Saako teillä 16-17 vuotias jouluna ottaa joulupöydässä aikuisten kanssa alkoholia?

Tämä maa on kyllä varsinainen tiukkapipolandia.

Ei helkkari. Ekaksi:

On olemassa sellanen alkogeeni, sillä mä olen kuullut että jos on raskaana ja juo alkoa, niin lapsellekin (voi) tulee alkoriippuvuus. Mutta se ei tarkota sitä, että joka joulu napsahtaa päässä ja rupee alkoilemaan ja sitten lopettaa aattoillan jälkeen. Tokaksi: täällä on vähän karattu asiasta (paraskin puhuja😂) ja ruvettu höpöttää geeneistä ja lakipykälöistä. Kysymys oli: Saako teillä joulupöydässä 16-17 v ottaa aikuisten kanssa alkoholia? Ja minä vastaan seuraavasti: Saisi, (jos sen ikäisiä lapsia meillä olisi) mutta vain pienen tilkan. Eli alle puoli lasillista. Riippuu vähän tietty lasin koosta. Olipa pitkä tarina 😅

Nuoruusiässä aivot ovat erityisen herkkiä alkoholin aiheuttamille vaurioille. Toistuva alkoholinkäyttö voi häiritä mesokortikolimbisen järjestelmän toimintaa ja aiheuttaa prefrontaalikorteksin ja hippokampuksen degeneroitumista. Humalahakuinen juominen (binge drinking) vaurioittaa laaja-alaisesti aivojen valkoisen aineen radastoja. Muisti ja oppimiskyky voivat heikentyä pysyvästi.

.

Alaikäisenä aloitettu alkoholinkäyttö häiritsee aivojen kypsymisprosessia. Prefrontaalikorteksin ja hippokampuksen vajaatoiminta lisää impulsiivisuutta ja altistaa alkoholiriippuvuudelle. Alle 15 vuoden iässä alkoholia kokeilleilla onkin moninkertainen riski myöhemmän riippuvuuden kehittymiseen, verrattuna niiden riskiin joiden ensikosketus alkoholiin tapahtuu vasta täysi-ikäisenä. Mitä myöhempään ikään ensimmäiset ”pakolliset” alkoholikokeilut saadaan siirrettyä, sitä parempi aivojen kannalta.

.

Runsaaseen ja pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyy usein esimerkiksi keskittymiskyvyttömyyttä, ärtyneisyyttä, unettomuutta ja ruokahaluttomuutta.

Alkoholi estää uusien neuroneiden ja niiden välisten yhteyksien syntymisen, mikä johtaa alkuvaiheessa muisti- ja oppimisongelmiin ja myöhemmin jopa aivojen surkastumiseen. Aivojen kudoskato on alkoholisteilla jopa maksakirroosia yleisempi sairaus ja suurkuluttajilla todetaan usein muistin ja päättelykyvyn heikentymistä, aloitteellisuuden vähenemistä ja motorisia ongelmia. Juomisen lopettaminen parantaa suorituskykyä, mutta jos muutokset ovat suuria, täydellistä palautumista entiselle tasolle ei välttämättä enää tapahdu.

.

Runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvä hermoston vahingoittuminen on mittava terveysongelma ja esimerkiksi valkean aivoaineen kato on alkoholisteilla maksakirroosiakin yleisempää. Valkean aivoaineen kadon oireena on dementiaa, joka voidaan todeta neuropsykologisin testein keskimäärin joka toisella alkoholin suurkuluttajalla. Lievän dementian on toisinaan havaittu korjaantuvan pitkän raittiin kauden aikana. Sen sijaan pikkuaivojen etuosa näyttää tuhoutuvan usein pysyvästi, ja tyypillinen oire alkoholin aiheuttamassa pikkuaivoatrofiassa on kävelyn epävarmuus. Vakavimpia aivovaurioita ovat kuitenkin tapaturmien kautta syntyneet aivovammat, joista yli puolet on saatu juovuksissa. Tapaturmien aiheuttamat aivovammat ovat alkoholisteilla kolme kertaa yleisempiä kuin väestössä keskimäärin. Alkoholi lisää myös aivovaltimotukoksen ja lukinkalvon alaisen vuodon riskiä. Alkoholin pitkäaikaiskäyttö voi aiheuttaa lähes minkä tahansa neurologisen oireen tai löydöksen.

