Kuinka paljon arvoa kotitöille?

Jos mies on elänyt lapsuutensa vanhan mallin perheessä, on äiti passannut kaikki ja siskot on joutuneet tekemään kotityöt, ei pojat, sitten on muutettu ehkä samanlaisesta perheestä olevan naisen kanssa yhteen jossa roolijako on sama, ja tässä sitten tulos. Etenkin pienemmillä paikkakunnilla tällainen roolijako on edelleen yllättävän yleistä. Ja todella moni nainen sanoo, jos eroaisi, ei ikinä enää ottaisi ukkoa passattavaksi!

Vierailija kirjoitti:

Meillä minä teen kotityöt koska olen tunnin aikaisemmin kotona. Ja teen ne kotihommat 5 kertaa nopeammin kuin äijä jonka lempisana on KOHTA.

Maksaako mies sitten enemmän?

Jos mies on töissä muualla, niin päivittäinen kodin pitäminen siistinä ja ruuanlaitto eivät oikein vaikuta koko perheeseen kohdistuvilta toimilta eli miksi ihmeessä miehen pitäisi maksaa siitä, että ap siivoaa omia jälkiään tai lämmittää taloa siksi, että hän on siellä yksin? Jos taas ap tulee ennen miestä kotiin ja ryhtyy tuohon kaikkeen, niin ihan ikioma ongelma, itse en keksi, mitä siivottavaa olisi talossa, joka on koko päivän tyhjillään. Lämmittääkään ei minusta tarvitse ellei itse palele ja ruokaakin voidaan laittaa yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies raapii muniaan ja makaa sängyssä sen jälkeen kun tulee töistä, samalla kun itse teet toisen työpäivän kotitöiden parissa. Sitten mökötetään, kun ei ole illalla intoa enää peiton heilutteluun.

Naisilla ei ole käsitystä asioiden tärkeysjärjestyksestä. Peiton heiluttelu ensin ja muut asiat ehtii sitten joskus.

Miehillä ei ole käsitystä siitä että EPEK kun on niin väsynyt siitä kaikesta muusta työstä.

Meillä eletään yhdessä, ei rahasteta toista. Kotitöitä tekee molemmat, ja töissä käy molemmat, ja rahaa tulee se mikä tulee ja elämään menee se mikä menee. Hävettäisi elää puolison kanssa ja katsoa miten hän noukkii paskaisia kalsareitani.

Vierailija kirjoitti:

Kotitöiden arvoa voi arvioida kysymällä tarjousta ulkopuolisilta yrityksiltä, jotka tekevät kotitöitä. Esim. siivous per/tunti. Jos kaiken joutuu teettämään ulkopuolisella niin aika kalliita päiviä tulee. Jos sen sijaan palkkaa jonkun itse töihin, joutuu maksamaan palkan lisäksi palkan sivukulut.

Arvotetaan sitten myös palkkatyö samalla tavalla jotta voidaan verrata. Eli tarkistetaan mitä asiakas maksaa työssäkäyvän työpanoksesta. Todella epäreilua laskea että siivous maksaa 60eur/tunti ja työssäkäyvä saa nettona 15eur/tunti.  Tästä saadaan se että tilanne on "tasan" jos toinen siivoaa omaa kotiaan kaksi tuntia ja toinen on koko päivän palkkatöissä.

Vierailija kirjoitti:

Jos mies on töissä muualla, niin päivittäinen kodin pitäminen siistinä ja ruuanlaitto eivät oikein vaikuta koko perheeseen kohdistuvilta toimilta eli miksi ihmeessä miehen pitäisi maksaa siitä, että ap siivoaa omia jälkiään tai lämmittää taloa siksi, että hän on siellä yksin? Jos taas ap tulee ennen miestä kotiin ja ryhtyy tuohon kaikkeen, niin ihan ikioma ongelma, itse en keksi, mitä siivottavaa olisi talossa, joka on koko päivän tyhjillään. Lämmittääkään ei minusta tarvitse ellei itse palele ja ruokaakin voidaan laittaa yhdessä.

