Ateistinainen, pystyisitkö parisuhteeseen kristityn miehen kanssa?
Kommentit (26)
Kyllä. Minulla ei ole himoa kontrolloida kumppanini uskontoa. Tai poliittista kantaa. Asioista voi olla toista mieltä, ja silti rakastaa. Mutta olenkin nuori, ja tässä asiassa vanhat naiset ovat selvästi katkerampia. Nainen25V
Enpä usko (haha). Mutta eihän sitä varmasti voi sanoa.
Ehkä, jos hän olisi uskonnostaan huolimatta moraalinen, hyvä ihminen.
Annan pari esimerkkiä.
Kun minä kupsahdan, niin haluan tulla tuhkatuksi ja tuhkat heitettäväksi mereen. Tässä voi laki tulla vastaan? Mutta ei minua haittaisi tulla haudatuksi hautuumaalle.
Vastustan aborttia, mutta jos mies kannustaa sitä, niin ei se minua haittaa.
Jos mies haluaa katsella pornoa, niin katsokoon. Ei ole minulta pois.
Olen absolutisti, mutta jos mies ei juo minun nähden, ole humalassa minun nähden tai krapulassa minun nähden, niin ei haittaa juominen.
Nainen25V
Jos hän ei tuputa uskoaan minulle niin kyllä. Ja jos pystytään sopimaan kirkollisten juhlapäivien viettämisestä jotenkin järkevästi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Minulla ei ole himoa kontrolloida kumppanini uskontoa. Tai poliittista kantaa. Asioista voi olla toista mieltä, ja silti rakastaa. Mutta olenkin nuori, ja tässä asiassa vanhat naiset ovat selvästi katkerampia. Nainen25V
Itse kyllä parikymppisenä kävin miehen kanssa treffeillä, ja järkytyin syvästi kun kävi ilmi että oli kristitty ja kävi viikottain kirkossa. Outoa se oli siksi, että kaveri ei ollut erityisen mainstream-muuten, minkä vuoksi asia tuli ihan puun takaa. Mulla on kyllä parhaissa ystävissä pari uskista, mutta huomasin ettei onnistu mulle itselleni miessuhteessa. Itselle tärkeää on älykkyys ja että mies muodostaa omat mielipiteensä maailmasta. En pystynyt kunnioittamaan sitä älyllisesti, koska se kuunteli pappinsa mielipiteitä asioissa, se oli musta absurdia.
Btw tän kirjoittajalle: ikärasismi tulee olemaan tulevaisuudessa seuraava juttu, mihin puututaan. Toi sun kommentti on sellasta n-word tasoa tulevaisuudessa. Että niin freesi "nuori" nainen olet, juu.
Vierailija kirjoitti:
Juu
Nunnaleikit onnistuu
Livertelisitkö heti tuimalle inkvisiittorille riettaimmatkin syntisi, vai yrittäisitkö sinnitellä, vaikka käyttöön otettaisiin kutitus, vaha ja nipistimet?
Olin naimisissa uskovaisen kanssa. Uskonto ei haitannut mua.
52v.
En.
Syynä se, että meidän aivot toimisi liian eri tavalla. Jäykkä ajattelu on iso punainen vaate.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Minulla ei ole himoa kontrolloida kumppanini uskontoa. Tai poliittista kantaa. Asioista voi olla toista mieltä, ja silti rakastaa. Mutta olenkin nuori, ja tässä asiassa vanhat naiset ovat selvästi katkerampia. Nainen25V
En ole. :D
Tuskin. Pitäisi ainakin olla tooooodella liberaalisiiven edustaja.
Yritin, mutta en pystynyt keskustelemaan hänen kanssaan. Hänellä oli paljon tiukkoja sääntöjä, joihin ei ollut mitään muuta perustelua kuin raamattu. Hän ei pystynyt analyyttiseen pohdintaan vaan kaikki kilpistyi raamattuun.
Ratkaisevaa varmasti olisi tulisiko sen suuntaista keskusteluja kuten evoluutioteoria in väärin, jumala loi maailman tai vastaavaa jossa tiede on selkeästi osoittanut asian olevan eritavoin kun raamattu sanoo.
Jos menisimme naimisiin meillä ei olisi kirkkohäitä.
Jos saisimme lapsia hänen tulis taipua kantaani että heitä ei tulla kastamaan.
Jos ei näissä olisi ongelmia ei suhde voisi hyvin uskonnon puolesta onnistua, edellyttäen että minua ei myöskään yritettäisi käännyttää. Itse en yrittäisi saada häntä luopumaan uskostaan.
Muistutuksena ap:lle, että on yhdessä sovittu m-sanan kieltämisestä. On meistä jokaisen vastuulla tehdä palstasta safe space ja tasa-arvon mallipalsta!
Pidän uskovaisia typerinä, joten en. Ihan sama uskooko henkilö Jumalaan tai vaikkapa homeopatiaan.
Ei maltillisessa kristillisyydessä lähtökohtaisesti mitään väärää ole, enemmän katsoisin kyseisen henkilön puoluekantaa ja yleistä arvomaailmaa. Esim. KD-, VKK- tai persukannattajan kiertäisin kaukaa.
Todella vaikea kysymys. Usko Jumalaan ei missään nimessä haittaa, mutta arvot, jotka uskoon sisältyy saattaa olla todella suuriakin kompastuskiviä. Esim. helluntaiyhteisöissä vain miehet saavat johtaa seurakuntaa ja esim. abortti on syntiä - ei sovi omaan arvomaailmaani. Ylipäätään se, että syntiseksi syyllistämisen varjolla pyritään kontrolloimaan toisen vapautta ja oikeutta omaan kehoon.. Ei sellainen ole rakkautta.
Jos mies on kristitty ja aidosti suvaitseva ja avarakatseinen, niin toki. Tällöin edellyttäisi sitä, että kunnioitetaan toistemme eriäviä tapoja uskoa ja nähdä maailma. Kunnioitetaan toisen erillisyyttä ja annetaan toiselle tilaa. Parhaimmillaan voisimme saada aikaan todella hienojakin keskusteluja.
Juu
Nunnaleikit onnistuu