Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten mä en nykyään oikein tykkää enää kenestäkään, pl. oma perhe
11.11.2022 |
Miltei kaikissa tutuissa, sukulaisissa tai kavereissa on jotain joka ärsyttää. Yks on naiivi ja tyhmä, toinen puhuu liikaa ja liian kovalla äänellä, yks vaan valittaa aina ja elämänhallinta hukassa, yhdellä on typerät mielipiteet pinnalla olevista asioista, joista postaa someen ja paasaa rasittavuuteen saakka...
Vain kaks kaveria on sellaisia, jotka ovat ihan mukavaa seuraa, mutten heitäkään jaksaisi nähdä kuin korkeintaan tunnin kerrallaan ja max kerran kuussa.
Mielestäni en ole mitenkään masentunut enkä väsynyt, mutten oikein halua töiden lisäksi lähteä mihinkään kodistani enkä tavata ketään (paitsi perheenjäseneni ja omat sisarukseni), haluan vaan olla kotona, siivota, touhuta omiani, katsoa sarjoja ja surffailla netissä.
N42
Kommentit (47)
Olet varmaan vaan introvertti. Itsekin olen, enkä oikein kaipaa ihmisseuraa enkä välitä siitä. Mulla ei ole perhettäkään. Teen 100% etätyötä enkä juuri koskaan käy kuin lähikaupassa ja kävelemässä ulkona. Tykkään elämästäni näin. Nuorempana en ollut ihan näin introvertti, kaipasin välillä seuraakin vaikka väsyinkin siihen äkkiä, mutta se on aika tavallista että ihminen kääntyy enemmän sisäänpäin 40 v iän jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet varmaan vaan introvertti. Itsekin olen, enkä oikein kaipaa ihmisseuraa enkä välitä siitä. Mulla ei ole perhettäkään. Teen 100% etätyötä enkä juuri koskaan käy kuin lähikaupassa ja kävelemässä ulkona. Tykkään elämästäni näin. Nuorempana en ollut ihan näin introvertti, kaipasin välillä seuraakin vaikka väsyinkin siihen äkkiä, mutta se on aika tavallista että ihminen kääntyy enemmän sisäänpäin 40 v iän jälkeen.
Introvertti ei ole sama kuin ettei tykkää ihmisistä. Introverttiys ei ole mikään mielipide. Voit olla myös ihmisistä pitävä sosiaalinen introvertti, mutta introverttiyden vuoksi joudut palautumaan välillä yksin että jaksat.
Introvertti = saa voimaa yksinolosta
Ekstrovertti = saa voimaa sosialisoinnista
Ei muuta.
Jotenkin nykyisin on sallitumpaa viihtyä yksin/perheen kanssa kotosalla. Siitähän keksittiin jo oma verbikin: kotoilu.
Ja mikäs sen mukavampaa kuin tykätä olla omassa kodissa, kauheaa jos ei viihtyisi.
Jokainen saa tehdä niinkuin tykkää. Loukkaamatta muita tietysti. Itse en nykyään pidä puhelintakaan vieressä, metsälenkille otan mukaan vain jos aion kuvata.
Ärsyttävää se, kun jollekin soittaa ja hän sanoo heti: sori, en voi puhua kun...
Vastattiinko lankapuhelimeen koskaan noin? Jos et voi puhua, et vastaa puhelimeen! So simple!
Sinusta en tiedä, mutta omalla kohdalla huomaan saman aina, kun olen lukenut tätä palstaa enemmän. Eikä tämä ole mikään vitsi, vaan näillä on ihan selkeä korrelaatio. Täällä altistaa itsensä niin negatiiviselle kommentoinnille ja näkee ihan hirveää suhtautumista kanssaihmisiin, että tulee kyyniseksi muitakin kohtaan. Normaalitilassa olkien kohautuksella ohitettavista pikkujutuistakin tulee sellainen "älä nyt *** jaksa sinäkin!" -ärsytys. Vielä enemmän korona-aikana, kun niitä muita suhteita oli vieläkin vähemmän.
Kuten näkyy, käyn täällä edelleen ja viihdynkin, mutta tiukasti säännöstellen. Ei saa upota av-kuplaan.
Itsekin huomasin että neljänkympin kohdalla draamansietokyky aleni. En jaksa kuunnella valitusta ihmisten itse aiheuttamista typeristä ongelmista. Suurella osalla ihmisiä ei tunnu juuri olevan muita puheenaiheita. Energiaa ei vain riitä siihen. Nautin kotona olosta. Jos haluan matkustaa johonkin, katson Avaraa luontoa koisohvalta käsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle kävi samalla tavoin korona-ajan jälkeen, kun oli enemmän erossa ihmisistä. Nykyään en jaksaisi enää oikein ketään, tai jutella mistään tyhjänpäiväisistä asioista. Mieluummin viihdyn vain itsekseen tai miehen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla aika sama. Olen tosi läheinen perheeni (vanhemmat ja sisarukset) kanssa ja sen lisäksi minulla on poikaystävä ja yksi ystävä, jonka kanssa viestittelen, ja jota nään omalla mittarillani usein ja meillä on hauskaa yhdessä. Sitten on muutama lukiokaveri, joista kyllä tykkään, mutta minulle riittää että nähdään kerran tai kaksi vuodessa. En kaipaa enää yhtään uusia ihmissuhteita elämääni. Perheeni on minulle ihan älytön voimavara ja poikaystävän kanssa haluan joskus oman perheen, mutta tarvitsen myös paljon omaa aikaa.
