Millaiset jouluaaton perinteet teillä on?

Meillä joka toinen vuosi kaikki tulee meille ja joka toinen ollaan pienellä porukalla. Kuvio on silti sama

Aamulla torttuja ja pipareita aamukahvin kanssa

Lounasaikaan tulee jouluvieraat, syödään puuroa. Jos joku haluaa saunaan se on lämmin.

Iltapäivällä glögiä, pipareita, joku seurapeli

Päivällinen alkaa 16 maissa, syödään rauhassa alku- ja pääruoka. Sen jälkeen on tauko ja avaamme lahjat.

Sen jälkeen jälkiruoka ja myöhemmin illalla kahvi, kakku ja suklaata.

Ilta päättyy aina siihen että aikuiset lapset yrittävät yöllä pelata huojuvaa tornia hiljaa muutaman punaviinin tai drinkin jälkeen. Se kikatus ja naurunrätkätys on parasta joulussa:) Kaikki rakkaat paikalla

Aamulla katson lastenohjelmia kynttilänvalossa, päivällä mummolle syömään, sen jälkeen haudoilla käynti, illalla Samu Sirkka ja chillailua ja suklaan syömistä uudessa pyjamassa (äiti ostaa aina uuden yöpuvun lahjaksi). Ei nyt aikuisena ole mitään kovin ihmeellistä.

Ei ole perinteitä. Olen aina joulun kokonaan yksin, kun lapsi viettää joulut etävanhemman luona. On muuttanut kauemmaksi ja näin lapsi voi tavata häntä, kun muuten tapaamiset on harvoin. Joulu on minulle surullista aikaa.

Yöllä paistetaan kinkku. Aamu menee herkutellessa suklaalla kahvilla ja samalla valmistellaan jouluruoka. Iltapäivän puolella syödään ja sitten lahjat. Iltasella on joskus käyty haudalla ruoansulattelukävelyllä katsomassa kynttilöitä, mutta ei ole pakko käynti. Sitten katsotaan telkkua, ollaan, syödään.

Aamulla parit kaljat. Sitten kohta kossupullot pytään. Sitten ryypätään. Lämmitetään sauna jos ei oo sammuttu. Jos hyvin käy kukaan ei vietä putkajoulua toki sekin on mahdollista.

Haudalle, jouluateria ja lahjat. Tuossa järjestyksessä. Tv:tä en juuri katso jouluna, en ole koskaan katsonut Lumiukkoa tai joulurauhan julistusta edes lapsena. Saunaan joskus jos mieli tekee mutta ei joka joulu tule käytyä.

Muutama viime vuosi ollaan menty eri tavalla, mutta perinteisesti joulupäivällinen syödään yhdessä lähisuvun kanssa. Valmistautuminen alkaa perinteisesti oi viikkoa ennnen joulua, kun minä ja siskoni istutaan kahdestaa iltaa, juodaan punaviiniä ja syödään tapaksia. Samalla listataan joulupöydän tarjottavat ja sovitaan, kumpi niistä laittaa mitäkin. Pyritään siihen, että menee sekä työmäärä että kustannukset puoliksi. 

Lähisukuun kuuluvat siis mun vanhempani, siskoni, mun lapseni puolisoineen, siskoni lapset puolisoineen sekä siskoni lapsenlapset. Joulua vietetään nykyisin mun siskoni luona, koska meille ei enää näin iso porukka mahdu pöydän ääreen syömään. Joulupäivällisen ajankohta riippuu muiden aikatauluista, joten joskus syödään aikaisemmin ja joskus myöhemmin. Mä aloitan ruokien valmistelun jo aatonaattoiltana ja jatkan heti aattoaamuna. Mun aattoni ennen päivällistä menee lähes kokonaan ruuanlaittoon. Aamiaiseksi syön riisipuuron ja tietty siinä pitää olla manteli. Kun nuorempi sukupolvi alkaa saapua, mun lapseni tulevat auttamaan mua tarjoiluvatien kanssa ja siskoni lapset meee auttamaan siskoani. Asutaan naapureina, joten tästä on sitten helppo kantaa tarjoiluvadit suoraan siskolleni ruokapöytään. 

