Kun kuuluu sanoa "ei se mitään!" mutta ei halua, mitä voi sanoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Noh, sellaista sattuu." Kaveriksi väkinäinen hymy ja merkitsevä kulmien kohautus.

Ei satu. Ellei ole todella hyvä selitys, en voi vastat noin. Ap

No kyllä sellaista ihan oikeasti sattuu. Esimerkiksi minulla lähtee tunnin välein bussit, eli jos jotain odottamatonta tapahtuu ja myöhästyn minuutinkin bussista, se tarkoittaa tunnin myöhästymistä sovitusta tapaamisesta.

Toki tuollaisessa tapauksessa ilmoittaisin asiasta sille, joka minun olisi tarkoitus tavata.

Kuule, esimerkiksi toimistotyöntekijät istuvat penkeissään ja saattavat näpytellä tietokoneellaan kiireistä asiaa. Vaan jos minulla on sovittu aika kello 10.00, toimistotyöntekijän on aikataulutettava muut asiat myöhemmäksi. Muuten hänen on siirrettävä tapaamistamme myöhemmäksi. Näin minä asian näen enkä ymmärrä miksi se on monelle vaikeaa ymmärtää, että kun sovitaan tapaaminen, tapaamisessa on oltava silloin. Jos ajalla ei ole väliä, voidaan se sopia esim liukumalla 10.00-10.30. Tai miksi sopia ollenkaan AIKAA/AJANKOHTAA jos kellonajoista ei välitetä. Ap

Ja syy miksi tällä kertaa olen kiukkuinen, tämä tapaaminen oli mahdutettava johonkin väliin ja jouduin keskeyttämään työni sen vuoksi. Tapaamisen jälkeen minun oli jatkettava töitäni pidempään kuin tavallisesti, olinhan ottanut "vapaata" töistä. Sen vuoksi suututtaa, kun ei sitten kunnioiteta toisten aikaa ollenkaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Noh, sellaista sattuu." Kaveriksi väkinäinen hymy ja merkitsevä kulmien kohautus.

Ei satu. Ellei ole todella hyvä selitys, en voi vastat noin. Ap

No kyllä sellaista ihan oikeasti sattuu. Esimerkiksi minulla lähtee tunnin välein bussit, eli jos jotain odottamatonta tapahtuu ja myöhästyn minuutinkin bussista, se tarkoittaa tunnin myöhästymistä sovitusta tapaamisesta.

Toki tuollaisessa tapauksessa ilmoittaisin asiasta sille, joka minun olisi tarkoitus tavata.

Kuule, esimerkiksi toimistotyöntekijät istuvat penkeissään ja saattavat näpytellä tietokoneellaan kiireistä asiaa. Vaan jos minulla on sovittu aika kello 10.00, toimistotyöntekijän on aikataulutettava muut asiat myöhemmäksi. Muuten hänen on siirrettävä tapaamistamme myöhemmäksi. Näin minä asian näen enkä ymmärrä miksi se on monelle vaikeaa ymmärtää, että kun sovitaan tapaaminen, tapaamisessa on oltava silloin. Jos ajalla ei ole väliä, voidaan se sopia esim liukumalla 10.00-10.30. Tai miksi sopia ollenkaan AIKAA/AJANKOHTAA jos kellonajoista ei välitetä. Ap

Niin, en minä tuohon osaa vastata, koska itse olen aina ajoissa tapaamisiin enkä osaa kuvitella että antaisin huvikseni kenenkään odotella. Mutta tarkoitin vain, että myöhästymisiä sattuu oikeasti ihan inhimillisistäkin syistä, eikä pelkästään välinpitämättömyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Ja syy miksi tällä kertaa olen kiukkuinen, tämä tapaaminen oli mahdutettava johonkin väliin ja jouduin keskeyttämään työni sen vuoksi. Tapaamisen jälkeen minun oli jatkettava töitäni pidempään kuin tavallisesti, olinhan ottanut "vapaata" töistä. Sen vuoksi suututtaa, kun ei sitten kunnioiteta toisten aikaa ollenkaan. Ap

Etkö osaa sanoa ei?

Virallinen tapaaminen: -Anteeksi, että olen myöhässä. -Selvä. Toivottavasti ehdimme hoitaa asian, minun on lähdettävä muualle klo X.

