Lukiolainen ei tee kotona juuri mitään lukionsa eteen
Onko kellään samanlaista huolta? Kyseessä siis 17-vuotias, joka itse halusi kovasti lukioon. Hänellä on aina ollut tosi hyvä muisti ja varmaankin yksi ongelma on, että hänen ei tarvinnut tehdä paljoa töitä ja sai silti aina hyviä numeroita.
Nyt kuitenkin 1,5 vuotta lukiota takana ja poika ei edelleenkään tunnu tajuavan, että pitäisi ihan oikeasti opiskella. Ihan ok numerot muista aineista, mutta hänelle tärkeimmät aineet matematiikka ja fysiikka (pitkiä molemmat) on 5-6. Silti poika ei muuta käytöstään.
Hän treenaa tosi paljon, kotona ja salilla, välillä pelaa tietokoneella ja katselee leffaa/sarjaa tai somevideoita. Olen tarjonnut apua ja tukea, ehdottanut yhdessä opiskelua ja pakottanutkin tekemään tavoite- ja aikataulupaperit, mutta mitään ei vain tapahdu. Olen ehdottanut lyhyeen ma & fy vaihtamiseen, ei missään nimessä halua. Olen ehdottanut amikseen vaihtamista, ei missään nimessä halua.
Mikä neuvoksi? Onko muilla samaa ja, jos loppui, niin miten?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei myöskään nuori opiskellut kotona yhtään itsekseen lukion eteen. Oli myös pitkä ma ja fy. Tosin pojilla oli oma ryhmänsä ja tekivät tehtäviä porukalla kukin kotonaan omalla koneellaan netissä. Nyt pojista kaksi (toinen meidän poikamme. Pakko sanoa, että pääsi todistuksella sisään.) opiskelee yliopistossa diplomi-insinööreiksi. Olisiko siellä poikia, jotka voisivat opiskella yhdessä ja näin auttaa ja tsempata toisiaan?
Hyvä idea, kiitos! Pitääpä kysellä onnistuisko tällainen.
Kiitos muillekin vastauksista! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5-6 on kyllä umpisurkeat numerot, ja etenkin tuossa matikassa nousee seinä pystyyn, sillä myöhemmät kurssit edellyttävät aiempien hallintaa lukiossakin. Yritä puhua sille järkeä. Ylppäreissä ei noilla numeroilla pärjätä edes auttavasti. Ei amista, jollei ihan aivoton ole, vaan ihan normaalia vaivannäkemistä. Kiintoisaa muuten, että teillä piti erikseen haluta lukioon. Paremmissa perheissä lukio on itsestään selvä asia ihan joka teinille.
Aika heikkotasoinen provo :D Yrittäisit edes vähän :D
Tottahan tuo puhui. 5-6 tässä kohtaa ennustaa sitä että nuo aineet ei välttämättä mene edes läpi kirjoituksissa tai tulee joku hikinen A. Ei sellaisella mitään tee.
Entäs jos tämä onkin vain lyhytkestoinen vaihe ja myöhemmin vetää kaikista 8-9 arvosanoja? Leimaatko aina ihmiset sen perusteella, jos he eivät onnistu ihan joka ikinen hetki täydellisesti?
Tunnetko pitkän matikan kursseja ollenkaan? Jos nyt kakkosen syksyllä on tuo taso, niin millä ilveellä saa jatkossa hyviä? Nuo numerot tarkoittaa että osaaminen, jota tarvitaan myös seuraavilla kursseilla, on jäänyt hyvin puutteelliseksi. Ei ne kurssit ole irrallisia kokonaisuuksia vaan pohjautuvat myös aiemmin opitulle. Joutuisi kertaamaan kaiken aiemmankin jotta taso voisi nousta.
