Seksuaalinen halukkuus ja haluttomuus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lucas kirjoitti:

Hyvää kommentointia edelleen, mutta näissä ero asioissa on riskitekijänsä. Minäkin aiemmista suhteista lähtenyt ja uuden kohdalla seksiasiat ja läheisyys on toiminut tiettyyn pisteeseen asti. Niin nykyisessäkin tapauksessa, mutta hiipui viimeisimmän lapsen jälkeen. Asiaa helpottaisi kummasti, jos kumppani (oli se mitä sukupuolta tahansa) suostuisi asiasta keskustelemaan, mutta kun ei niin asia ei edisty. Tiedän sen, että jos nyt eroaisimme niin jossain vaiheessa voisin löytää seksiseuraa ja jos johtaisi ihmissuhteeseen, niin tilanteella on oma riskinsä uusiutua. Aluksihan kaikki on mahtavaa, mutta kun asiat arkiintuu niin tilann voi olla sama, mutta eri ihmisen kanssa. Siksi tässäkin asiassa on myös peiliin katsomisen paikka, eli mitä minä voisin itse tehdä toisin.

Ihan varmasti monilla tilanne paranee vaihtamalla (ainakin väliaikaisesti). Ymmärrän kyllä senkin, sillä kyllähän se seksi hyvään parisuhteeseen kuuluu. Seksi pitää sitä muutakin läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta yllä. Sitten se kuuluisa mutta, kun jakaa elämänsä toisen kanssa niin, että halu pitkään parisuhteeseen on niin niitä erilaisia vaiheita tulee väkisten vastaan. Se on jännä miten suhteen vaikeatkin asiat voi vahvistaa suhdetta. Missä sitten menee se raja, että kannattaa luovuttaa niin sitä ei pysty toisen puolesta kukaan sanomaan. Olen se nainen jolla 30 vuotta suhdetta takana ja miehen halujen kanssa ongelmia. Keskustelin asiasta (jälleen) mieheni kanssa perjantaina ja sanoin suoraan, että taukoa jälleen 5 viikkoa ja minulla on todella paha olla asian kanssa. Eilen aamulla rakasteltiin mieheni aloituksesta, seksi ei ollut täydellistä (orgasmi ei minulla lähelläkään), mutta kaikki muu oli täydellistä. Pitkään piti muo aamulla ensin kainalossa, josta alkoi hyväily ja läheisyys ja koko seksi tapahtui todellakin lähekkäin/lähiesyydellä/kosketellen yms. Se on itselleni se tärkeämpi juttu, sen orgasmin hoitaa itse, mutta se toisen iho ja lämpö oli se paras juttu. Haaveilin samaa toki tänäkin aamuna, mutta turhaan. Tämä on vaan niin outoa itselleni kun rinnalla on ollut mies joka on aina ollut valmis seksiin. Vaikka välillä mietinkin, että meneekö mun seksuaaliset halukkaat viimeiset vuodet hukkaan nyt, niin kyllä rakastan miestäni edelleen niin paljon, että en ole valmis vielä luovuttamaan. Kun on ollut yhdessä 30 vuotta niin puoli vuotta on lyhyt aika.

Sori,pakko kysyä, miksi et sitä orgasmia saanut. Onko eilläsiis seksi vain yhdyntää vai mitä?

Saa kysyä ja jos rehellisiä ollaan niin en ole ikinä kovin helposti orgasmia saanut ja jos olen todella rehellinen niin minulla meni lähes 20 vuotta yleensäkin saada orgasmia mieheni kanssa. Eikä sitä edelleenkään tapahdu usein. Ei meidän seksi pelkkää yhdyntää ole, mutta totuus on se, että seksi loppuu siihen kun mieheni saa ja läheskään aina en vaan kerkeä mukaan. Niin ja ehkä siihen on vaan tottunut, että näin on ....... Ja silti hölmöä sanoa, että nautin ja kaipaan seksiä mieheni kanssa. Saman miehen kanssa kun on ollut pettämättä 30 vuotta niin ei minulla ole hirmuisesti vertauskohteita.