Päivällisen jälkeen joko tulee joulupukki tai sitten muuten vaan avataan lahjat. Vietetään yhdessä iltaa, juodaan vielä glögiä ja syödään joulutorttuja ja piparkakkuja. Sitten pikkuhiljaa kaikki alkavat lähteä koteihinsa, mutta sitä ennen pakkaavat rasioihin jouluruokia, joita syövät sitten joulupäivänä ja tapanina kotona. Mä jään systerin kanssa vielä hetkeksi aikaa kahdestaan istuskelemaan ja juttelemaan. Noin keskiyöllä lähden minäkin kotiin ja tarvittaessa  käytän vielä koiran ulkona, jos kukaan nuoremmista ei ole käynyt sitä vielä käyttämässä. 

Nukutaan pitkään, aamukahvilla itseleivottuja pulllia ja torttuja, pikkuhiljaa noustaan ylös, laitetaan suihkun jälkeen juhlavaatteet ja kuunnellaan joulurauha. Vähän napostellaan edellisiltana paistettua kinkkua.

Sitten körötellään taksilla lapsen perheen luo .KODIT ON AINA KORISTELTU JOULUKUNTOON jo monta päivää aikaisemmin ja suuri aito kuusi hömöttää olohuoneessa niin meillä vanhuksilla ,kuin lastenkin perheellä.

Leppoisaa-kippistellään jouluskumpat. Siellä on juhlapöytä katettuna ja yhdessä laitetaan valmiit ruuat esille joulumusiikin soidessa taustalla.

N klo 15-16.00 aterioidaan , porukalla siistitään ruokapöytä. Siinä sit seurustellaan, lauletaan yhdessä joululauluja. Joku voi tehdä pienen ulkolenkin ,jos tahtoo, joku voi ottaa tirsat.

Vaikka olemme kaikki jo yli 15v , meillä käy AITO JOULUPUKKI, lauletaan pukille, kysellään KORVATUNTURIN kuulumiset . Lahjoja saa jokainen, mieluisia, koska hyvissä ajoin kysytään, mitä kukin haluaa.

Siinä sitten availlaan lahjat rauhassa.

Joulusauna lämpiämään-pakkasessa on kesällä tehdyt vihdat. Porukka käy saunassa ,kuka tahtoo.

Vielä joudaan illalla joulukahvit ja me ikäihmiset mennään taksilla kotiin ja nuoret jää jatkamaan rauhassa omaa joulun viettoaan.- Ihana joulu meillä on.

Jouluaattoyönä kinkku uuniin, aamulla riisipuuroa ja kinkku nostetaan jäähtymään. Myöhemmin katsotaan joulurauhan julistus netistä ja käydään vielä kaupassa jos joulupäivälle tai tapanille tarvitsee jotain. Iltapäivällä syödään kinkkua ja laatikoita sekä soitellaan sukulaisille joulun kuulumisia.

Aamulla aloitetaan siivous, imuroidaan, pestään lattiat ja pyyhitään pölyt kaikkialta. Sitten puhtaat räsymatot lattialle, jouluverhot ikkunoihin ja joulukoristeet esille. Joulukuusi tuodaan sisälle puhtaaseen kotiin ja lapset koristelee sen iltapäivällä. Minä aloitan jouluruokien laittamisen: kinkku, lanttulaatikko ja piparit. Kun ruoka on valmista syödään jouluateria. Sitten jaetaan lahjat ja juodaan piparikahvit. Illalla lapset tekee kuka mitäkin ja minä alan laittaa koristeita pois ja siivoilen joulun jälkiä.