Minusta tuntuu, että olen sitä onnellisempi mitä vähemmän ihmisiä tunnen. En tarvitse elämääni kuin ne tärkeimmät ihmiset.
Mulla sama just 40 vuoden kohdalla! Ei kiinnosta draamat. Enkä ymmärrä miksi ennen juoksin miellyttämässä muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi on koulu- ja työpaikkakiusaamisen kärkimaa maailmassa, joten kuka näiden kanssa jaksaa kovin paljon seurustella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet varmaan vaan introvertti. Itsekin olen, enkä oikein kaipaa ihmisseuraa enkä välitä siitä. Mulla ei ole perhettäkään. Teen 100% etätyötä enkä juuri koskaan käy kuin lähikaupassa ja kävelemässä ulkona. Tykkään elämästäni näin. Nuorempana en ollut ihan näin introvertti, kaipasin välillä seuraakin vaikka väsyinkin siihen äkkiä, mutta se on aika tavallista että ihminen kääntyy enemmän sisäänpäin 40 v iän jälkeen.
Introvertti ei ole sama kuin ettei tykkää ihmisistä. Introverttiys ei ole mikään mielipide. Voit olla myös ihmisistä pitävä sosiaalinen introvertti, mutta introverttiyden vuoksi joudut palautumaan välillä yksin että jaksat.
Introvertti = saa voimaa yksinolosta
Ekstrovertti = saa voimaa sosialisoinnistaEi muuta.
Introverttiys - ekstroverttiys on jatkumo, jolle jokainen sijoittuu johonkin kohtaan. Kyllä ne ääripään introvertit voi hyvinkin olla sellaisia että heitä kuormittaa sosiaalisuus niin herkästi, että ei juuri sitä jaksa tai halua. Harvat on siellä ihan ääripäässä, mutta heitäkin joitain on, erakkoluonteita.
Se myös, että monet jopa näistä ääripään erakko-introista kyllä tykkää ihmisistä tai ei ainakaan mitenkään inhoa niitä. Eivät vaan halua olla niiden kanssa itse tekemisissä, mutta eivät mitenkään kihise inhosta että hyi olkoon ihmisiä ja mieti mitä vikaa niissä on. Muut saavat olla kuin on, erakko on omalla tavallaan itsekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep. Maaginen 40. Sen jälkeen ei huvita enää mikään. Sitä alkoi vaan kyseenalaistaa ihmisiä elämässään. Mitä varten me muuten tunnettiinkaan, miksi me ollaan tekemisissä? Hei kuule nyt minä alan suojella sinua ja häivyn elämästäsi koska olet liian kiltti heittämään minua pihalle. Perustuukohan nämä meidän välit lähinnä valittamiselle ja vuonna keppi ja kivi olleille traumoille, jospa mentäisiin eteenpäin elämässä. Eri suuntiin. Olen muuten oikeasti tosi tylsää seuraa ja nyt aion olla sitä ihan rohkeasti, yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunsin noin jo 19 vuotiaana. Muistan sen hetken kun mietin että miksi pitäisi olla tekemisissä jos näkemisen jälkeen vain väsyttää? Aloin viilentämään ja katkomaan välejä.
Nykyäänkään (31v) ei ole yhtään kaveria koska en tarvitse sellaisia mihinkään. Miesystävä on ollut jo 10v ajan ja pakolliset sosialisoinnit hoidan kahden lapseni opettajien kanssa.
Aina olen tosin tykännyt kirjoitella netissä muiden pelaajien kanssa. Lähinnä ulkomailla asuvien.
Viihdyn myös yksikseni. Tuntuu että ei löydy ketään ihmistä joka olisi tarpeeksi samanlainen kun olen itse. Ihan mukavia ihmisiä on vaikka millä mitalla mutta sitten en jaa alkuunkaan heidän kanssa samoja mielenkiinnon kohteita. Eli mitään ei oikein voida tehdä yhdessä.
On helpompaa olla itsekseen ja tehdä sitä mistä tykkää.