Jatkan vielä tähän itse, eli jäin nyt tätä miettimään. Nyt varmasti orgasmivaikeiteeni mieheni kanssa liittyy se kaikki muu mikä meillä ongelmana. Eli kun meidän suhde muuttui puolisen vuotta sitten ja tämä miehen haluttomuus suhteeseen tuli niin se vaikuttaa kyllä minun pääkoppaani. Eli ehkä en ole yhtä rento henkisesti, eli se kaikki tunnepuoli hiertää jossain takaraivossa, se tunne kun toinen ei halua niinkuin ennen, ehkä en koe itseäni haluttavaksi ja rakastetuksi. Se, että saat seksiä vaan keskustelun jälkeen ja et siis silloinkaan vaan kun miehelle sopii. Ja nyt nielen täällä kyyneliä sen verran pahalta tuntuu.

Alottajan kanssa aivan sama tilanne. Ottaa yllättävän koville. Tekis mieli itkeä paha olo pois, mutta ei edes itketä. On ku iso möykky kurkussa.

Lucas kirjoitti:

Kiitos muillekin vastauksista ja keskusteluun osallistumisesta. Vertaistuki asiassa kuin asiassa on tehokasta, antaa toivoa ja luo perspektiiviä.

Ihmissuhteet voi olla kimurantteja ja sellaisissa jotka muuttuu yksipuoleisiksi, alkaa väistämättä ajatella omaa parastaan. Minun mielestäni se on tervettä itsekkyyttä ja itsesuojeluvaistoa toimia näin. Toinen osapuoli voi juurikin tarttua tähän ja alkaa syyttämään vääränlaiseksi itsekkyydeksi.

Kunpa me ihmiset oppisimme keskustelemaan reilusti, mutta ajoittaiseen epätoivoon tässäkin luisuu väistämättä.

Kun on varhaisessa iässä nähnyt myrkyllisen parisuhteen mallin, niin kieltämättä tässä on itsekkin sellaisiin ajautunut. Niistä irti päässyt viime hetkellä, ennenkuin hukkuu. Tässä suhteessa ei niitä asioita esille noussut aluksi, vaan vasta kun lapset oli tehty, talot hommattu ja muutenkin elämä piti olla kondiksessa.

Muutama vuosi tässä on jo menty näin ja pisin jakso ilman seksiä on ollut yli vuoden, vaikka ajan laskeminen on vain itsensä kiusaamista. Sinäkin aikana keskusteltiin ja kysyin,että "kerro rakas ihminen minulle mistä sinä pidät läheisyydessä johon myös seksi kuuluu." Kertoi, että haluaisi olla alasti, ihot vastakkain ilman, että johtaisi seksiin. Tilaisuus tämän ehdottamiselle tuli ja siirryimme vuoteeseen. Silitin käsivartta ja kylkikaarta, mutta siitä sain huomautuksen,"ei tarvitse sivellä." Selvä, ei sivelyä. Sitten olimme pitkän tovin vain paikoillaan. Lopuksi yritin antaa suukon, johon sain vastauksen, että "etkö saatana osaa olla tekemättä mitään ja pitikö tämäkin pilata." Olen pahoillani, en tiennyt, että tälle on näin tiukat säännöt. Sen jälkeen ei sitäkään ole tehty. Tämä esimerkki oli vain yksi, niistä lukuisista miten tilanteet menee. Olen nyt kohta vuoden nukkunut sohvalla, koska saatan unissaan alkaa haluamaan ja hän ei sitä kestä.

Sitten kun on taustalla täysin vihkoon menneitä parisuhteita, niin jotenkin tuntuu tämän suhteen eteen taistelevan entistä enemmän vaikka samalla meinaan hukata seksuaalisuuteni kokonaan. Miettikää, kerran mietin jopa sellaista, että jos käyn vieraissa niin harrastan seksiä miehen tai shemalen kanssa, ettei se olisi varmaan niin paha pettämisasia, vaikka kyllähän minä sen tiiän, että ei sillä sukupuolella ole mitään väliä kuinka pahalta se voisi toisesta tuntua jos paljastuisi. Edellä mainittu kertoo vain, kuinka hemmetin epätoivoiseksi ihminen voi mennä. En ole koskaan aiemmin tuntenut vetoa samaan sukupuoleen, tai muun sukupuolisiin (tässä tapauksessa shemale).