Kaveritapaaminen: -Sori, en ehtinyt bussiin. -Okei. Mä tulin kirjakauppaan x odotteleen, ilmaannu tänne. -Mut me ei sit ehditä näytökseen. -Nii. Täytyy mennä sit myöhempään.

Tilanteesta riippuu, mutta jos olisi esim. jokin virallinen tapaaminen ja tiukka aikaataulu, vastaisin, että "mennäänpä

sitten saman tien asiaan". En antaisi yhtään tikaa sekitellä tai valitella myöhästelyä saati sitten empatiseerata ja lällyillä. Tuntekoon nahoissaan, ettei mennyt putkeen.

Vapaa-ajalla keksisin itselleni tekemistä odotellessani. 20 min. on enimmäisaika odotella. Jos ilmoitusta myöhästymisestä ei tule, minua ei kuulu eikä näy paikalla sen jälkeen. Turha tavoitella myöskään luurilla.

Minä myös tunnustan olevani sellainen, että en tykkää toisten myöhästelyistä.

Olen kommentoinut myöhästelyjä ja mahdollista anteeksipyyntöä mm.näin (riippuu henkilöstä, tilanteesta ja omasta vireystilastani yms.)

-Ei se mitään

-Saat anteeksi, koska noin kauniisti pyysit

-Nyt töppöstä toiseen eteen ja sassiin (jos sovittu että mennä yhdessä jonnekin)

-hoh hoijaa

-koeta olla ajoissa ensi kerralla

- (hiljaisuus)

-oho, eipä ollutkaan myöhästymisennätys

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tämä aapeen virallinen taho oli, joka myöhästyi? 

Lääkäri? Esihenkilö? 

Lapsen opettajan kanssa oli sovittu tapaaminen. Opettaja jutteli mukavia pirkon äidin kanssa samalla kun minä odottelin sovittua tapaamistamme. "Pirkon" äiti siis varasti MINUN sovittua aikaani, eikä opettajalla ollut pokkaa keskeyttää. Ap

Ikävää, kyllä. Opettaja toimi ihan samoin kuin sinä: ei hänelläkään ollut pokkaa keskeyttää, samoin kuin sulla ei ollut pokkaa sanoa että sua ärsytti myöhästyminen. 

Joskus aikataulut eivät pidä kun on sovittu vaikka lääkäriaika tai keskustelu opettajan kanssa. Se on jotenkin ymmärrettävää, jonkun kanssa on voinut venähtää muutama minuutti pidempään kuin sovittu. Yleensä nämä pyytävät anteeksi että jouduit odottamaan.

Tällaista on helpompi sietää kuin kavereiden jatkuvaa taipumumusta tulla myöhässä eikä nyt ole kyse 5 minuutista vaan 15- 45 minuutista. Aina ja aina uudelleen. Olen tällaisten kanssa ollut tekemisissä elämässäni. Silloin tällöin voi ymmärtää myöhästymisen, jää bussivuoro välistä tai tulee joku outo liikennehässäkkä tai muuta vastaavaa. Mutta jos 90%  tapaamiskerroista saa tätä nimenomaista ystävää odotella, on se jo todella rasittavaa. Eräs ystävä keksi keinon oman vastaavan kaverinsa kanssa joka tuppasi myöhästymään reippaanlaisesti eli usein häntä sai odottaa tunnista kahteen(kävivät yhdessä mm. hiihtämässä ja lomilla jne.) Hänelle sanottiin tuntia aikaisempi aika. Silloin saattoi hyvällä tuurilla käydä niin että kaikki tapaamiseen tulleet olivat samoihin aikoihin mestoilla. 

Tämän minäkin haluaisin tietää. Kerran itseasiassa sanoin aika suoraan että kyllä se viime hetken peruminen vähän haittaa. Mutta siitä seurasi vaan se että tämä peruja "myöntyi" tapaamiseen vaikkei olisi halunnut (ja tätähän MINÄ en halunnut. Yritin viestittää samalla että tule vain jos oikeasti haluat, mutta kiva jos tulet), ja perui luultavasti valheeseen perustuen vielä enemmän viime tingassa.