Joulupuuro päiväruikana, hautausmaan kautta vanhemmille jouluruualle. Sieltä meille kahville ja lahjojen jakoon. Rauhoittumista ja pelailua loppuilta.

Meillä ei ole mitään tuollaista aikataulutettua perinnetoimintaa. Ainoa perinne, josta pidetään kiinni on se, että jouluna pitää olla kinkkua. Jouluruokailu on joskus iltapäivällä/illalla, miten nyt sitten jaksetaan alkaa valmistamaan. Käydään ehkä kyläilemässä, tai sitten vasta joulunpyhinä. Fiiliksen mukaan mennään. Haudoilla saatetaan käydä aamulla tai illalla. Katellaan töllöä, ehkä pelaillaan ja vaan ollaan. Saunassa saa käydä se joka haluaa ja sen lämmitysajankohta sovitaan taas muiden menojen (tai menemättömyyksien) mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Aamulla aloitetaan siivous, imuroidaan, pestään lattiat ja pyyhitään pölyt kaikkialta. Sitten puhtaat räsymatot lattialle, jouluverhot ikkunoihin ja joulukoristeet esille. Joulukuusi tuodaan sisälle puhtaaseen kotiin ja lapset koristelee sen iltapäivällä. Minä aloitan jouluruokien laittamisen: kinkku, lanttulaatikko ja piparit. Kun ruoka on valmista syödään jouluateria. Sitten jaetaan lahjat ja juodaan piparikahvit. Illalla lapset tekee kuka mitäkin ja minä alan laittaa koristeita pois ja siivoilen joulun jälkiä.

Mielenkiintoista-miten erilaisia me ihmiset olemme. Jollekin joulu ja koristeet on se yksi aattopäivä. Me taas laitamme aidon kuusen ja ja kodin muutkin joulukoristeet jo jouluviikon alussa ja siivoamme ne pois ennen loppiaista. Samoin leivon edellisinä päivinä ja kinkku paistetaan aatonaattona.

Torttuja voi tietysti leipasta silloin ,kun maistuu.

Aatto meillä on rauhallisen harmooninen ja jännittäväkin.

Ei ole ollut minkäänlaisia sen jälkeen kun äiti kuoli.

Vierailija kirjoitti:

Aamulla aloitetaan siivous, imuroidaan, pestään lattiat ja pyyhitään pölyt kaikkialta. Sitten puhtaat räsymatot lattialle, jouluverhot ikkunoihin ja joulukoristeet esille. Joulukuusi tuodaan sisälle puhtaaseen kotiin ja lapset koristelee sen iltapäivällä. Minä aloitan jouluruokien laittamisen: kinkku, lanttulaatikko ja piparit. Kun ruoka on valmista syödään jouluateria. Sitten jaetaan lahjat ja juodaan piparikahvit. Illalla lapset tekee kuka mitäkin ja minä alan laittaa koristeita pois ja siivoilen joulun jälkiä.

Eli siivoilua, ruuanlaittoa ja taas siivoilua.

Meneehän se niinkin.

Aatto- aamulla herätään ja kysytään että hyvinkö nukutti. Sitten käydään ulkona haukkaamassa ilmaa. Kuunnellaa sivukorvalla joulurauhan julistus. Päivällä juodaan torttukahvit. 

Illalla poltetaan tavallisia kynttilöitä. Ehkäpä sen riisipuuronkin keitän.

Ja katsotaan vielä kerran ne pari joulukorttia, jotka postissa tuli.

Sellaista hiljaista joulunviettoa, onhan niitä jouluja tullut elettyä ennenkin.

Aamulla keitän riisipuuron ja hedelmäkiisselin. Ainoa päivä vuodessa jolloin syön puuroa. Sitten yleensä minä paketoin lahjoja paniikissa ja mies pakkaa autoa. Yritän saada lapsen katsomaan Lumiukon, mutta sen mielestä se on tylsä.