Siis mitä helv?

Jos olet päivät siellä kotosalla, niin kai sitä noita hommia tekee ihan jo aikansa kuluksi. Eri asia, jos itsekin töissä päivät. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten vuosien päästä kun mies heivaa sinut kodistaan mäelle, huomaat että sinulla ei ole mitään muuta kuin loppuunkaluttu torso

Ihan oikeasti kuka nykypäivänä enää suostuu moiseen?

Mistä ihmeestä tämä käsitys tulee, että jos ei omista osuutta asunnosta niin eron jälkeen ei ole mitään omaisuutta? Minä asun puolisoni omistamassa asunnossa, en ostaisi tästä puolikasta vaikka hän pyytäisi eikä hän kyllä myisikään. Minulle jää kuukausittain säästöön +/- 1000 euroa. Siis enemmän kuin jos asuisin yksin. Säästötilillä on yli 30 000, rahastoissa jonkin verran. Eikä oma varallisuuteni ole sidottu haja-asutusalueella muuttotappiokunnassa sijaitsevan kiinteistön arvoon. Juoksevat kulut ja remontit maksamme tottakai puoleksi, koska tämä on molempien koti.

Myös kotityöt tehdään puoliksi. En näe mitään syytä, miksi minun pitäisi tehdä ne yksin.

Vedähän happea välillä. Ap tekee kotityöt yksin, kyllä siinä aikamoinen hyväksikäyttöfiilis tulee ihan kuulijalle. Sivusta

Ja asuu miehen omistamassa talossa ilmaiseksi ja mies käy töissä ja tienaa rahat, joilla taloutta pyöritetään. Valittaa sitten vielä, kun kotona pitäisi tehdäkin jotain sillä välin, kun mies on töissä. Kyllä siinäkin tulee aikamoinen hyväksikäyttöfiilis ihan kuulijalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies raapii muniaan ja makaa sängyssä sen jälkeen kun tulee töistä, samalla kun itse teet toisen työpäivän kotitöiden parissa. Sitten mökötetään, kun ei ole illalla intoa enää peiton heilutteluun.

Naisilla ei ole käsitystä asioiden tärkeysjärjestyksestä. Peiton heiluttelu ensin ja muut asiat ehtii sitten joskus.

Jos noin toimitaan, niin peiton heiluttelun jälkeen mies kysyy naiselta, että mitä meillä on ruokana, kun on nälkä. Sen jälkeen mies ihmettelee, että miksi hänellä ei ole puhtaita vaatteita. Siinä sitten nainen tekee loppuillan kotitöitä, kun mies rentoutuu sohvalla telkkaria katsellen.

Vierailija kirjoitti:

Jos mies on töissä muualla, niin päivittäinen kodin pitäminen siistinä ja ruuanlaitto eivät oikein vaikuta koko perheeseen kohdistuvilta toimilta eli miksi ihmeessä miehen pitäisi maksaa siitä, että ap siivoaa omia jälkiään tai lämmittää taloa siksi, että hän on siellä yksin? Jos taas ap tulee ennen miestä kotiin ja ryhtyy tuohon kaikkeen, niin ihan ikioma ongelma, itse en keksi, mitä siivottavaa olisi talossa, joka on koko päivän tyhjillään. Lämmittääkään ei minusta tarvitse ellei itse palele ja ruokaakin voidaan laittaa yhdessä.

