En ole koskaan ymmärtänyt miten flirtistä voi nauttia?

ei ole kyse miesten huomiosta tms.



Sitten vaan saa sen draivin päälle: " Olen hiton upea!"



Ei se mitään sääliä ole tai muutakaan. Se on osoitus siitä, että olet kiinnostava ihminen.



Flirttailu on hyvän itsetunnon jo valmiiksi omistavien touhua. Saa veren suonissa virtaamaan kerrankin vähän nopeammin ja vilkastuttaa ajatuksia. Flirttailu on tietyllä tavalla vuoropuhelua, mutta erittäin itsekkäin motiivein.



Piristää kummasti päivää, kuuluu osana elämään sellaisena piristysruiskeena. Jos vastapuoli ei hallitse taitoa tai itse ei osaa, se ei tietenkään tunnu mukavalta.

Ja tämä pätee ihan sekä naisiin, että miehiin.

aika helppoina tapauksina pitävät ja lyövät vetoa, kuka saa siltäkin ensimäisenä kun se on niin antavan oloinen, vaikka on naimisissa.

NIIN helppoja NIIN helppoja.

Pienen piristävän flirtin ja vihjailevan " jotain tarkoittavan" flirtin välillä on selkeä ero. Itse olen luonnostaan sellainen, että hymyilen paljon ihmisille, katson pitkään silmiin ja olen ystävällinen. Olen iloinen ja pirteä ja minun seurassa tulee kuulemma hyvälle päälle. Monet tulkitsee sen varmaan flirttailuksi. Muttta ihan sama. Ei siitä mitään harmia ole ollut.



Meillä töissä on ihan normaalia esim. iskeä silmää kokouksessa tai sanoa palveluksen tehneelle työkaverille, että rakastaa tätä. Ei kukaan siitä mitään kuvittele.



En pidä flirttailemattomia ihmisiä mitenkään tylsinä, kunhan eivät ole nuivia.

Siis onhan se todella imartelevaa jos joku flirttailee. Sitä tuntee itsensä silloin kauniiksi ja ihanaksi ihmiseksi. Mutta en perusta sellaisista miehistä, joilla on sellainen tyyli.

En haluis olla vakituisessa suhteessa sellaisen kanssa, jonka tietäisin flittailevan työpaikalla kaikille naikkosille.

Sillä jossain vaiheessa tälläiset flirttailevat pettävät..ihan varmasti.

mutta se on vain tapa olla toisten kanssa niin että antaa käyttäymisestään näkyä että tykkää toisesta.



Itse olen kuulemma liiankin kanssa kova flirttaamaan, se tulee itsestään ja huomaamatta, mutta jos olen ihastunut johonkin olen ihan kankeaa jäätä heidän seurassaan eikä takuulla ole flirttailusta tietoakaan.



Ei tulisi mieleenkään laskelmoida että kuka on tarpeeksi komea tai kiinnostava flirttikaveriksi, kaikissa on jotain ihanaa.



Flirtti on tapa olla yhdessä luontevasti ja hyvällä mielellä. Meidän toimistolla flirttailukulttuuri kukoistaa ja hyvä niin, muuten olisi päivät aivan liian pitkiä, kyllä asiat saa hoidettua ilmankin sitä otsaryppyä, pilke silmäkulmassa.



Tuollaiset miehet joita joku kuvaili että ajattelevat tyyliin " on antavan oloinen" on ahdasmielisiä ressukoita, puhumattakaan niistä naisista jotka toistelevat samaa totisina. Minustakin varmasti joku niin ajattelee mut sehän ei onneksi ole minun murheeni. Jos joku ei osaa ottaa ystävällisyyttä vastaan se kertoo heistä itsestään jotain.



Sellainen, joka ei uskalla leikkiin mukaan ja haukkuu ja halveksii on enemmänkin se joka tarvitsisi sitä itsetunnon kohotusta niin ettei tarvitsi pelätä niin kovasti kasvojen menettämistä.



Flirttailu on kaikkein luontevin kanssakäyminen miehen ja naisen välille, se alkaa jo ala-asteella kiusoitteluna, miten se voi olla jonkun mielestä väärin?

Vierailija:

Meillä töissä on ihan normaalia esim. iskeä silmää kokouksessa tai sanoa palveluksen tehneelle työkaverille, että rakastaa tätä. Ei kukaan siitä mitään kuvittele.

En pidä flirttailemattomia ihmisiä mitenkään tylsinä, kunhan eivät ole nuivia.