Tiedän, kuinka yksinkertaista asioista tässä on lopulta kysymys. Tulla nähdyksi, huomioiduksi, saada läheisyyttä ja hellyyttä, harrastaa tunneyhteydellistä seksiä, olla lähekkäin ja antaa edellä mainittuja toiselle kenestä välittää.

Tsemppiä muillekin jotka kenties painii samojen asioiden äärellä!

Tuntuu pahalta puolestasi lukea tilanteestasi. Joudut kieltämään todella ison ja merkityksellisen osan itseäsi, jollet voi kokea seksuaalisuuttasi etkä elää elämääsi omana, kokonaisena itsenäsi. Paljon menee hukkaan tällaisessa suhteessa. Et saa kumppaniltasi sellaista läheisyyttä ja fyysistä kanssakäymistä kuin toivoisit, mutta kumppani ei myöskään salli sinun hakea fyysistä läheisyyttä muualta. Olet toisin sanoen panttivankina suhteessa.

Terapeutti jolla kävitte, puhui asiaa. Olen hänen kanssaan täysin samoilla linjoilla: sinua ei voi velvoittaa kestämään seksitöntä parisuhdetta. Jollei kumppanisi ole halukas olemaan kanssasi läheinen kaikin tavoin, hän vaikuttaa olevan sopimaton kumppani sinulle. Se yhteensopivuus on elintärkeä asia parisuhteessa. Voi olla erilainen, mutta silti yhteensopiva. Nyt ei vaikuta siltä. Teki myös pahaa lukea, miten ikävään sävyyn kumppanisi puhui sinulle, kun yritit löytää hänelle sopivaa tapaa olla fyysisesti lähellä. Ei rakkaalle kumppanille tuolla tavoin sähistä. Rakkaan ihmisen kanssa haluaa tehdä kompromisseja, jos lähtötilanteet ovat kovin etäällä toisistaan.

Joskus ero on ainoa oikea ratkaisu - kummallekin. Olettepahan sitten vapaita etsimään ja löytämään onnellisen parisuhteen tahoillanne,  paremmin yhteensopivan kumppanin kanssa.

Toivotan sinulle rohkeutta ja onnea.

Kun nyt luin nämä, saa olla onnellinen omasta tosipitkästä liitostamme. Niinkin voi käydä, että kun katsoo ympärilleen, huomaa ettei kaikista pikkujutuista tarvitse valitella..

Voisiko vaimosi olla masentunut? Kun tuo seksin antamattomuus kuulostaa ihan minulta joitakin aikoja  sitten. Kaikki seksiin viittaavakin ahdisti, ja en ollut halunnut seksiä vuoteen tai jopa kahteen, en edes muista, koska edellinen yhdyntä oli ennen kuivaa kautta. 

Mun tilani taustalla oli pitkään jatkunut kova stressi perheyrityksen kannattavuudesta ja liiallisesta työmäärästä, ja tämä henkinen kuorma teki sen, että seksi ei todellakaan kiinnostanut. Tilanne meni siihen pisteeseen, että vihdoin älysin hakea sairaslomaa, sain sen lisäksi masennus- ja ahdistusdiagnoosin ja masennuslääkkeet, ja myös terapiaa. Yrityksen tilannetta pohdittiin myös, ja sitten tuli idea, joka aika nopeasti ajoi päätökseen siitä, että yrityksen toimntasuuntaa muutuu. Silloin tippui harteitani kauhea taakka, ja siitä joitakin päiviä, niin sitten alkoi minusta tuntua siltä, että haluan rakastella mieheni kanssa, ja niin me teimme, ja sen jälkee olemme harrastaneet seksiä säännöllisesti ja se on ollut oikeasti hauskaa. En muista seksin olleen niin mukavaa ja rentoa aiemmin, vaikka seksi on ollut sinänsä ihan hyvää.