.

Alkoholi saattaa aiheuttaa runsaasti nautittuna aivovaltimoiden tukoksia ja repeämiä, mikä voi johtaa aivoja vioittavaan hapen puutteeseen. Vahva humalatila voi johtaa aivovaurioon etenkin nuorilla, koska heillä verensokeri laskee liian alas ja aivojen energian saanti estyy. Alkoholisteilla on tavallista suurempi riski kuolla aivohalvaukseen.

Saa ottaa K30-juomia kuten esim. kotikaljaa. Ei kuitenkaan yli 1,2-prosenttisia.

Vierailija kirjoitti:

Nuoruusiässä aivot ovat erityisen herkkiä alkoholin aiheuttamille vaurioille. Toistuva alkoholinkäyttö voi häiritä mesokortikolimbisen järjestelmän toimintaa ja aiheuttaa prefrontaalikorteksin ja hippokampuksen degeneroitumista. Humalahakuinen juominen (binge drinking) vaurioittaa laaja-alaisesti aivojen valkoisen aineen radastoja. Muisti ja oppimiskyky voivat heikentyä pysyvästi.

.

Alaikäisenä aloitettu alkoholinkäyttö häiritsee aivojen kypsymisprosessia. Prefrontaalikorteksin ja hippokampuksen vajaatoiminta lisää impulsiivisuutta ja altistaa alkoholiriippuvuudelle. Alle 15 vuoden iässä alkoholia kokeilleilla onkin moninkertainen riski myöhemmän riippuvuuden kehittymiseen, verrattuna niiden riskiin joiden ensikosketus alkoholiin tapahtuu vasta täysi-ikäisenä. Mitä myöhempään ikään ensimmäiset ”pakolliset” alkoholikokeilut saadaan siirrettyä, sitä parempi aivojen kannalta.

.

Runsaaseen ja pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyy usein esimerkiksi keskittymiskyvyttömyyttä, ärtyneisyyttä, unettomuutta ja ruokahaluttomuutta.

Alkoholi estää uusien neuroneiden ja niiden välisten yhteyksien syntymisen, mikä johtaa alkuvaiheessa muisti- ja oppimisongelmiin ja myöhemmin jopa aivojen surkastumiseen. Aivojen kudoskato on alkoholisteilla jopa maksakirroosia yleisempi sairaus ja suurkuluttajilla todetaan usein muistin ja päättelykyvyn heikentymistä, aloitteellisuuden vähenemistä ja motorisia ongelmia. Juomisen lopettaminen parantaa suorituskykyä, mutta jos muutokset ovat suuria, täydellistä palautumista entiselle tasolle ei välttämättä enää tapahdu.

.

Runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvä hermoston vahingoittuminen on mittava terveysongelma ja esimerkiksi valkean aivoaineen kato on alkoholisteilla maksakirroosiakin yleisempää. Valkean aivoaineen kadon oireena on dementiaa, joka voidaan todeta neuropsykologisin testein keskimäärin joka toisella alkoholin suurkuluttajalla. Lievän dementian on toisinaan havaittu korjaantuvan pitkän raittiin kauden aikana. Sen sijaan pikkuaivojen etuosa näyttää tuhoutuvan usein pysyvästi, ja tyypillinen oire alkoholin aiheuttamassa pikkuaivoatrofiassa on kävelyn epävarmuus. Vakavimpia aivovaurioita ovat kuitenkin tapaturmien kautta syntyneet aivovammat, joista yli puolet on saatu juovuksissa. Tapaturmien aiheuttamat aivovammat ovat alkoholisteilla kolme kertaa yleisempiä kuin väestössä keskimäärin. Alkoholi lisää myös aivovaltimotukoksen ja lukinkalvon alaisen vuodon riskiä. Alkoholin pitkäaikaiskäyttö voi aiheuttaa lähes minkä tahansa neurologisen oireen tai löydöksen.

.

Alkoholi saattaa aiheuttaa runsaasti nautittuna aivovaltimoiden tukoksia ja repeämiä, mikä voi johtaa aivoja vioittavaan hapen puutteeseen. Vahva humalatila voi johtaa aivovaurioon etenkin nuorilla, koska heillä verensokeri laskee liian alas ja aivojen energian saanti estyy. Alkoholisteilla on tavallista suurempi riski kuolla aivohalvaukseen.

