Lue keskustelun säännöt.
Miksi Suomessa kãytetään kuukauden nimistä eri nimityksiä kuin mitä muu maailma?
17.11.2022 |
Esimerkiksi täällä puhutaan tammikuusta, helmikuusta ja maaliskuusta kun kaik,ia muualla maailmassa ne on January, February and March?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Penkki, jakkara, peti, vuode.
Näistä penkki ja peti ovat lainasanoja (bench, bed esimerkiksi).
Nuo ovat alkujaan ruotsista: en bänk, en bädd. Niillekin on puhtaasti suomenkielinen vastineensa sanoissa jakkara ja vuode.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki muukin sanasto suomessa on erilaista kuin latinalaisissa tai germaanisissa kielissä. Ihan samalla tavalla myös esimerkiksi kiinan ja korean kielissä on aivan oma sanastonsa, joka ei juurikaan ole sukua latinalaisille ja germaanisille sanastoille.
Syyt ovat luonnollisestikin historialliset; miten näillä alueilla asuvat ihmiset tai kansat ovat vuorovaikuttaneet toistensa kanssa milloinkin.
Njaa, todella paljon tulee sanoja ruotsinkielestä. Tuoli jolla istut on stål, tai jos istut sohvalla niin soffa. Sänky jolla nukut säng jne
En stol. Stål tarkoittaa terästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenkieli onkin rikkaampi, vivahteikkaampi ja kekseliäämpi. Ollaan keksitty muitakin nimiä kuin numeroluettelo.
Och vad har det varit för nytta med det? Man ligger alltid sist i allt av någon betydelse i Norden. De andra har normala namn på månaderna och väderstrecken, men inte finnarna. Samma gäller rätt mycket annat. Finland borde vara mera helhjärtat med i sin referensgrupp, vilken är Norden.
Det är inget fel på finskan, men att strunta i svenskan utan att ens lära sig något annat språk i stället ställer bara finnarna utanför sitt hemområde. Samma gäller utfasningen av svenska (och alla andra språk) på hemsidor, utfasning av svenskan i affärerna och utfasning av både finskan och svenskan till förmån för engelska på många multinationella produkter, speciellt i mataffärerna.
Den värsta är nog fingelska och svengelska.
Suomen kielenkehityksen ihanne on ollut aina löytää oma sanansa asialle tai ilmiölle. Urheilu juontuu sanasta urheus. Ravintola on paikka, josta saa ravintoa. Yliopisto on korkein oppilaitos. Puhelin juontuu verbistä puhua. Muovi juontuu sanasta muovailla, koska muovi on helposti muovailtavissa oleva materiaali.
Sitten meillä on aamurusko, auringonlasku ja sininen hetki. Niitä ei ole monissa kielissä ja etenkin sinistä hetkeä saa selittää monisanaisesti muiden kielien puhujille ja sitä pidetään runollisena ilmaisuna.