Eli voisiko seksin haluamattomuuden taustalla olla jokin psykologinen painolasti, joka lamauttaa vaimosi eroottisen puolen täysin. Tai jokin fyysinen piilevä sairaus, tyyliin kilpirauhasen vajaatoiminta tai muu, joka hidastaa mielen ja kehon. Mutta tilanne on tavallaan hankala, että toista ei välltämättä saa huomaamaan tilaansa sanomalla, vaan saattaa olla, että vaimon pitää itse havaita tilansa, ja hakeutua lääkäriin tms.  Sairaudentunnottomuus voi myös siis vaivata, vaikka tila olisi paha. 

Ja itse asiassa neurokirjon oireilu voisi olla myös seksihaluttomuuden syy, naisilla autismikirjo tai adhd tai add voi ns räjähtää päälle siinä vaiheessa, kun on perhe-elämä ja työ, ja kuormitus kova, vaikka aiemmin sinkkuna on voinut pärjätä hyvinkin. Autismikirjo voi oireilla seksin kaihtamisena, se voi tuntua ällöltä ajatuksenakin, jos on muuten stressaantunut.

Tämä yhden sortin rohkaisuna, kun aihe liippaa niin  läheltä omia kokemuksia. Seksin karttelusta voi toipua, jos elämän saa taustalla raiteilleen tai edes tunteen siitä, että elämä voi parantua tulevaisuudessa. Toivottomuus kun häipyi, niin itselläni seksihalut palasivat, ja olo on kuin vastarakastuneena. 

Jos runkkaaminen ei riitä, niin hanki vakisuhde jonkun mukavan naisen kanssa. Ei tuollaisen takia erota kannata, jos hommat muuten toimii ja on pieniä lapsia hoidettavana.

Eli lasten vuoksi älä eroa, mutta oman terveytesi vuoksi hanki sivusuhde. Ei se ole sen kummempaa kuin muutkaan harrastukset joihin puoliso ei halua osallistua ja joita tehdään sen vuoksi muiden kuin puolison kanssa.

Sen verran pitää kommentoida vielä, että miehelle ehdotin, että hommaa rakastajattaren, kun mulla oli sellainen olo, että en suunnilleen halua seksiä enää ikinä. Hän ei rakastajatarta kyllä käsittääkseni hommannut, mutta hänen seksittömyytensä huoletti niin paljon, että ehdotin sitä muutaman kerran.

Jos ja kun olet jo nyt nukkunut vuoden päivät sohvalla, niin tuossa konkurssissa on aivan sama muuttaa se sohva ihan toiseen postiosoitteeseen. Se ei teidän elämäänne muuta kuin pelkästään parempaan suuntaan.

Sinun ei tarvitse kärsiä yksinäisyydestä, puolison ilkeydestä ja kylmyydestä, ja seksin puutteesta parisuhteessa. Tuommoisessa suhteessa ei voi elää normaalisti kotonaan, kun koko ajan joutuu olemaan varpaillaan ja varautumaan puolison kilahtamisiin.

Niin ikään puolisollesi erillään olo on helpotus, hänen ei tarvitse sietää sinua ja seksihalujasi, eikä sinun vääriä tapojasi tai puheitasi tai ajatuksiasi kotonaan.

Jos/kun teillä on lapsia, niin heidän huoltajuudet ynnä muut asiat joudutte sopimaan, mutta lasten asiat joudutte sopimaan joka tapauksessa, olittepa yksissä tai ei.

Avioliitossa / parisuhteessa on maassamme se hyvä puoli että se perustuu vapaaehtoisuuteen. Siitä pääsee erilleen jos tuntuu siltä että homma ei toimi. Tuo optio kannattaa ottaa nyt käyttöön, tai ainakin vakavaan harkintaan.