Tunnen, koska olen niitä käynyt aikanaan 15. Ei todellakaan maailma kaatunut siihen, jos osasta tuli huonompi numero. Ja todellakin suurin osa kursseista on erillisiä kokonaisuuksia. Toki voit kertoa minulle, miten esim. tilastomatematiikka pohjautuu geometriaan. Minä kun en lukioaikana sitä yhteyttä huomannut, vaan sain ensin maitusta aina 10 ja jälkimmäisestä maksimissaan 6.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5-6 on kyllä umpisurkeat numerot, ja etenkin tuossa matikassa nousee seinä pystyyn, sillä myöhemmät kurssit edellyttävät aiempien hallintaa lukiossakin. Yritä puhua sille järkeä. Ylppäreissä ei noilla numeroilla pärjätä edes auttavasti. Ei amista, jollei ihan aivoton ole, vaan ihan normaalia vaivannäkemistä. Kiintoisaa muuten, että teillä piti erikseen haluta lukioon. Paremmissa perheissä lukio on itsestään selvä asia ihan joka teinille.
Aika heikkotasoinen provo :D Yrittäisit edes vähän :D
Tottahan tuo puhui. 5-6 tässä kohtaa ennustaa sitä että nuo aineet ei välttämättä mene edes läpi kirjoituksissa tai tulee joku hikinen A. Ei sellaisella mitään tee.
Entäs jos tämä onkin vain lyhytkestoinen vaihe ja myöhemmin vetää kaikista 8-9 arvosanoja? Leimaatko aina ihmiset sen perusteella, jos he eivät onnistu ihan joka ikinen hetki täydellisesti?
Tunnetko pitkän matikan kursseja ollenkaan? Jos nyt kakkosen syksyllä on tuo taso, niin millä ilveellä saa jatkossa hyviä? Nuo numerot tarkoittaa että osaaminen, jota tarvitaan myös seuraavilla kursseilla, on jäänyt hyvin puutteelliseksi. Ei ne kurssit ole irrallisia kokonaisuuksia vaan pohjautuvat myös aiemmin opitulle. Joutuisi kertaamaan kaiken aiemmankin jotta taso voisi nousta.
Se, että tuo on sinulle ihan mahdotonta, että tarkoita, että se olisi kaikille. Nuorilla on elämässään kaikenlaista ja aina ei vaan koulu maistu. Silti kirjoitukset on mahdollista saada suoritettu hyvillä arvosanoilla. Paitsi jos toimii kuten sinä ja heittää hanskat tiskiin parin huonomman numeron jälkeen eikä edes yritä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitiliini kirjoitti:
Valitettavasti hänestä ei nyt sitten dippiä tai lääkäriä tule.
Tosin, amkin kautta dipiksi on aika helppoa myös...
Ylioppilaaksi pääsee kuitenkin.
Ehkä hänestä tulee poliitikko tai kuvataiteilija? Hmmm, heaven knows.Jäähän tuosta vielä vaikka kuinka paljon aloja. Yliopiston humanistialat ja korkeasaari kokonaisuudessaan.
Elätkö ysärillä edelleen? Humanistisiinkiin aineisiin tarvii nykyään hyvän matikan arvosanan.
Ei tarvitse. Ei itse asiassa tarvitse edes olla ylioppilas päästäkseen yliopistoon. Tervetuloa 2020-luvulle!
t. humanistiopiskelija, jolla lyhyestä matematiikasta B
Joo, aina sinne joku palikkapääkin pääsykokeen kautta pääsee.
Ja sinua harmittaa, kun et päässyt. Voi että.
En tehnyt minäkään juuri mitään. Siis totta kai pakolliset tehtävät tein ja kokeisiin luin jonkin verran, mutta kyllä se panostus oli vähäistä. Kirjotukset meni kuitenkin ihan hyvin ja olen päässyt kolmeen eri yliopistoon opiskelemaan eri aloja, pääsykoetuloksilla joka kerta. Älä stressaa itse liikaa asiasta. Kyllä se lapsi löytää paikkansa maailmassa ja pääsee opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
En tehnyt minäkään juuri mitään. Siis totta kai pakolliset tehtävät tein ja kokeisiin luin jonkin verran, mutta kyllä se panostus oli vähäistä. Kirjotukset meni kuitenkin ihan hyvin ja olen päässyt kolmeen eri yliopistoon opiskelemaan eri aloja, pääsykoetuloksilla joka kerta. Älä stressaa itse liikaa asiasta. Kyllä se lapsi löytää paikkansa maailmassa ja pääsee opiskelemaan.