 - - - -

Mitenköhän pitkä paasauksesi millään muotoa liittyi avaajan kyymykseen?   Kandeis lukea avaus ensin, ennen Off Topic liturgiaa.

Vierailija kirjoitti:

Nuoruusiässä aivot ovat erityisen herkkiä alkoholin aiheuttamille vaurioille. Toistuva alkoholinkäyttö voi häiritä mesokortikolimbisen järjestelmän toimintaa ja aiheuttaa prefrontaalikorteksin ja hippokampuksen degeneroitumista. Humalahakuinen juominen (binge drinking) vaurioittaa laaja-alaisesti aivojen valkoisen aineen radastoja. Muisti ja oppimiskyky voivat heikentyä pysyvästi.

.

Alaikäisenä aloitettu alkoholinkäyttö häiritsee aivojen kypsymisprosessia. Prefrontaalikorteksin ja hippokampuksen vajaatoiminta lisää impulsiivisuutta ja altistaa alkoholiriippuvuudelle. Alle 15 vuoden iässä alkoholia kokeilleilla onkin moninkertainen riski myöhemmän riippuvuuden kehittymiseen, verrattuna niiden riskiin joiden ensikosketus alkoholiin tapahtuu vasta täysi-ikäisenä. Mitä myöhempään ikään ensimmäiset ”pakolliset” alkoholikokeilut saadaan siirrettyä, sitä parempi aivojen kannalta.

.

Runsaaseen ja pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyy usein esimerkiksi keskittymiskyvyttömyyttä, ärtyneisyyttä, unettomuutta ja ruokahaluttomuutta.

Alkoholi estää uusien neuroneiden ja niiden välisten yhteyksien syntymisen, mikä johtaa alkuvaiheessa muisti- ja oppimisongelmiin ja myöhemmin jopa aivojen surkastumiseen. Aivojen kudoskato on alkoholisteilla jopa maksakirroosia yleisempi sairaus ja suurkuluttajilla todetaan usein muistin ja päättelykyvyn heikentymistä, aloitteellisuuden vähenemistä ja motorisia ongelmia. Juomisen lopettaminen parantaa suorituskykyä, mutta jos muutokset ovat suuria, täydellistä palautumista entiselle tasolle ei välttämättä enää tapahdu.

.

Runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvä hermoston vahingoittuminen on mittava terveysongelma ja esimerkiksi valkean aivoaineen kato on alkoholisteilla maksakirroosiakin yleisempää. Valkean aivoaineen kadon oireena on dementiaa, joka voidaan todeta neuropsykologisin testein keskimäärin joka toisella alkoholin suurkuluttajalla. Lievän dementian on toisinaan havaittu korjaantuvan pitkän raittiin kauden aikana. Sen sijaan pikkuaivojen etuosa näyttää tuhoutuvan usein pysyvästi, ja tyypillinen oire alkoholin aiheuttamassa pikkuaivoatrofiassa on kävelyn epävarmuus. Vakavimpia aivovaurioita ovat kuitenkin tapaturmien kautta syntyneet aivovammat, joista yli puolet on saatu juovuksissa. Tapaturmien aiheuttamat aivovammat ovat alkoholisteilla kolme kertaa yleisempiä kuin väestössä keskimäärin. Alkoholi lisää myös aivovaltimotukoksen ja lukinkalvon alaisen vuodon riskiä. Alkoholin pitkäaikaiskäyttö voi aiheuttaa lähes minkä tahansa neurologisen oireen tai löydöksen.

.

Alkoholi saattaa aiheuttaa runsaasti nautittuna aivovaltimoiden tukoksia ja repeämiä, mikä voi johtaa aivoja vioittavaan hapen puutteeseen. Vahva humalatila voi johtaa aivovaurioon etenkin nuorilla, koska heillä verensokeri laskee liian alas ja aivojen energian saanti estyy. Alkoholisteilla on tavallista suurempi riski kuolla aivohalvaukseen.

Tai sitten ei.

Vaimo on varsin rajoittunut alkoholi asioissa. En tiedä mikä meidät aikoinaan sai yhteen, on sen verran erilainen katsantokanta näissä asioissa.

MInä olen pistänyt menemään yli 50 vuotta; semmoisesta vaajaa viisitoista vuotiaasta jolloin sain kotona ensimmäisen kerran maistaa. 