Kahvikissa kirjoitti:

Sen verran pitää kommentoida vielä, että miehelle ehdotin, että hommaa rakastajattaren, kun mulla oli sellainen olo, että en suunnilleen halua seksiä enää ikinä. Hän ei rakastajatarta kyllä käsittääkseni hommannut, mutta hänen seksittömyytensä huoletti niin paljon, että ehdotin sitä muutaman kerran.

Tavalliselle keski-ikäiselle KTM perus-domestikoidulle hepulle rakastajattaren hankkiminen ei ole mikään läpihuutojuttu. Satunnaissuhteisiin on kuintenkin paljon enemmän miehiä kuin naisia tarjolla. KT- ja AT-miesten pariutumisstrategiat nojaavat väsytykseen ja/tai humalan tuomaan yllätykseen.

Joku peruspirkko olisi sopiva, mutta mistä niistäkään tunnistaa ketkä ovat aisaa vailla? Jos on vielä miesvaltaisella alalla ja tekee etätöitä? Miten tavallinen mies hankkii rakastajattaren?

Vierailija kirjoitti:

Kahvikissa kirjoitti:

Sen verran pitää kommentoida vielä, että miehelle ehdotin, että hommaa rakastajattaren, kun mulla oli sellainen olo, että en suunnilleen halua seksiä enää ikinä. Hän ei rakastajatarta kyllä käsittääkseni hommannut, mutta hänen seksittömyytensä huoletti niin paljon, että ehdotin sitä muutaman kerran.

Tavalliselle keski-ikäiselle KTM perus-domestikoidulle hepulle rakastajattaren hankkiminen ei ole mikään läpihuutojuttu. Satunnaissuhteisiin on kuintenkin paljon enemmän miehiä kuin naisia tarjolla. KT- ja AT-miesten pariutumisstrategiat nojaavat väsytykseen ja/tai humalan tuomaan yllätykseen.

Joku peruspirkko olisi sopiva, mutta mistä niistäkään tunnistaa ketkä ovat aisaa vailla? Jos on vielä miesvaltaisella alalla ja tekee etätöitä? Miten tavallinen mies hankkii rakastajattaren?

Tuo on täyttä totta. Kysyntäja tarjonta eivät kohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahvikissa kirjoitti:

Sen verran pitää kommentoida vielä, että miehelle ehdotin, että hommaa rakastajattaren, kun mulla oli sellainen olo, että en suunnilleen halua seksiä enää ikinä. Hän ei rakastajatarta kyllä käsittääkseni hommannut, mutta hänen seksittömyytensä huoletti niin paljon, että ehdotin sitä muutaman kerran.

Tavalliselle keski-ikäiselle KTM perus-domestikoidulle hepulle rakastajattaren hankkiminen ei ole mikään läpihuutojuttu. Satunnaissuhteisiin on kuintenkin paljon enemmän miehiä kuin naisia tarjolla. KT- ja AT-miesten pariutumisstrategiat nojaavat väsytykseen ja/tai humalan tuomaan yllätykseen.

Joku peruspirkko olisi sopiva, mutta mistä niistäkään tunnistaa ketkä ovat aisaa vailla? Jos on vielä miesvaltaisella alalla ja tekee etätöitä? Miten tavallinen mies hankkii rakastajattaren?

Tuo on täyttä totta. Kysyntäja tarjonta eivät kohtaa.

Sivistysmaissahan tämä tavallisten miesten p*llunpuute on perinteisesti hoidettu prostituutiolla, joka on ollut yleistä, näkyvää ja kohtuullisesti hinnoiteltua.  Avioliitonkin kannalta paljon pienempi riski käydä silloin tällöin maksullisissa, kuin viritellä joku vakisäätö, jossa voi tulla tunteet mukaan ja eron riski paljon suuremmaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahvikissa kirjoitti:

Sen verran pitää kommentoida vielä, että miehelle ehdotin, että hommaa rakastajattaren, kun mulla oli sellainen olo, että en suunnilleen halua seksiä enää ikinä. Hän ei rakastajatarta kyllä käsittääkseni hommannut, mutta hänen seksittömyytensä huoletti niin paljon, että ehdotin sitä muutaman kerran.

