Saako teillä sairastaa rauhassa?
Ihan mielenkiinnosta: täytyykö teidän mielestä lapsen tehdä kotitöitä, jos on vaikka flunssaa ja lämpöä 37,5? Olen puhunut tästä monta kertaa miehelleni ja tullaan aina kyllä sitten lopulta yhdessä siihen lopputulokseen, että ei silloin siivota, silloin levätään. Tautikin talttuu näin nopeammin.
Silti mies jotenkin vähän niin kuin unohtaa tämän. Nyt olisi laittanut flunssaisen ja selkeästi kipeän lapsen täyttämään astianpesukonetta. Lapsi ei mennyt kouluunkaan, niin miten ihmeessä hän olisi kykenevä tekemään kotitöitä... Kun sanoin asiasta, niin mies oli heti ihan että "Ainiin, tottakai saa levätä."
Mies on kertonut, ettei heillä lapsuudenkodissa koskaan saanut sairaana mitään erityiskohtelua. Hän ei ole itse juuri koskaan kipeä, joten ei kai siksi jotenkin yhtään ymmärrä, että ei silloin jaksa tehdä kotitöitä. Mietin myös, että vaikuttaako lapsuudenkodin malli tähän. Minun lapsuudenkodissa sairaana katseltiin elokuvia viltin alla ja äiti toi juotavaa ja pientä suolaista syötävää. Mulle tuli siitä sellainen olo, että musta huolehdittiin ja oli ok vain olla ja sairastaa.
Ja siis puolisoni on muuten ihan normaali, lämmin, osallistuva isä lapsille. Myös hänen vanhemmat on ihan normaaleja, mukavia ja ihania ihmisiä.
Miten teidän muiden perheissä toimitaan? Entä miten teidän lapsuudenperheissä toimittiin?
Meitä on kaksi aikuista ja kerran ollaan oltu niin sairaana että tarvittu toisen apua, passaamista.
Kun pääsin sairaalasta niin minulle passattiin aamiainenkin valmiiksi kun sängystä nousin ylös. Mies syö tuhdin aamiaisen ennen töihin menoa ja samanlainen tuhti oli tehty minullekkin, kahvit termariin vaikka en aamulla pysty ihan heti niin raskasta satsia syömään. 😁 Mutta ihanaa kun oli kahvit valmiina.