Kiitos vastauksestasi. Tottahan se on, että kannattaa yrittää luottaa tulevaisuuteen eli ei ainakaan itse stressata liikaa. Olen enimmäkseen tosi hämmentynyt. Sivusta seuraaminenkin on aikamoista ja mietin onko tällainen yleistä. Hyvä kuulla näitä juttuja teiltä muilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitiliini kirjoitti:
Valitettavasti hänestä ei nyt sitten dippiä tai lääkäriä tule.
Tosin, amkin kautta dipiksi on aika helppoa myös...
Ylioppilaaksi pääsee kuitenkin.
Ehkä hänestä tulee poliitikko tai kuvataiteilija? Hmmm, heaven knows.Jäähän tuosta vielä vaikka kuinka paljon aloja. Yliopiston humanistialat ja korkeasaari kokonaisuudessaan.
Elätkö ysärillä edelleen? Humanistisiinkiin aineisiin tarvii nykyään hyvän matikan arvosanan.
Pääsykoekiintiö on olemassa
Ammattikoulu kutsuu. Siellä saa yleisaineissa vähän hyvitystä siitä, että on suorittanut lukiokursseja. Ja sitten vaikka lääketieteelliseen - pääsykokeella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitiliini kirjoitti:
Valitettavasti hänestä ei nyt sitten dippiä tai lääkäriä tule.
Tosin, amkin kautta dipiksi on aika helppoa myös...
Ylioppilaaksi pääsee kuitenkin.
Ehkä hänestä tulee poliitikko tai kuvataiteilija? Hmmm, heaven knows.Jäähän tuosta vielä vaikka kuinka paljon aloja. Yliopiston humanistialat ja korkeasaari kokonaisuudessaan.
Elätkö ysärillä edelleen? Humanistisiinkiin aineisiin tarvii nykyään hyvän matikan arvosanan.
Pääsykoekiintiö on olemassa
Ammattikoulu kutsuu. Siellä saa yleisaineissa vähän hyvitystä siitä, että on suorittanut lukiokursseja. Ja sitten vaikka lääketieteelliseen - pääsykokeella.
Ja ennen korkeakouluun / yliopistoon pääsyä voi viettää muutaman välivuoden ammattityössä. Palkallaan voi ostaa oman auton, ehkä asunnonkin.
Mun poika aloitti lukion syksyllä ja jo eka matikankurssi tuottaa vaikeuksia. Eilen treenattiin tehtäviä ja tänään koe. Ehdotin että kysyy opettajien tukiopetusta. Mutta joo, ei siis tee mitään kotona koulun eteen, joten ei oo ihmekään ettei kaikkea oo oppinut
Etenkin kun lukiossa koko ajan jotain tapahtumaa ja tunnit peruttu niin opiskelu jää kotona tehtäväksi paljolti.
Olin itse samanlainen. Valitettavasti tilanne ei siitä kummentunut ja minusta tuli AMK:n käynyt alisuoriutuja.
Minulle sovitettiin jo lapsesta lähtien suvun älykön viittaa, eikä ihan suotta, koska ala-asteella olin huomattavasti muita edellä ja oppiminen kävi ilman kummempaa yrittämistä. Myös yläasteella. Lukiossa olisi pitänyt nähdä vaivaakin opintojen eteen, mutta menin vanhalla tyylillä, kun sillä pääsi vielä läpi. AMKissakin oli hankalaa, kun opiskelutekniikka ei ollut kehittynyt.
Akateeminen ura jäi haaveeksi ja nykyään olen tehtaalla ns. perusduunarina. Skalpellin sijaan kädessäni on kiintoavain.
Itseä ei harmita, mutta vanhemmille on ollut kova pala. Heille tittelit ovat kovin tärkeitä, lähes ihmisarvon mitta. Kuin kohtalon ivaa, että isän lapsesta ei tullut "mitään", mutta isän veljen, jolle titteleillä ei ole tuon taivaallista merkitystä, lapsista tuli tohtoreita.
Vierailija kirjoitti:
Jos vaihtaisi matikan lyhyeen? Pitkä matikka on oikeesti vaikeaa. Jos suurin osa aineista menee kuitenkin ok, eikä oo masentunut, niin en olisi huolissani.
