan jakaa. Introvertit kaipaavat keskustelulta syvyyttä, muuten he nuupahtavat pintapuoliseen jorinointiin. Näin ainakin minulla.
Olen itsekin kuullut tuon, että introvertti kaipaisi keskusteluun syvyyttä, eikä pintapuolisuus kiinnosta.
En allekirjoita omalta kohdalta. Pohdin kyllä syvällisiä mielelläni itsekin, mutta yleensä "syvälliset keskustelut" (jos "syvyys keskusteluissa" tarkoittaa samaa?) toisen ihmisen kanssa ajautuvat helposti myös ikävystyttäviksi. Toinen puhuu pitkään omia henk. koht. asioitaan, joista sanoo ettei puhu yleensä muille, mutta kuitenkin nämäkin ovat yleensä ihan sitä samaa mitä jokaisesta ihmisestä löytyy. Vaikeudet, kipuilut. Kaikilla niitäkin on, myös itselläni, enkä koe kiinnostavaksi niiden läpikäymistä toisten kanssa. En saa lisäarvoa siitä että puhun ne muille tai muut puhuvat omansa minulle. Usein menevät vielä kiusallisiksikin nämä aiheet...
Siksi esim. säästä puhuminen on oikein riittävää, sopivan mitäänsanomatonta ja helppoa, ja keskustelun voi jättää lyhyeksi ja poistua paikalta ilman että toinen pitää kylmänä. :P
Vai toisaalta, tarkoitetaanko syvyydellä keskustelussa esim. vaikka että analysoidaan, pohditaan ja verrataan jotain maailmantapahtumaa tai käyttäytymismalleja yleisellä tasolla, kuten tässä keskustelussa? Tämä kyllä on kiintoisaa.
Henkilökohtaiselka tasolla syvälliset keskustelut siis ei.
Ap
Tämäkin oon harhaluulo että introverttiys korreloisi älykkyyden, syvällisyyden tms kanssa. Tunnen introverttejä jotka ovat tunnepohjaisia pilkunviilaajia. Heistä ei nörttiä saisi tekemälläkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
asosiaalinen=ihminen joka ei kaipaa sosiaalisuutta eikä kärsi yksinäisyydestä.
Olin asiakaspalvelussa Valtion virastossa. Jouduin aika paljon sovittelemaan kiukkuisten asiakkaiden asioita. Kotiin päästyäni olin aivan poikki.
Nyt saan olla jo eläkkeellä, mutta siltikin joskus soitetaan neuvoja.