Jos ne kotityöt on niin helppo ja nopea tehdä, niin miksi mies ei osallistu niihin vaan ap tekee kaiken yksin? Tätä vähättelevää asennetta en jaksa ymmärtää. Naisten tekemää työtä vähätellään jatkuvasti, pyykinpesu, keittiön siivous, järjestely ym. ei ole mitään työtä, kun kone kuitenkin tekee sen puolesta. Kuitenkin parisuhteen toinen osapuoli ei osallistu kotitöihin, koska ei ehdi, on väsynyt, tuo enemmän rahaa taloon jne. Eli ne kotityöt on samaan aikaan niin vähäpätöisiä, ettei niitä tarvitse huomioida yhteisenä panostuksena, mutta kuitnekin niin raskaita ettei toinen osapuoli voi millään osallistua niihin oman työpäivänsä jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies raapii muniaan ja makaa sängyssä sen jälkeen kun tulee töistä, samalla kun itse teet toisen työpäivän kotitöiden parissa. Sitten mökötetään, kun ei ole illalla intoa enää peiton heilutteluun.

Naisilla ei ole käsitystä asioiden tärkeysjärjestyksestä. Peiton heiluttelu ensin ja muut asiat ehtii sitten joskus.

Jos noin toimitaan, niin peiton heiluttelun jälkeen mies kysyy naiselta, että mitä meillä on ruokana, kun on nälkä. Sen jälkeen mies ihmettelee, että miksi hänellä ei ole puhtaita vaatteita. Siinä sitten nainen tekee loppuillan kotitöitä, kun mies rentoutuu sohvalla telkkaria katsellen.

Siinähän on luonnollinen järjestely. Unohdit vain miehen kaljat. Tsai jai jai jai. Paha virhe mutta ota oppia niin voit vielä saada miehen.

Vierailija kirjoitti:

Käyn töissä nyt (aiemmin olin työttömänä), maksan pääosin ruokaostokset, jätemaksut kokonaan ja osani sähkölaskusta. Miehen suusta livahti muuhun aiheeseen liittyvän väittelyn yhteydessä, että minä ikäänkuin eläisin siivellä tässä. Jälkeenpäin sanoi ettei tarkoittanut, mutta jostainhan tuommonen ajatus sinne mieleen oli tullut. Nyt aion näyttää hänelle ihan konkreettisesti, miten näen oman panokseni tähän huusholliin sekä työllä että rahalla.

Esitän vaihtoehdon:

- molemmat maksavat puolet jäte- ja sähkölaskun

- molemmat maksavat ruokakulunsa

- molemmat pesevät pyykkinsä

- siivooja kerran viikossa, kumpikin siivoaa omat jälkensä, tai maksaa ylimääräisen käynnin

- pihatöihin ulkopuolinen tarvittaessa, maksetaan puoliksi

- muu, jota ei ollut tässä, maksetaan puoliksi tai molemmat tekevät omansa

Kokeilkaa kaksi kuukautta. Jos osaatte selvittää googlaamalla ja laskemalla, voitte myös tehdä kustannusarvion. Pitäisi selvitä molemmille, mikä tulee edullisimmaksi ja tasapuolisesti fiksummaksi.

Jos mies tykkää laskea senttejä, hän voi laskea ne myös kokonaisuudesta eikä vain siitä puolesta, mikä koituu hänen edukseen. Myönnän, tämä oli ilkeästi sanottu, koska tuskin hän tekee tätä tahallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyn töissä nyt (aiemmin olin työttömänä), maksan pääosin ruokaostokset, jätemaksut kokonaan ja osani sähkölaskusta. Miehen suusta livahti muuhun aiheeseen liittyvän väittelyn yhteydessä, että minä ikäänkuin eläisin siivellä tässä. Jälkeenpäin sanoi ettei tarkoittanut, mutta jostainhan tuommonen ajatus sinne mieleen oli tullut. Nyt aion näyttää hänelle ihan konkreettisesti, miten näen oman panokseni tähän huusholliin sekä työllä että rahalla.