Joo, pitkä matematiikka vaatii töitä keskitasoa paremmaltakin. Vain todella pieni vähemmistö saa hyviä numeroita ilman harjoittelua. Itse en lukiossa mitään muuta tehnytkään kuin matikan ja fyssan tehtävät, loput aineet menivät käytännössä yhden illan kokeisiin luvulla.
Peruskoulu on älykkäälle lapselle äärettömän helppo. Läksyt ehditään tehdä usein jo tunnilla. Kokeisiin ei tarvitse lukea juuri yhtään ja silti arvosanat ovat 9-10. Lukiossa koealueen ovat koko kirjan pituisia, kokeet peräkkäisinä päivinä. Paljon tehtäviä. Matematiikassa pitäisi oikeasti laskea niitä laskuja, mutta kun niitä ei sitten tarkasteta, niin teini ei motivoidu...
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulu on älykkäälle lapselle äärettömän helppo. Läksyt ehditään tehdä usein jo tunnilla. Kokeisiin ei tarvitse lukea juuri yhtään ja silti arvosanat ovat 9-10. Lukiossa koealueen ovat koko kirjan pituisia, kokeet peräkkäisinä päivinä. Paljon tehtäviä. Matematiikassa pitäisi oikeasti laskea niitä laskuja, mutta kun niitä ei sitten tarkasteta, niin teini ei motivoidu...
Puolisolla yliopistotutkinto matematiikasta ja silti kaikista vaikeimpien pitkän matikan tehtävien auttamisessa lapselle kuluu tovi jos toinenkin. Tytön asenne on täysin toinen, kun tietää hyvästä matematiikan numerosta olevan suurta hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5-6 on kyllä umpisurkeat numerot, ja etenkin tuossa matikassa nousee seinä pystyyn, sillä myöhemmät kurssit edellyttävät aiempien hallintaa lukiossakin. Yritä puhua sille järkeä. Ylppäreissä ei noilla numeroilla pärjätä edes auttavasti. Ei amista, jollei ihan aivoton ole, vaan ihan normaalia vaivannäkemistä. Kiintoisaa muuten, että teillä piti erikseen haluta lukioon. Paremmissa perheissä lukio on itsestään selvä asia ihan joka teinille.
Aika heikkotasoinen provo :D Yrittäisit edes vähän :D
Tottahan tuo puhui. 5-6 tässä kohtaa ennustaa sitä että nuo aineet ei välttämättä mene edes läpi kirjoituksissa tai tulee joku hikinen A. Ei sellaisella mitään tee.
Entäs jos tämä onkin vain lyhytkestoinen vaihe ja myöhemmin vetää kaikista 8-9 arvosanoja? Leimaatko aina ihmiset sen perusteella, jos he eivät onnistu ihan joka ikinen hetki täydellisesti?
Tunnetko pitkän matikan kursseja ollenkaan? Jos nyt kakkosen syksyllä on tuo taso, niin millä ilveellä saa jatkossa hyviä? Nuo numerot tarkoittaa että osaaminen, jota tarvitaan myös seuraavilla kursseilla, on jäänyt hyvin puutteelliseksi. Ei ne kurssit ole irrallisia kokonaisuuksia vaan pohjautuvat myös aiemmin opitulle. Joutuisi kertaamaan kaiken aiemmankin jotta taso voisi nousta.
Se, että tuo on sinulle ihan mahdotonta, että tarkoita, että se olisi kaikille. Nuorilla on elämässään kaikenlaista ja aina ei vaan koulu maistu. Silti kirjoitukset on mahdollista saada suoritettu hyvillä arvosanoilla. Paitsi jos toimii kuten sinä ja heittää hanskat tiskiin parin huonomman numeron jälkeen eikä edes yritä.
No kun se ryhtimuutos pitäisi tapahtua jo nyt, eikä vuoden päästä. Rästityötä kertyy koko ajan lisää ja lisää.