Tavalliselle keski-ikäiselle KTM perus-domestikoidulle hepulle rakastajattaren hankkiminen ei ole mikään läpihuutojuttu. Satunnaissuhteisiin on kuintenkin paljon enemmän miehiä kuin naisia tarjolla. KT- ja AT-miesten pariutumisstrategiat nojaavat väsytykseen ja/tai humalan tuomaan yllätykseen.

Joku peruspirkko olisi sopiva, mutta mistä niistäkään tunnistaa ketkä ovat aisaa vailla? Jos on vielä miesvaltaisella alalla ja tekee etätöitä? Miten tavallinen mies hankkii rakastajattaren?

Tuo on täyttä totta. Kysyntäja tarjonta eivät kohtaa.

Mutta sitten taas sivusuhteita ehdotetaan kuitenkin ratkaisuksi, ja niiden löytymistä ei epäillä?  Onko tuo rakastajatar liian hieno termi hoidolle. ;) 

Se on toki totta, että sivusuhde varsinkin rakastajatar-termillä on vaikea löytää, mutta ei liene mahdotonta miehellekään, kun kuintenkin niin paljon ainakin kehuskellaan vieraissa käymisellä, jos oma kulta ei anna...

Tsemppiä aloittajalle.

Haluan vain sanoa, että mielestäni on vastuutonta ehdottaa perheellisille jokaisessa vastoinkäymisessä eroa. Lasten vuoksi asiat voi usein saada toimimaan jotenkuten.

Ikävää, jos keskustelut ei auta. Omalla kokemuksella sanon, että kaikenlaisia vaiheita parisuhteeseen mahtuu, mutta niistä pitäisi pystyä keskustelemaan rakentavasti. Uskon todella, että vaimosi ei kertakaikkiaan ymmärrä täysin, miten ikävältä/rakaalta tilanne sinusta tuntuu.

Toivon, että saatte asiasta ison keskustelun aikaan, joka tuottaa pidemmällä aikavälillä hedelmää. Vaikutat ainakin analyyttiseltä ja hyvältä keskustelijalta.

Ulkoapäin näyttää myös, että seksi ei ole ainoa asia, joka on pienessä suhteessanne. Voiko vaimosi olla katkeroitunut sinulle jostain, mitä et ymmärrä? Keskustelkaa kaikesta painolastista suhteessa tämän teeman ulkopuolella, yrittäen ymmärtää toisiamme, niin solmut lähtevät avautumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahvikissa kirjoitti:

Sen verran pitää kommentoida vielä, että miehelle ehdotin, että hommaa rakastajattaren, kun mulla oli sellainen olo, että en suunnilleen halua seksiä enää ikinä. Hän ei rakastajatarta kyllä käsittääkseni hommannut, mutta hänen seksittömyytensä huoletti niin paljon, että ehdotin sitä muutaman kerran.

Tavalliselle keski-ikäiselle KTM perus-domestikoidulle hepulle rakastajattaren hankkiminen ei ole mikään läpihuutojuttu. Satunnaissuhteisiin on kuintenkin paljon enemmän miehiä kuin naisia tarjolla. KT- ja AT-miesten pariutumisstrategiat nojaavat väsytykseen ja/tai humalan tuomaan yllätykseen.

Joku peruspirkko olisi sopiva, mutta mistä niistäkään tunnistaa ketkä ovat aisaa vailla? Jos on vielä miesvaltaisella alalla ja tekee etätöitä? Miten tavallinen mies hankkii rakastajattaren?

Tuo on täyttä totta. Kysyntäja tarjonta eivät kohtaa.

Sivistysmaissahan tämä tavallisten miesten p*llunpuute on perinteisesti hoidettu prostituutiolla, joka on ollut yleistä, näkyvää ja kohtuullisesti hinnoiteltua.  Avioliitonkin kannalta paljon pienempi riski käydä silloin tällöin maksullisissa, kuin viritellä joku vakisäätö, jossa voi tulla tunteet mukaan ja eron riski paljon suuremmaksi.