Joskus on tullut vedettyä koomakännit, joista on tullut kaveripiirin eeppisiä legendoja. Useimmiten kuitenkin ei. Eikä minulla ole mitään pakottavaa tarvetta juoda tai saada alkoholia vaikka sitä aina onkin kotona laidasta laitaan. Korkattukin pullo säilyy ellei sitten muuten satu pilaantumaan, sitäkin on käynyt.

Mutta asiaan. Meillä vaimo on kerännyt valtaosan yllä olevan listan sairauksista., vaikka ei ole eläissään ollut oikeasti humalssa ja ne harvat kerrat kun on maistellut, niin kyseessä on olleet määrät joista edes tuo tämän ketjun paljonpuhuttu ensikertalainen teini ei olisi tullut havaittavasti humalaan.  Itse kävin juuri perusteellisessa terveystutkimuksessa magneettikuvineen kaikkineen. Kunto vastaa parikymmentä vuotta nuorempaa, eikä sisuskaluistakaan lyötynyt mitään huomautettavaa. Koskaanhan ei tietysti tiedä milloin napsahtaa, mutta näinhän se on kaikilla.

Jännä asia suomalaisessa ruoka ja alkoholi keskustelussa on se, että asiantuntijat kyllä hehkuttavat välimerellisen ruokavalion perään kuinka se on terveellinen ja takaa pitkän iän.

Se kuitenkin unohdetaan kokonaan, että siihen ruokavalioon kuuluu ruoassa erottamattoma osana kasviöljyn lisäksi voi ja ruokajuomana maidon sijasta viini. Eikä siellä jätetä käyttämättä pitemmällekkään jalostettuja viinin tislausjakeita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuoruusiässä aivot ovat erityisen herkkiä alkoholin aiheuttamille vaurioille. Toistuva alkoholinkäyttö voi häiritä mesokortikolimbisen järjestelmän toimintaa ja aiheuttaa prefrontaalikorteksin ja hippokampuksen degeneroitumista. Humalahakuinen juominen (binge drinking) vaurioittaa laaja-alaisesti aivojen valkoisen aineen radastoja. Muisti ja oppimiskyky voivat heikentyä pysyvästi.

.

Alaikäisenä aloitettu alkoholinkäyttö häiritsee aivojen kypsymisprosessia. Prefrontaalikorteksin ja hippokampuksen vajaatoiminta lisää impulsiivisuutta ja altistaa alkoholiriippuvuudelle. Alle 15 vuoden iässä alkoholia kokeilleilla onkin moninkertainen riski myöhemmän riippuvuuden kehittymiseen, verrattuna niiden riskiin joiden ensikosketus alkoholiin tapahtuu vasta täysi-ikäisenä. Mitä myöhempään ikään ensimmäiset ”pakolliset” alkoholikokeilut saadaan siirrettyä, sitä parempi aivojen kannalta.

.

Runsaaseen ja pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyy usein esimerkiksi keskittymiskyvyttömyyttä, ärtyneisyyttä, unettomuutta ja ruokahaluttomuutta.

Alkoholi estää uusien neuroneiden ja niiden välisten yhteyksien syntymisen, mikä johtaa alkuvaiheessa muisti- ja oppimisongelmiin ja myöhemmin jopa aivojen surkastumiseen. Aivojen kudoskato on alkoholisteilla jopa maksakirroosia yleisempi sairaus ja suurkuluttajilla todetaan usein muistin ja päättelykyvyn heikentymistä, aloitteellisuuden vähenemistä ja motorisia ongelmia. Juomisen lopettaminen parantaa suorituskykyä, mutta jos muutokset ovat suuria, täydellistä palautumista entiselle tasolle ei välttämättä enää tapahdu.

.

Runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvä hermoston vahingoittuminen on mittava terveysongelma ja esimerkiksi valkean aivoaineen kato on alkoholisteilla maksakirroosiakin yleisempää. Valkean aivoaineen kadon oireena on dementiaa, joka voidaan todeta neuropsykologisin testein keskimäärin joka toisella alkoholin suurkuluttajalla. Lievän dementian on toisinaan havaittu korjaantuvan pitkän raittiin kauden aikana. Sen sijaan pikkuaivojen etuosa näyttää tuhoutuvan usein pysyvästi, ja tyypillinen oire alkoholin aiheuttamassa pikkuaivoatrofiassa on kävelyn epävarmuus. Vakavimpia aivovaurioita ovat kuitenkin tapaturmien kautta syntyneet aivovammat, joista yli puolet on saatu juovuksissa. Tapaturmien aiheuttamat aivovammat ovat alkoholisteilla kolme kertaa yleisempiä kuin väestössä keskimäärin. Alkoholi lisää myös aivovaltimotukoksen ja lukinkalvon alaisen vuodon riskiä. Alkoholin pitkäaikaiskäyttö voi aiheuttaa lähes minkä tahansa neurologisen oireen tai löydöksen.