Eikä lyhyt matikka ole mikään "hanskat tiskiin" vaan useimmille juuri oikea päätös. Motivaatiokin paranee kun huomaa että pysyykin taas kärryillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5-6 on kyllä umpisurkeat numerot, ja etenkin tuossa matikassa nousee seinä pystyyn, sillä myöhemmät kurssit edellyttävät aiempien hallintaa lukiossakin. Yritä puhua sille järkeä. Ylppäreissä ei noilla numeroilla pärjätä edes auttavasti. Ei amista, jollei ihan aivoton ole, vaan ihan normaalia vaivannäkemistä. Kiintoisaa muuten, että teillä piti erikseen haluta lukioon. Paremmissa perheissä lukio on itsestään selvä asia ihan joka teinille.
Aika heikkotasoinen provo :D Yrittäisit edes vähän :D
Tottahan tuo puhui. 5-6 tässä kohtaa ennustaa sitä että nuo aineet ei välttämättä mene edes läpi kirjoituksissa tai tulee joku hikinen A. Ei sellaisella mitään tee.
Entäs jos tämä onkin vain lyhytkestoinen vaihe ja myöhemmin vetää kaikista 8-9 arvosanoja? Leimaatko aina ihmiset sen perusteella, jos he eivät onnistu ihan joka ikinen hetki täydellisesti?
Tunnetko pitkän matikan kursseja ollenkaan? Jos nyt kakkosen syksyllä on tuo taso, niin millä ilveellä saa jatkossa hyviä? Nuo numerot tarkoittaa että osaaminen, jota tarvitaan myös seuraavilla kursseilla, on jäänyt hyvin puutteelliseksi. Ei ne kurssit ole irrallisia kokonaisuuksia vaan pohjautuvat myös aiemmin opitulle. Joutuisi kertaamaan kaiken aiemmankin jotta taso voisi nousta.
Tunnen, koska olen niitä käynyt aikanaan 15. Ei todellakaan maailma kaatunut siihen, jos osasta tuli huonompi numero. Ja todellakin suurin osa kursseista on erillisiä kokonaisuuksia. Toki voit kertoa minulle, miten esim. tilastomatematiikka pohjautuu geometriaan. Minä kun en lukioaikana sitä yhteyttä huomannut, vaan sain ensin maitusta aina 10 ja jälkimmäisestä maksimissaan 6.
Ap:n kirjoituksesta ymmärtää että taso on koko ajan heikko, ei niin että vain joku yksittäinen kurssi olisi heikko. Suurin osa kursseista EI muuten todellakaan ole enää erillisiä, asioita yhdistellään (uusi ops). Ja aiemminkin oli ehkä vain pari kurssia joilla ei ollut suuremmin yhteyttä muihin. Geometriaa ja tilastoja on itse asiassa yhdistelty yo-kysymyksissäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5-6 on kyllä umpisurkeat numerot, ja etenkin tuossa matikassa nousee seinä pystyyn, sillä myöhemmät kurssit edellyttävät aiempien hallintaa lukiossakin. Yritä puhua sille järkeä. Ylppäreissä ei noilla numeroilla pärjätä edes auttavasti. Ei amista, jollei ihan aivoton ole, vaan ihan normaalia vaivannäkemistä. Kiintoisaa muuten, että teillä piti erikseen haluta lukioon. Paremmissa perheissä lukio on itsestään selvä asia ihan joka teinille.
Aika heikkotasoinen provo :D Yrittäisit edes vähän :D
Tottahan tuo puhui. 5-6 tässä kohtaa ennustaa sitä että nuo aineet ei välttämättä mene edes läpi kirjoituksissa tai tulee joku hikinen A. Ei sellaisella mitään tee.
Entäs jos tämä onkin vain lyhytkestoinen vaihe ja myöhemmin vetää kaikista 8-9 arvosanoja? Leimaatko aina ihmiset sen perusteella, jos he eivät onnistu ihan joka ikinen hetki täydellisesti?
Tunnetko pitkän matikan kursseja ollenkaan? Jos nyt kakkosen syksyllä on tuo taso, niin millä ilveellä saa jatkossa hyviä? Nuo numerot tarkoittaa että osaaminen, jota tarvitaan myös seuraavilla kursseilla, on jäänyt hyvin puutteelliseksi. Ei ne kurssit ole irrallisia kokonaisuuksia vaan pohjautuvat myös aiemmin opitulle. Joutuisi kertaamaan kaiken aiemmankin jotta taso voisi nousta.