Suomessa tuo maksullisissa käynti voi olla hankalampaa, kun varsinkin pienillä paikkakunnilla niitä voi olla vaikea löytää. Ja jos ei tee reissutöitä tms, niin seksiammattilaisen luo hakeutuminenkin on vaikeaa. 

Kahvikissa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahvikissa kirjoitti:

Sen verran pitää kommentoida vielä, että miehelle ehdotin, että hommaa rakastajattaren, kun mulla oli sellainen olo, että en suunnilleen halua seksiä enää ikinä. Hän ei rakastajatarta kyllä käsittääkseni hommannut, mutta hänen seksittömyytensä huoletti niin paljon, että ehdotin sitä muutaman kerran.

Tavalliselle keski-ikäiselle KTM perus-domestikoidulle hepulle rakastajattaren hankkiminen ei ole mikään läpihuutojuttu. Satunnaissuhteisiin on kuintenkin paljon enemmän miehiä kuin naisia tarjolla. KT- ja AT-miesten pariutumisstrategiat nojaavat väsytykseen ja/tai humalan tuomaan yllätykseen.

Joku peruspirkko olisi sopiva, mutta mistä niistäkään tunnistaa ketkä ovat aisaa vailla? Jos on vielä miesvaltaisella alalla ja tekee etätöitä? Miten tavallinen mies hankkii rakastajattaren?

Tuo on täyttä totta. Kysyntäja tarjonta eivät kohtaa.

Mutta sitten taas sivusuhteita ehdotetaan kuitenkin ratkaisuksi, ja niiden löytymistä ei epäillä?  Onko tuo rakastajatar liian hieno termi hoidolle. ;) 

Se on toki totta, että sivusuhde varsinkin rakastajatar-termillä on vaikea löytää, mutta ei liene mahdotonta miehellekään, kun kuintenkin niin paljon ainakin kehuskellaan vieraissa käymisellä, jos oma kulta ei anna...

90% naisista haluaa 10% miehistä. Haluttavuus-asiassa nallekarkit eivät vain kertakaikkiaan mene tasan.  Kymppiprosentti-miehillä ei todellakaan ole vaikeuksia löytää sivusuhdetta, heille on flirttiä ja muuta vihjailua tarjolla vaikka ovat kuinka tukevasti naimisissa, ja jos baariin menevät niin naiset hivuttautuvat heidän lähettyvilleen kuin maagisen magneetin vetäminä. He saavat kyllä sivusuhteen niin halutessaan, tai vaikka useampia.

Sitten tämä suuri enemmistö, eli se 90%. Hekään eivät ole totaali-luusereita kaikki, mutta kuitenkin eivät kuulu tuohon top-kymppiprosenttiin. Osa on naisten silmissä "menettelee jos ei A-luokan miestä ole saatavissa"- osastoa, eli baarissa nainen pyörii A-luokan miehen lähistöllä, mutta huomaa (kuten useimmiten käy) että niin siellä pyörii puolenkymmentä muutakin naista. Nainen jää kisassa sijalle ynnämuut eli ei saanut haluamaansa. Tällöin asian tajuttuaan kääntää huomionsa muihin tarjolla oleviin miehiin, ja silloin vähiten huono ysikymppiprosentin miehistäkin kelpaa. Siispä muina naisina hipsii miehen läheisyyteen, mies noteeraa tämän, sananvaihtoa, tanssia, drinkki, tanssia, juttelua ja yhteinen taksi. Tälle miesryhmälle sivusuhde on mahdollisuuksien rajoissa, mutta ei ollenkaan varmaa että semmoisen saa.