Flirttailla voi melkein missä vain: kaupan kassajonossa, linja-autopysäkillä, R-kioskilla lottotiskillä, töissä, kotona oman kullan kanssa iltateellä...Kokeilkaapa flirttailua oman miehenne kanssa! Tekee ihmeitä ja mies ei oikein tiedä että missäs nyt mennään =D



Flirttailu on harmitonta (varatulle) niin kauan kuin se ei johda tekoihin (intiimiin tanssiin, hellään kosketteluun, puhelinnumeroiden vaihteluun, nämä esimerkkejä miedoimmasta päästä). Parhaimmillaan flirttailu on sellaista että on vieras tai puolituttu henkilö, jonka kanssa on silmäpeliä isossa joukossa (juhlat, työpaikan tilaisuus). Kierrellään tilaa tai huoneetta missä ollaan ja aina välillä katse hakee sitä toista... Vahingossa silmäillään ja ne silmäykset käy yhä pidemmiksi ja tiiviimmiksi. Saatetaan joutua samaan pöytään tai samojen ihmisten kanssa keskustelurinkiin, siemaillaan laseista juomaa, vilkaistaan toista, hymyillään. Eikä kukaan muu saa nähdä että toinen kiinnostaa... Eikä kumpikaan oleta että jotain tapahtuisi fyysisesti.



Lopulta hyvä flirtti johtaa siihen että ollaan jo puhe-etääisyydellä toisen kanssa, ei mitään tyhmiä iskurepliikkejä eikä kuluneita klisheitä. Nasevaa, terävää, huumoripitoista puhetta ja heittoja toiselle. Voidaan jutella työstä, esiintyjistä, toisen vaatteesta, juomavalinnoista... Huomataan että ollaan samalla aaltopituudella (siksi kai on niin paljon työpaikkaromansseja ja pariskuntia jotka työskentelevät samalla alalla?) ja juttu lähtee luistamaan heti. On mukavaa jutella ja kiusoitella toista. Ollaan kiinnostuneita toisesta: kysytään jotakin ja kun toinen vastaa kumarrutaan lähemmäs kuuntelemaan... vahingossa ehkä kosketetaan; mies voi oikaista naisen kaulassa olevaa huivia ja nainen pyyhkäisee olemattoman hiuksen miehen puvuntakin olkapäältä.



Hyvä flirttaaja tietää siis että mitään ei tule tapahtumaan, toki flirttaamista jatketaan kun nähdään seuraavan kerran. Flirttailu EI OLE samaa kuin iskeminen.



Omassa työpaikassani on muutama yhteistyökumppani joiden yhteydenottoa odotan (nähdään 4-5krt/vuosi) ja kipunat sinkoilevat. Puhelimessakin näiden miesten kanssa jutustelu on aivan erilaista kuin että hyvää päivää kuulemiin. Joku vaan napsahtaa. Puhelun jälkeen on sellainen hyrisevä olo koko loppupäivän, energiaa riittää vaikka kenelle jaettavaksi ja hommat hoituu.



Toki useissa flirttikumppaneissani miellyttää ulkonäkökin, joten ulkoinen olemus ei ole ihan merkityksetön.



Flirtti tuo piristystä arkeen ja tekee juhlasta juhlan. Mutta minä olenkin kaksonen horoskoopissa ja kaksoset kuulemma voivat flirttailla vaikka peilikuvalleen ja koittaa iskeä sitä. =DDDD

usein tuollainen käytös, joita edellä kuvailtu kutsutaan flirtiksi, jos se on miehen kanssa tapahtuvaa. Itse kyllä tavallaan käyttäydyn naistenkin kanssa samaan tapaan, lasketaanko se myös flirtiksi??

ja harmitonta (näissä tapauksissa, että toinen on varattu).

Itse flirttaan joskus, mutta lyön kyllä jarrua päälle, jos joku epämiellyttävä henkilö flirttaa mulle tai henkilö, jonka aikeista en tiedä.

En lähde sellaiseen mukaan.

Flirttaamaan olen lähtenyt tyypin kanssa, jonka kanssa oltiin tunnettu jo jonkin aikaa ja luottamus ja jonkinlainen tunteminen loi turvallisen olon. Tosin tälläisessä tapauksessa pitää olla hiukan varuillaan kuitenkin, ettei mopo karkaa käsistä.

Jos siis oletetaan, että flirttailun kohde esim. kutsuilla on varattu, niin käpälät on kyllä syytä pitää kokonaan erossa! En pidä ollenkaan kivana ja kunnioittavana käytöksenä sitä, että pyyhitään niitä olemattomia hiuksia _VARATUN_ miehen takin liepeiltä tms. En milloinkaan toimisi itse niin.



Aina pitäisi kunnioittaa toisten parisuhteita, aina!

Ja on typerää yrittää iskeä ellei ole siihen aihetta.

Siis tuollainen toisen tunteilla leikkiminen on kylmää ja itsekästä.

Toinen osapuoli voi oikeasti luulla että olet ihastunut häneen ja hänkin saattaa ihastua sinuun, kun yrität iskeä.

Siis tuo on juuri tuollaista " antaa ymmärtää muttei ymmärrä antaa" -meininkiä. Typerää!