Poikamme sanoi eilen, että hänelle olisi ylennys elämässä, jos hän pystyisi tai pääsisi tekemään elämässä ihan mitä tahansa työtä vaan!

Ihana asenne! Hänellä on autismipiirteitä ja ei sen takia osaa toimia arkisissa asioissa aina samoin kuin muut tai arkiset tehtävät ne eivät mene jakeluun yhtä nopeasti. On 15-v.
En silti halua häntä mihinkään riistohommiin huonoilla työajoilla ja olemattomalla työntekijän arvostuksella. Hän on niin sellainen herkkä ja lämmin (mutta epäkäytännöllinen) sielu, että varmaan myös jokin hoiva-ala voisi sopia lasten, sairaiden tai vanhusten parissa.
Mutta en halua, että työyhteisö on toksinen tai surkearesurssinen.
Ja siis hän on myös luova, piirtää paljon, keksii omia universumeita, valtioita ja niihin konflikteja, politiikkaa, uskontokuntia ym... ja pelaa jnkv ja katselee paljon you tubea.
Hän on myös tosi kiinnostunut antiikin historiasta, Roomasta ja Egyptistä, mutta etenkin Roomasta. Sekä avaruudesta. Mutta ei ole varma jaksaako lukea lukiota läpi. Koulutyö ei kauheasti kiinnosta. Keskiarvo on jotain seiskaa.
Mitähän sellaisia matalan kynnyksen työelämäpolkuja olisi olemassa..? Joissa ammatti olisi jokin suht helppo?
Toisaalta sen tulisi sisältää vuorovaikutusta. Poika tylsistyy ilman ihmisiä nopeasti.