Sitten on nämä ysikymppi-prosenttimiesten jälkijoukko. Miehet joitten ympäriltä tuolit viedään. Miehet joitten sukunimi mieleen ei jää. Näillä on varsin epävarmaa että yleensäkään pääsevät minkäänlaiseen suhteeseen, saati sitten  vielä sivusuhteisiin. Naisille nämä ovat kuin ilmaa, jo nuoresta pitäen ovat tulleet huomaamaan, ja se on heille rautalangasta väännetty että "älä unta nää". Jos hyvä tuuri käy, löytävät nuorena samanlaisen naisluuserin joka on samalla tapaa hakannut päätään seinään A-miesten kanssa, ja toteavat että mennään nyt sitten me yksiin. Sanomattakin on selvää että näille jämämiehille ei sivusuhteita ole tarjolla, useimmiten ei ole minkäänlaista suhdetta.

Ylläkuvatun lisäksi sivusuhteitten mahdollisuuteen vaikuttaa ikä ja asuinseutu, sekä myös vaikkapa työpaikka. Suurissa kaupungeissa on enemmän esim. ravintoloita, jonne "haku päällä" olevat ihmiset kokoontuvat. Niin ikään työpaikka, tai työtehtävä alalla jossa pääseen työnsä puolesta tekemisiin monien naisten kanssa, on eduksi.

Kehuskelut ovat kehuskeluja, voivat olla totta tai sitten vain vilkkaan mielikuvituksen tuotetta.

Tuo ei tule tuosta mihinkään muuttumaan. Korkeintaan akka hommaa itselleen uuden panijan.

Lopeta ymmärtäminen ja asiasta keskustelujen avaaminen, ne eivät johda mihinkään; kokemusta on.

Sanot vain vaimollesi. että kerta seksi ei toimi kotona tyydyttävästi niin pitää ryhtyä miettimään muita ratkaisuja etkä avaa tilannetta yhtään sen enempää. Siinäpähän miettii tykönään.

Sitten ryhdyt aktiivisesti etsimään joko satunnaista tai pidempi aikaista seuraa , ihan miltä tuntuu.

Siinä on vaimolla mahdollisuus tehdä ratkaisunsa muuttaako käyttäytymistään sinua kohtaan, tyytyykö tilanteeseen jossa sinä haet tyydytyksen toisaalta vai nostaako kytkintä. Ihan sama, kaikki vaihtoehdot ovat sinulle monta kertaluokkaa parempia kuin nykyinen tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Jos runkkaaminen ei riitä, niin hanki vakisuhde jonkun mukavan naisen kanssa. Ei tuollaisen takia erota kannata, jos hommat muuten toimii ja on pieniä lapsia hoidettavana.

Eli lasten vuoksi älä eroa, mutta oman terveytesi vuoksi hanki sivusuhde. Ei se ole sen kummempaa kuin muutkaan harrastukset joihin puoliso ei halua osallistua ja joita tehdään sen vuoksi muiden kuin puolison kanssa.

Joo mäkin tein näin, kun mies muuttui luuria tuijottavaksi nahjukseksi. Aina kun ehdotin jotain, vastaus oli "ei kyllä huvittaisi". Ei se mitään, tiedän kyllä ketä huvittaa.

Menkää terapiaan. Jos ei suostu puhumaan missään tilanteessa niin sitten alkaisin itse harkita eroa. Omalla kohdalla voin kertoa etten halunnut enää puolisoni kanssa seksiä, muiden kanssa kyllä olisi kelvannut eikä se tilanne tullut ikinä muuttumaan vaan me erosimme. Ja se oli hyvä päätös kummankin kannalta.

1) Eroa. Ei pihtaria kuulu arvostaa.

2) Jos kuitenkin haluat jatkaa seksittömässä liitossa pihtarin kanssa, ehdota avointa suhdetta/vieraissa/maksullisissa käyntiä. 

3) Jos se ei sovi puolisolle, niin eroa.

Don't be simp.

"Sanoin pariviikkoa sitten avopuolisolleni suoraan, etten voi elää näin. Tämä ei ole oikein. Sain hirveän huutoryöpyn, että olen helvetin itsekäs ja eikö elämässä ole muutakuin seksi."

Eroa välittömästi. Olet tekemisissä ihan aidon NARSISTIN kanssa joka tuhoaa mielenterveytesi.