Nuorena sitä oli naivi ja kiltisti kuunteli kaikkien jutut jopa kiinnostuneena. Elämänkokemus tuo tarkkanäköisyyttä.Nyt sitä on tajunnut että haloo senkin sukulaisnaisen jutut on paisuteltuja, jopa valheita. En jaksa olla ihaileva yleisö.Tai että sekin " kaveri" piikittelee salakavalasti ja kilpailee ja mun ei oikeasti tarvitse kuunnella ilkeyksiä. Ja että siinä piirissä puhutaan vaan tosi tylsiä arkipäiväisyyksiä.
- Introverttiys
- Tunnet itsesi paremmin kuin nuorempana ja tiedät paremmin mikä on sinua varten ja mikä ei
- Miellyttämishalun kariseminen
- Se kuuluisa "kasvaminen eri suuntiin" joidenkin ihmisten kanssa
Ihminen kehittyy ja kasvaa läpi elämän, on normaalia ettet halua enää samoja asioita kuin 20-vuotiaana.
T. Keittiöpsykologi
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on heikot sosiaaliset taidot ja olet jäänyt kehityksessä sille tasolle, ettet siedä puutteita. Et osaa suhtautua ihmisiin sopivalla keveydellä vaan jotenkin sidot itsesi ja tunteesi heidän (huonoihin) piirteisiin.
Sinulta puuttuu joku terve omavoimaisuus ja omilla jaloilla (psyykkisesti, sosiaalisesti) seisomisen taito.
En usko että olet 40+
Projisoitkohan nyt? Eli onko sinulla ollut kuvailemiasi ongelmia ja ärsyynnyt kun olet näkevinäsi samat piirteet jossakussa muussa? Siitähän tuollaisissa heitoissa usein on kyse. On tietysti mahdollista että olet ainakin osittain oikeassa, ulosantisi vaan on sen verran vihamielinen ja syyllistävä että pakostakin sinusta saa hyvin keskenkasvuisen kuvan. Onkin hieman huvittavaa arvostella aloittajan sosiaalisia taitoja ja persoonaa kun oma (netti)käytöksesi on tuollaista. Anonyymina on helppo purkaa turhautumistaan muihin koska et joudu ottamaan sanomisistasi mitään vastuuta.
Ajatus ja halu omasta rauhasta on varmasti kaikille ihan hyvä, mutta..
Nyt kuitenkin sinun pitää ymmärtää se, että annat muiden olla sellaisia kuin ovat ja se ei ole tosiaan sinun asia yrittää heitä muuksi muuttaa.
Sinun pitää tajuta myös, että haukkumalla ja jo ikävillä ajatuksilla (ja kirjoituksillasi) ärsytät vain itseäsi ja ruokit ärsytystäsi koko ajan lisää, joten lopeta muiden ajattelu ja keskity siihen mitä sinulla on hyvää.
Eli jos sinä haluat parempaa ja mukavampaa arkea ja elämää, niin lopetat tasan tähän aloitukseen ystäviesi ja sukulaistesi haukkumisen selän takana. He ovat olleet todella aina sellaisia mitä ovat olleet ja en keksi yhtään syytä miksi sinun pitäisi valittaa heistä muille. Valitatko perheellesikin muiden tyhmyyttä ja niin kuin kirjoitit aloitukseen, "Yks on naiivi ja tyhmä, toinen puhuu liikaa ja liian kovalla äänellä, yks vaan valittaa aina ja elämänhallinta hukassa, yhdellä on typerät mielipiteet pinnalla olevista asioista, joista postaa someen ja paasaa rasittavuuteen saakka..."? Kuulevatko perheenjäsenisikin tätä valitustasi ja pahan puhumista kotona? Jos kuulevat, niin lopeta ja pidä mölyt mahassasi.
En tiedä ymmärsitkö asiani, mutta toivottavasti. Oma äitini nimittäin muuttui aikanaan erittäin pahansuovaksi muita ihmisiä kohtaan ja kotona hän antoi meidän muiden kuulla koko ajan pilkkaansa ja arvosteluaan, itse hän nimitti niitä mielipiteikseen. Se oli kamalaa meille lapsille, jotka sitä jouduimme kuuntelemaan. Enää hän ei sitä tee, vaan on sinut sen asian kanssa, että hän on mikä on ja muut samoin.
Muuta siis ajattelutapasi asiallisemmaksi ja anna muiden olla sellaisia kuin ovat ilman sinun "mielipidettäsi". Jos et välitä olla heidän kanssaan, se on varmasti kaikille ihan ok, mutta tee se siksi, että tykkäät nykyään olla rauhallisemmin, et sen takia, että muut ovat "tyhmiä".
Alue: Aihe vapaa
Sinulla on heikot sosiaaliset taidot ja olet jäänyt kehityksessä sille tasolle, ettet siedä puutteita. Et osaa suhtautua ihmisiin sopivalla keveydellä vaan jotenkin sidot itsesi ja tunteesi heidän (huonoihin) piirteisiin.
Sinulta puuttuu joku terve omavoimaisuus ja omilla jaloilla (psyykkisesti, sosiaalisesti) seisomisen taito.
En usko että olet 40+