Sitten mennään tallihommiin, yritetään laittaa kaikki mahdollisimman valmiiksi iltaa varten, koska hyvistä aikomuksista huolimatta kotiinpaluu venyy pikkutunneille. Lapsi toivottavasti suostuu ratsastamaan, itse en ehdi. Hevosille jättiannos heinää tarhaan ja itse suihkuun.

Tässä vaiheessa kello on noin 14, kun anoppilan ruokapöydässä 1,5 h matkan päässä pitäisi olla klo 15. Kaikille juhlavaatteet ja lapsen kampaus. Kuivatan oman tukkani auton tuulettimilla sekä meikkaan matkalla.

Anoppilassa ollaan klo 16. Sitten syödään. Kaikki syövät hitaasti ja aterian aikana oma puhelimeni soi äänettömällä käsilaukussa 6 kertaa. Klo 18 lahjojen jako. Klo 19 aletaan tekemään lähtöä minun vanhemmilleni.

Kello 20 ollaan omassa lapsuudenkodissani, ja kaikki pahoittelevat että söivät jo, koska en vastannut puhelimeen. Jälkiruokaa ei tosin ole vielä syöty, koska se on minulla mukana. Syömme toisen jouluaterian. Jaamme lahjat ja pelaamme pleikkaa. Lähdemme ajamaan kotiin joskus puolen yön jälkeen. Lapsi nukahtaa autoon.

Kotona ollaan ehkä kahdelta, raahataan kaikki tavarat sisälle ja ruokitaan hevoset. Miehen kanssa vaihdetaan lahjat, ja lapsen, jos se on hereillä.

Loput joulunpyhät lojutaan kaikessa rauhassa, kun kaikki sukulaiset on tavattu, eikä tarvitse lähteä mihinkään.

Aattoaamuna laitan kinkun uuniin. Ehtii hyvin paistua, kun on vain 3,5-4kg. Laittelen muutamia tiettyjä koristeita esille.

Ennen puoltapäivää haen tyttären puolisoineen bussilta. He jäävät yöksi.

Kotona laitan riisipuuron kiehumaan ja valmistelemme lounaspöydän, jossa on puuron lisäksi tarjolla saaristolaisleipää ja kylmäsavulohta.

Poika lähtee hakemaan ex-miestäni eli lasten isää kanssamme joulunviettoon. Iltapäivällä tulee myös rakas ystäväni, toisen lapsen kummitäti.

Joulu aterialle istuudumme noin viideltä. Ennen jälkiruokia ja kahvia on lahjatauko. Ilta jatkuu yhtä leppoisasti kuin päiväkin on kulunut. Jutellaan ja nauretaan paljon, samalla seurataan jotain musiikkiohjelmaa telkkarista.

Poika vie isänsä kotiin naapurikaupunkiin. Me muut laitamme yösijat kuntoon. Käydään ehkä vähän kävelyllä, jos on kiva sää.

Joulupäivänä otetaan rennosti. Myöhään iltapäivällä tytär miehineen lähtee toisaalle. Sitä ennen on tietysti joululounas, pieni päivä lepo ja jälkkäri.

Minä ja ystäväni jatkamme joulunviettoa höpöttelyn, telkkarin, ulkoilun ja herkuttelun merkeissä. Poika menee varmaan kavereiden kanssa.

Saattaa vaikuttaa tylsältä, mutta oikeesti meillä on tosi hauskaa keskenämme kun puuhastelemme keittiössä jouluaterioita kasaan.

Ihme vönkötystä joulusta täällä. Joissakin on ateistiäijä, joissakin juoppo akka, joillakin ei oo varaa mihinkään ja jotkut soutaa ja huopaa jouluna, ketä nyt oikeesti kiinnostaa teidän joulut, kysyn vaan?

Mua ainakin kiinnostaa. En vaan tajua, miksi jotkut perheet viitsivät säntäillä paikasta toiseen kuin päättömät kanat. Ihan hullua.