.

Alkoholi saattaa aiheuttaa runsaasti nautittuna aivovaltimoiden tukoksia ja repeämiä, mikä voi johtaa aivoja vioittavaan hapen puutteeseen. Vahva humalatila voi johtaa aivovaurioon etenkin nuorilla, koska heillä verensokeri laskee liian alas ja aivojen energian saanti estyy. Alkoholisteilla on tavallista suurempi riski kuolla aivohalvaukseen.

Tai sitten ei.

Vaimo on varsin rajoittunut alkoholi asioissa. En tiedä mikä meidät aikoinaan sai yhteen, on sen verran erilainen katsantokanta näissä asioissa.

MInä olen pistänyt menemään yli 50 vuotta; semmoisesta vaajaa viisitoista vuotiaasta jolloin sain kotona ensimmäisen kerran maistaa. 

Joskus on tullut vedettyä koomakännit, joista on tullut kaveripiirin eeppisiä legendoja. Useimmiten kuitenkin ei. Eikä minulla ole mitään pakottavaa tarvetta juoda tai saada alkoholia vaikka sitä aina onkin kotona laidasta laitaan. Korkattukin pullo säilyy ellei sitten muuten satu pilaantumaan, sitäkin on käynyt.

Mutta asiaan. Meillä vaimo on kerännyt valtaosan yllä olevan listan sairauksista., vaikka ei ole eläissään ollut oikeasti humalssa ja ne harvat kerrat kun on maistellut, niin kyseessä on olleet määrät joista edes tuo tämän ketjun paljonpuhuttu ensikertalainen teini ei olisi tullut havaittavasti humalaan.  Itse kävin juuri perusteellisessa terveystutkimuksessa magneettikuvineen kaikkineen. Kunto vastaa parikymmentä vuotta nuorempaa, eikä sisuskaluistakaan lyötynyt mitään huomautettavaa. Koskaanhan ei tietysti tiedä milloin napsahtaa, mutta näinhän se on kaikilla.

Jännä asia suomalaisessa ruoka ja alkoholi keskustelussa on se, että asiantuntijat kyllä hehkuttavat välimerellisen ruokavalion perään kuinka se on terveellinen ja takaa pitkän iän.

Se kuitenkin unohdetaan kokonaan, että siihen ruokavalioon kuuluu ruoassa erottamattoma osana kasviöljyn lisäksi voi ja ruokajuomana maidon sijasta viini. Eikä siellä jätetä käyttämättä pitemmällekkään jalostettuja viinin tislausjakeita.

-

"Eikä siellä jätetä käyttämättä pitemmällekkään jalostettuja viinin tislausjakeita."

Tuololi timantti!!!  👍

Vierailija kirjoitti:

Mihinkään muuhun kantaa ottamatta, muistan kun ollessani 15-16-vuotias oltiin hirvipeijaisissa ja hyvä perheystävämme kysyi isältäni luvan voiko antaa minulle huikan taskumatistaan jos haluan. Isä antoi luvan ja minä otin eikä minusta ole alkoholistia tähän päivään mennessä tullut vaikka tuotakin nuorempana jo perinteisten pussikaljojen kanssa olin ehtinyt häärätä.

Hyvä, ettei sinusta tullut. Ei minusta ja veljestänikään tullut vaikka kasvoin sellaisissa oloissa, joissa maistateltiin alaikäisille, jos halusivat. Aika moni äitini puolen suvun serkuista on kuitenkin nykyään alkoholiongelmainen tai sellainen, jonka alkoholinkäyttö on huolestuttavaa joidenkin mielestä ja tuo äitini puolen suku oli just sitä, jotka "otti sivistyneesti" vähän joka juhlissa ja lapset/nuoretkin sai maistaa, jos halusivat.