Millaista elämäsi on noin 35v nainen?
Oletko tyytyväinen? Mitä muuttaisit? Mitä tavotteita ja unelmia jos on?
Kommentit (7)
Sinkku, lapseton nainen. Elän tasaista elämää. Kasvatan yrttejä, opettelen uusia taitoja nettikursseilla, käyn museoissa. Toivon perhettä, mutta ei ole vielä sopivaa miestä löytynyt.
Lapseton, vuokra-asunto, vakituinen duuni jossa ihan viihdyn. Mies on, mutta hällä lapsia joten asutaan erilteen. Ihan hyvä näin.
Kaksikymppisenä meni työpaikan etsimisessä paljon aikaa, opiskelin toisen ammatin ja nyt muutaman vuoden ollut vakityössä ja elämä ns. tasoittunut vihdoin urilleen. Olen työssäni aika hyvä, kollegat ja asiakkaat tykkäävät myös.
Haaveena oma kesämökki, mutta taloudellisesti se on melko mahdoton hankkia, kun en haluaisi paljoa nipistää nykyisestä elämäntyylistä. Hinkua omistusasuntoon ei ole. Lottovoittoa toivon, kuten varmaan kaikki muutkin.
Elämä on ihan kivaa. Vapaa-aikaa on paljon, eli ehdin harrastaa. Lähinnä kotiharrastuksia, kuten kirjojen lukemista ja käsitöitä.
Lapsia en halua, miehen lapset riittävät. Toki en voi siihen tuudittaudua että loppuelämä oltaisiin yhdessä eli nekin lapset katoaisivat elämästä eron myötä. Jos meinaa tulla yksinäistä, aion hankkia koiran.
Unelmani olisi olla kirjailija, ja siihen olisi ihan mahdollisuudetkin, jos vaan panostaisi ja yrittäisi. Ehkä joku päivä.
Sain 35v toisen ja viimeisen lapsen. Oli parhaita vuosia kun lapset oli pienet, töissä vielä jaksoi innostua projekteista ja "etenemisestä", lapsille kaikki oli uutta, vietettiin viikkoja merenrannalla jossa lapset jaksoi uida ja leikkiä, ja nukkua sitten päiväunia vaikka rantateltassa. Jokainen vuosi oli erilainen.
Nyt toinen on teini, toinen pian teini. Heillä erilaiset elämäntilanteet ja mielenkiinnot. Töissä teitää että vaikka mitä tekisi, ei mikään lopulta muutu, ihmiset on ihmisiä, suurimmaksi osaksi ärsyttäviä. Tonnin palkankorotuksen eteen pitäisi ottaa lisää kuraa niskaa ja verojen jälkeen siitä jää niin vähän, että sillä ei mikään suuresti muutu. On jo velaton asunto, 2 velatonta autoa ja säästöjä vähän. Erilaisilla projektioilla ei kuitenkaan pääse siihen että voisi lopettaa työnteon...35 vuotiaana tämän nykytilanteen eteen teki töitä ja tunsi saavuttavansa tavoitteita (velaton asunto- varmuus että voidaan asua tässä lasten koulujen loppuun vaikka työttömyys jne. )
Kivaa elämää! En haluaisi muuttaa mitään, vaikka välillä on ollut vaikeaa. Puolison kanssa ollaan oltu yhdessä 13 vuotta ja ollaan toivottavasti vielä pitkään. Olen opiskellut maisteriksi ja olen vakitöissä alalla joka sopii minulle. Palkkaa tulee vähän yli keskiverron. Harrastan kaikenlaista (ratsastusta, maalausta ja keramiikkaa) ja minulla on kaksi kivaa kissaa.
Lapsien hankkimisen kanssa kipuillaan vähän. Ei ole 9kk tärpännyt ja pitäisi hakeutua kohta tutkimuksiin kun ikääkin alkaa olla.
Yltäkylläistä ja seksintäyteistä elämää..ei puutetta/puutosta mistään
Ap lapseton, mies ja koira löytyy, omakotitalo, molemmat yrittäjiä tahoillaan, elämä hyvin tasaista ja suoraan sanottuna tylsääkin.
Lievää ikäkriiseilyä, kun ei enää huvita vetää tukka putkella yökerhoissa, mutta ei kiinnostaisi neuloa lauantai-iltana sukkiakaan.