Esitän vaihtoehdon:

- molemmat maksavat puolet jäte- ja sähkölaskun

- molemmat maksavat ruokakulunsa

- molemmat pesevät pyykkinsä

- siivooja kerran viikossa, kumpikin siivoaa omat jälkensä, tai maksaa ylimääräisen käynnin

- pihatöihin ulkopuolinen tarvittaessa, maksetaan puoliksi

- muu, jota ei ollut tässä, maksetaan puoliksi tai molemmat tekevät omansa

Kokeilkaa kaksi kuukautta. Jos osaatte selvittää googlaamalla ja laskemalla, voitte myös tehdä kustannusarvion. Pitäisi selvitä molemmille, mikä tulee edullisimmaksi ja tasapuolisesti fiksummaksi.

Jos mies tykkää laskea senttejä, hän voi laskea ne myös kokonaisuudesta eikä vain siitä puolesta, mikä koituu hänen edukseen. Myönnän, tämä oli ilkeästi sanottu, koska tuskin hän tekee tätä tahallaan.

Kai sitä pitää myös jotenkin kompensoida, jos asutaan toisen asunnossa eikä vain laiteta kaikkia puoliksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten vuosien päästä kun mies heivaa sinut kodistaan mäelle, huomaat että sinulla ei ole mitään muuta kuin loppuunkaluttu torso

Ihan oikeasti kuka nykypäivänä enää suostuu moiseen?

Mistä ihmeestä tämä käsitys tulee, että jos ei omista osuutta asunnosta niin eron jälkeen ei ole mitään omaisuutta? Minä asun puolisoni omistamassa asunnossa, en ostaisi tästä puolikasta vaikka hän pyytäisi eikä hän kyllä myisikään. Minulle jää kuukausittain säästöön +/- 1000 euroa. Siis enemmän kuin jos asuisin yksin. Säästötilillä on yli 30 000, rahastoissa jonkin verran. Eikä oma varallisuuteni ole sidottu haja-asutusalueella muuttotappiokunnassa sijaitsevan kiinteistön arvoon. Juoksevat kulut ja remontit maksamme tottakai puoleksi, koska tämä on molempien koti.

Myös kotityöt tehdään puoliksi. En näe mitään syytä, miksi minun pitäisi tehdä ne yksin.

Vedähän happea välillä. Ap tekee kotityöt yksin, kyllä siinä aikamoinen hyväksikäyttöfiilis tulee ihan kuulijalle. Sivusta

Ja asuu miehen omistamassa talossa ilmaiseksi ja mies käy töissä ja tienaa rahat, joilla taloutta pyöritetään. Valittaa sitten vielä, kun kotona pitäisi tehdäkin jotain sillä välin, kun mies on töissä. Kyllä siinäkin tulee aikamoinen hyväksikäyttöfiilis ihan kuulijalle.

Ap käy töissä ja maksaa osan kuluista. Sen lisäksi nuo kaikki kotityöt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten vuosien päästä kun mies heivaa sinut kodistaan mäelle, huomaat että sinulla ei ole mitään muuta kuin loppuunkaluttu torso

Ihan oikeasti kuka nykypäivänä enää suostuu moiseen?

Mistä ihmeestä tämä käsitys tulee, että jos ei omista osuutta asunnosta niin eron jälkeen ei ole mitään omaisuutta? Minä asun puolisoni omistamassa asunnossa, en ostaisi tästä puolikasta vaikka hän pyytäisi eikä hän kyllä myisikään. Minulle jää kuukausittain säästöön +/- 1000 euroa. Siis enemmän kuin jos asuisin yksin. Säästötilillä on yli 30 000, rahastoissa jonkin verran. Eikä oma varallisuuteni ole sidottu haja-asutusalueella muuttotappiokunnassa sijaitsevan kiinteistön arvoon. Juoksevat kulut ja remontit maksamme tottakai puoleksi, koska tämä on molempien koti.

Myös kotityöt tehdään puoliksi. En näe mitään syytä, miksi minun pitäisi tehdä ne yksin.