Tunnen, koska olen niitä käynyt aikanaan 15. Ei todellakaan maailma kaatunut siihen, jos osasta tuli huonompi numero. Ja todellakin suurin osa kursseista on erillisiä kokonaisuuksia. Toki voit kertoa minulle, miten esim. tilastomatematiikka pohjautuu geometriaan. Minä kun en lukioaikana sitä yhteyttä huomannut, vaan sain ensin maitusta aina 10 ja jälkimmäisestä maksimissaan 6.
Miten olet voinut käydä vain yhden geometrian kurssin kun pakollisissakin on jo kaksi? Ja jälkimmäisessä todellakin tarvitsee ensimmäisen tiedot.
Ap täällä, kiitos vastauksista.
Ajattelen myös, että osittain ongelma on se, että se sai peruskoulussa hyviä numeroita näkemättä juuri lainkaan vaivaa.
Poika tosiaan painottaa, että matikka ja fysiikka hänelle tärkeimmät. Fysiikasta onkin saanut kahdesta ekasta kurssista 9, vikasta 6, mutta matikka on jo viiden kurssin ajan pelkkää kutosta. Kyllä tuo yksi kirjoittaja taitaa olla oikeassa, että nyt on viimeinen aika ryhdistäytyä, koska ei muuten ehdi mitenkään enää hoitaa sitä kuntoon. Numero 8 osoittaa, että on oppinut ops:in mukaisesti asiat eli pojan pitäisi itsenäisesti nyt opetella aiempienkin kurssien asiat, jotta voi oppia tulevat ja nykyiset. Lyhyestä matikasta ollaan puhuttu monesti, poika lähes suuttuu pelkästä ehdotuksesta. Siitäkin huolimatta, että matikan opettajakin oli luokalle puhunut, että te, jotka saatte koko ajan kutosia, kannattaa miettiä lyhyeen vaihtamista, koska mitään ällää ette pitkästä kirjoita. Olen itse myös siinä käsityksessä ja siitä muistuttanutkin, että jos valitsee pitkän matikan, niitä laskuja on sitten laskettava ihan joka päivä. Mutta ei, ei vaan mene pojalle perille. Ja tosiaan ei tee muidenkaan aineiden läksyjä eikä juuri lue. Joskus vikana yönä ennen palautuspäivää pakertaa jonkun parin rivin esseen tms.
Minä en ole yrittänyt leipoa pojasta mitään älykköä, lääkäriä, DI:tä vaan antanut hänelle tilan ja vapauden päättää. Varmaan siksi, että itsestäni aina sanottiin, että minusta ei yliopistoon ole, mikä vaikutti tosi paljon opiskelumotivaatioon, vaikka vanhemmat olivatkin siinä lopulta väärässä. Mutta luin joskus tuosta ilmiöstä, että liian suuret tai liian pienet odotukset johtaa usein lapsen alisuoriutumiseen, niin osasin varoa sitä.
Turhauttavaa kuitenkin seurata vierestä, kun pojalla itsellään vaikka mitä suunnitelmia, joissa tarvitaan matematiikkaa, mutta hän ei tunnu tajuavan/välittävän, että se aika tsempata on NYT, koska sen tosiaan pitäisi opetella aiempienkin kurssien asiat. Mulle sopisi hyvin, että poika vaihtaisi lyhyeen, mutta ei suostu. Toki annan hänen sitten tehdä omat virheensä ja oppia niistä. Kiinnostaa kuitenkin miten yleistä tällainen on ja miten lopulta on käynyt. Tuleeko vielä joku kypsyminen vai ei. Lisäksi mietin onko tapahtunut joku muutos nuorten suhtautumisessa, koska vaikka itse olin villi nuori, kaikesta muusta kiinnostunut, niin ei meidän aikana edes uskallettu jättää lukion tehtäviä tekemättä.
Kummalle puolelle häkkiä pääsee Korkeasaaressa?