Miksi minua ärsyttää ihmiset, jotka haluavat olla esillä?
Miksiköhän ärsyynnyn ihmisistä, jotka haluavat olla esillä, keskipisteenä, esiintyä?
Sukujuhlat pitäisi järjestää, ja nyt osa on loukkantuneita siitä, ettei heitä ole tarpeeksi osallistettu mukaan. En ole tarkoituksella sulkenut pois, mutta asiat piti vain saada hoidettua. Mutta samanaikaisesti asioita lähiempien kesken järjestellessä en osannut kysellä tiettyjä henkilöitä mukaan. Nyt kun mietin, nämä henkilöt ovat yleensä olleet sukujuhlissa esiintymässä. Musiikkiesityksiä, juhlapuheita jne.
Kysymyksessä on siis hautajaiset, jotka tulivat yllättäen järjestettäväksi. Luulen, että koko (pienehkölle) hautajaisväelle sopii kaikki musiikkiesitykset sekä muistopuheet, joita nämä henkilöt haluavat pitää. Mutta kysymys on kai siitä, että olisivat halunneet itse päästä suunnittelemaan. Ja ovatko ehkä loukkaantuneita siitäkin, ettei heitä ole erikseen vartavasten pyydetty.
Auts. En osannut ennakoida. Mutta suurempi kysymys on, miksi nämä esiintymishaluiset ärsyttävät minua. Miksi tämä aiheuttaa minussa ärsyyntymistä? Olen ollut lukuisissa sukujuhlissa, jossa nämä ovat olleet esiintymässä. Vaan nyt tilanne sikäli toisinpäin, että esiintymishaluiset eivät ole vainajan aivan lähimpiä omaisia.
Miksi minua häiritsee, tietyt henkilöt haluavat juhlissa esiintymään, tuntuu ikään kuin estradille? Olen yllättynyt itsekin reaktiostani, koska olen ollut myös lukuisissa sellaisissa sukujuhlissa, joissa ei todellakaan ole ollut tunkua ohjelman tai muunkaan järjestämiseen.
Marja
p.s. Ja anteeksi kaikille esiintymishaluisille.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Onpas tosi erikoista nimittää hautajaisia sukujuhliksi.
Minä olen kyllä aina mieltänyt ne nimenomaan juhliksi. Juhlitaan vainajan muistamista. Kakkua, kahvia, ehkä musiikkia, puhetta. Juhlat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas tosi erikoista nimittää hautajaisia sukujuhliksi.
Minä olen kyllä aina mieltänyt ne nimenomaan juhliksi. Juhlitaan vainajan muistamista. Kakkua, kahvia, ehkä musiikkia, puhetta. Juhlat.
"jee se kuoli" "hurraa"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas tosi erikoista nimittää hautajaisia sukujuhliksi.
Minä olen kyllä aina mieltänyt ne nimenomaan juhliksi. Juhlitaan vainajan muistamista. Kakkua, kahvia, ehkä musiikkia, puhetta. Juhlat.
"jee se kuoli" "hurraa"
Jep, juuri tuotahan minä tarkoitin.
Vierailija kirjoitti:
Ihmistä yleensä eniten ärsyttää muissa ihmisissä samat omainaisuudet, joita itsessä on paljon. Olet siis itsekin mielelläsi huomion keskipiste - ja ärsyttää kun joku änkeää samoille apajille..
Toiseksi eniten ärsyttävät ominaisuudet, joita itseltäkin löytyy pilvin pimein, mutta ei kehtaa edes itselle myöntää, koska ne on niin ikäviä ominaisuuksia.
Kolmanneksi eniten ärsyttävät muissa ne ominaisuudet, mitä haluaisi itselläkin olevan, mtuta tietää ettei ole ja käy kateeksi.
Valitse tästä, miksi sinua ärsyttää.
Voiko joku ärsyttää vain siksi, että ärsyttää? Minusta voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä rakastan ihmisiä jotka haluavat esiintyä. Olen tukeutunut heihin koko koulu- ja opiskeluaikani, sillä olen itse esiintymiskammoinen. Kukaan ei huomaa että minä pidän turpani kiinni ja pysyttelen taka-alalla, kun Maria ja Kalle pääsevät esiintymishimossaan vauhtiin.
Ootko muuten ihan varma, että kyse on himosta eikä esim siitä, että sinun lusmuiluasi joutuvat muut paikkaamaan?
olen eri kirjoittelija, mutta mitäs ne muut siis paikkailevat? Hiljaisuutta vai? Miksi sitä pitäisi paikata?
Luehan tuo viesti johon vastasin ajatuksella, niin sinulle selviää. Ehkä! Todennäköisesti kuintenkaan ei
Hautajaisissa normaalia, jos miettii, miksi vainajalle etäisiä olisi pitänyt pyytää tekemään ohjelmaa.
Muuten ärsyyntyminen voi olla alfa-piirre. Jotkut muiden aktiivisuutta vierastavat haluavat itse aina esiintyä, toisilla oma esiintyminen ei suju ja sitten ärsyyntyvät muista.
Onko sinulle tilaisuuden järjestelyvastuu vieraampaa? Keskityit asioiden hoitamiseen.
Voiko osa sukulaisista nähdä sukujuhlat tiettyinä tehtävinä? Eli kun suku kutsutaan koolle, heille kuuluu osa ohjelman suunnittelusta.
Kiitos hyvistä kommenteista.
Ehkä kysymys siitäkin, että esiintyjähalukkaat ovat tottuneet, hautajaiset tässä suvussa menee kaavalla x. Ja nyt kun vainajalle läheisimmät ihmiset ovatkin suunnitelleet siunaus- ja muistotilaisuuden kuten ovat parhaaksi nähneet, se ei käykään.
Ja itse olen tosiaan tyyppiä, joka ei mielellään esiinny. Mieluummin hoitelen ja järjestän taustalla olevat asiat.
Siksi olen yllättynyt, miksi koen melko voimakastakin ärsyyntymistä, kun esiintymishimoiset ilmaisevat, etteivät ole saaneet osallistua suunnitteluun riittävästi.
Ja joo, aion ilmoittaa, kaikki musiikkiesitykset ja muistopuheet ovat tervetulleet. Että ilmoittavat vain, mitä on tulossa.
Minä ärsyynnyn suuresti niistä jotka vaihtaa somessa profiilikuvaa tyyliin joka toinen päivä. Sitten vielä lisää jos ne kuvat on melkein samanlaisia, samasta kuvakulmasta tai samaan suuntaan kallellaan kaikki. Kaipa se on jotain autismijuttuja.
Itse rakastaisin esiintyä, mutta ap:n kaltaisten ihmisten takia en kehtaa "tyrkyttää itseäni" vaan esiinnyn vain ja ainoastaan silloin, kun erikseen pyydetään.
Ap itse mimitti hautajaisia juhliksi. Ei tainnut olla erityisen rakas ihminen joka kuoli.