Vedähän happea välillä. Ap tekee kotityöt yksin, kyllä siinä aikamoinen hyväksikäyttöfiilis tulee ihan kuulijalle. Sivusta

Ja asuu miehen omistamassa talossa ilmaiseksi ja mies käy töissä ja tienaa rahat, joilla taloutta pyöritetään. Valittaa sitten vielä, kun kotona pitäisi tehdäkin jotain sillä välin, kun mies on töissä. Kyllä siinäkin tulee aikamoinen hyväksikäyttöfiilis ihan kuulijalle.

Ap käy töissä ja maksaa osan kuluista. Sen lisäksi nuo kaikki kotityöt.

Missä viestissä hän näin kertoo?

Tekisin näin: molemmat laittaa rahaa yhteisiin menoihin tulojen suhteessa, niistä maksetaan juoksevat kulut. Mutta jos toisella on lainaa, hän vähentää sen tuloistaan ja vasta sen jälkeen jäävästä osuudesta lasketaan yhteisiin menevä % osuus. Tai toinen laittaa jonkun sovitun ekstrasumman ns vuokraa yhteisiin oman osuutensa lisäksi, jos lainat on jo maksettu tai tuntuu reilummalta niin. Kotityöt jaetaan käytössä olevan vapaa-ajan ja mieltymysten mukaan niin, että molemmille jää suht saman verran vapaata aikaa ja hommat sujuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten vuosien päästä kun mies heivaa sinut kodistaan mäelle, huomaat että sinulla ei ole mitään muuta kuin loppuunkaluttu torso

Ihan oikeasti kuka nykypäivänä enää suostuu moiseen?

Mistä ihmeestä tämä käsitys tulee, että jos ei omista osuutta asunnosta niin eron jälkeen ei ole mitään omaisuutta? Minä asun puolisoni omistamassa asunnossa, en ostaisi tästä puolikasta vaikka hän pyytäisi eikä hän kyllä myisikään. Minulle jää kuukausittain säästöön +/- 1000 euroa. Siis enemmän kuin jos asuisin yksin. Säästötilillä on yli 30 000, rahastoissa jonkin verran. Eikä oma varallisuuteni ole sidottu haja-asutusalueella muuttotappiokunnassa sijaitsevan kiinteistön arvoon. Juoksevat kulut ja remontit maksamme tottakai puoleksi, koska tämä on molempien koti.

Myös kotityöt tehdään puoliksi. En näe mitään syytä, miksi minun pitäisi tehdä ne yksin.

Vedähän happea välillä. Ap tekee kotityöt yksin, kyllä siinä aikamoinen hyväksikäyttöfiilis tulee ihan kuulijalle. Sivusta

Ja asuu miehen omistamassa talossa ilmaiseksi ja mies käy töissä ja tienaa rahat, joilla taloutta pyöritetään. Valittaa sitten vielä, kun kotona pitäisi tehdäkin jotain sillä välin, kun mies on töissä. Kyllä siinäkin tulee aikamoinen hyväksikäyttöfiilis ihan kuulijalle.

Ap käy töissä ja maksaa osan kuluista. Sen lisäksi nuo kaikki kotityöt.

Missä viestissä hän näin kertoo?

7 ja 19

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten vuosien päästä kun mies heivaa sinut kodistaan mäelle, huomaat että sinulla ei ole mitään muuta kuin loppuunkaluttu torso

Ihan oikeasti kuka nykypäivänä enää suostuu moiseen?

Mistä ihmeestä tämä käsitys tulee, että jos ei omista osuutta asunnosta niin eron jälkeen ei ole mitään omaisuutta? Minä asun puolisoni omistamassa asunnossa, en ostaisi tästä puolikasta vaikka hän pyytäisi eikä hän kyllä myisikään. Minulle jää kuukausittain säästöön +/- 1000 euroa. Siis enemmän kuin jos asuisin yksin. Säästötilillä on yli 30 000, rahastoissa jonkin verran. Eikä oma varallisuuteni ole sidottu haja-asutusalueella muuttotappiokunnassa sijaitsevan kiinteistön arvoon. Juoksevat kulut ja remontit maksamme tottakai puoleksi, koska tämä on molempien koti.

