Lue keskustelun säännöt.
Onko siitä muuten mitään hyötyä, että nuoremmista ikäluokista 50-60% korkeakoulutetaan?
19.11.2022 |
Eikös se korkeakoulutus silloin kärsi inflaation eikä silloin signaloi todellista osaamista, kun lähes kuka vaan voi valmistua korkeakoulusta?
Arvostetaanko esim. insinöörin tutkintoa enää nykypäivänä juurikaan, kun insinöörin matematiikan taidot ei nykypäivänä välttämättä vastaa edes peruskoulun vähimmäisvaatimuksia?
Kommentit (14)
Aiheuttaa työvoimapulaa perustason töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..ja mistä töitä näille kaikille insinööreille?
Mitä työtä nykyisten lukionsa päättävien olisi tarkoitus tehdä? Koulutus sen mukaan ja vähän siitä yli.
Fiasko ammattikorkeakoulujen osalta tapahtui jo. Kun rahat loppuivat niin opiskelusta tuli siellä lähes täysin itseohjautuvaa. Sellainen sopii korkeakoulupuolelle mutta opistotasolla tiukemmille läsnäolovaatimuksille oli kyllä ihan hyvät perusteet.
Amk ei ole korkeakoulu. Työukkoja sieltä valmistuu.
Ei ole, tarvitaan myös suorittavaa porrasta. Lääkäri ei pysty toimimaan ilman tiloja, joiden rakentamiseen tarvitaan kirvesmiehiä, sähkömiehiä, putkimiehiä jne. Sama koskee kaikkia toimialoja joskin vaihtelevilla variaatioilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei aloituspaikkojen kasvattaminen tarkoita sitä, että vaatimuksista löystettäisiin. Jos esim. lääkiksen sisäänotto tuplattaisiin tai triplattaisiin ja samalla tietysti opetuksen resurssit, saataisiin ihan yhtä hyviä lääkäreitä kuin nykyäänkin.
5: Onhan se korkeakoulu. Sisältyy ko. sana nimeenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavan moni noista koulutetuista tulee pettymään suuriin odotuksiinsa ja päätyvät lopulta pikaruokalan kassalle.
Ylikoulutus on kallista yhteiskunnalle. Kenen etu on, että työkaverini tekee samaa työtä kanssani diplarina, mitä itse teen opiston käyneenä rakennusmestarina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole, kun nimenomaan putkimiehistä, hoitajista, muurareista, sorvareista on pula.
Aivan älytöntä ja tolkuttoman kallista.
Vierailija kirjoitti:
Ei aloituspaikkojen kasvattaminen tarkoita sitä, että vaatimuksista löystettäisiin. Jos esim. lääkiksen sisäänotto tuplattaisiin tai triplattaisiin ja samalla tietysti opetuksen resurssit, saataisiin ihan yhtä hyviä lääkäreitä kuin nykyäänkin.
a) onko niitä aloituspaikkoja järkeä olla niin paljon, että täysin tutkinnon vaatimuksia vastaamattomat ihmiset pääsevät kirjautumaan korkeakouluun?
b) niitä vaatimuksia nimenomaan löystetään monella alalla, että saataisiin mahdollisimman moni sisäänotettu valmistumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Då alla skolor efter 9:n nuförtiden är någon sort av högskolor, frånsett gymnasiet, skulle procenten gärna få vara högre.
Vierailija kirjoitti:
Då alla skolor efter 9:n nuförtiden är någon sort av högskolor, frånsett gymnasiet, skulle procenten gärna få vara högre.
Det är bra att svenskapratande är so dumma
Ei oppi ojaan kaada...