Myös kotityöt tehdään puoliksi. En näe mitään syytä, miksi minun pitäisi tehdä ne yksin.

Vedähän happea välillä. Ap tekee kotityöt yksin, kyllä siinä aikamoinen hyväksikäyttöfiilis tulee ihan kuulijalle. Sivusta

Ja asuu miehen omistamassa talossa ilmaiseksi ja mies käy töissä ja tienaa rahat, joilla taloutta pyöritetään. Valittaa sitten vielä, kun kotona pitäisi tehdäkin jotain sillä välin, kun mies on töissä. Kyllä siinäkin tulee aikamoinen hyväksikäyttöfiilis ihan kuulijalle.

Ap käy itsekin töissä. Maksaa ruokakulut ja myös muita kuluja. Kyllä se hyväksikäyttäjä on ihan muu kuin ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten vuosien päästä kun mies heivaa sinut kodistaan mäelle, huomaat että sinulla ei ole mitään muuta kuin loppuunkaluttu torso

Ihan oikeasti kuka nykypäivänä enää suostuu moiseen?

Mistä ihmeestä tämä käsitys tulee, että jos ei omista osuutta asunnosta niin eron jälkeen ei ole mitään omaisuutta? Minä asun puolisoni omistamassa asunnossa, en ostaisi tästä puolikasta vaikka hän pyytäisi eikä hän kyllä myisikään. Minulle jää kuukausittain säästöön +/- 1000 euroa. Siis enemmän kuin jos asuisin yksin. Säästötilillä on yli 30 000, rahastoissa jonkin verran. Eikä oma varallisuuteni ole sidottu haja-asutusalueella muuttotappiokunnassa sijaitsevan kiinteistön arvoon. Juoksevat kulut ja remontit maksamme tottakai puoleksi, koska tämä on molempien koti.

Myös kotityöt tehdään puoliksi. En näe mitään syytä, miksi minun pitäisi tehdä ne yksin.

Vedähän happea välillä. Ap tekee kotityöt yksin, kyllä siinä aikamoinen hyväksikäyttöfiilis tulee ihan kuulijalle. Sivusta

Ja asuu miehen omistamassa talossa ilmaiseksi ja mies käy töissä ja tienaa rahat, joilla taloutta pyöritetään. Valittaa sitten vielä, kun kotona pitäisi tehdäkin jotain sillä välin, kun mies on töissä. Kyllä siinäkin tulee aikamoinen hyväksikäyttöfiilis ihan kuulijalle.

En nyt siitä tiedä, mutta minun mielestä nainen voisi hoitaa asian fiksumminkin. Jos haluaa tarvittaessa seksiä, miksi pitäisi asua miehen talossa, hoitaa se ja maksaa miehen ruokia ja laskuja?

Miehelle varmasti hyvin toimiva diili, hän hyötyy paljon. Saa seksiä kun haluaa, ilmaiseksi jonkun tekemään hommia joita ei itse viitsi, ja joku tyhmä vielä maksaa siitä, että saa olla seksinukkena, siivota, laittaa ruokaa ja pestä kalsareita.

Naisena pitäisin oman asunnon ja hoitaisin omat kulut, en osallistuisi miehen kuluihin. Kävisin tarpeen vaatiessa heiluttelemassa peittoa miehen luona omat eväät mukana. Romantiikasta tai perhe-elämästä ei olisi kyse, joten en tarjoaisi miehelle ruokaa. Vieraana en siivoaisi jälkiäni, en tietysti sotkisikaan.

Tai sitten etsisin itselleni miehen, joka ei olisi pelkkä fuckbuddy. En kuitenkaan kuvittelisi, että tuo miehen tarjoama diili olisi parisuhde, tai että olisi perhe. Kenenkään naisen ei pitäisi olla niin koijattavissa nykyään.