HUHTIKSET' 05 UUSI VIIKKO TAAS

Tänään käytiin ultrassa ja kas, meillä onkin isompi pienin kuin luultiinkaan: kuukautisten perusteella la ois ollut 21.5. mutta ultran perusteella 15.5. Siellä se kölli, kaikki ruumiinosat paikoillaan ilman liikoja turvotuksia, ja oli jännästi paljon isomman näköinen kuin Helka silloin ekassa ultrassa - niin no, niihän tämä olikin! Lisäksi oli aika paljon rauhallisempi kuin Helka silloin, tää meinasi nukahtaa kesken ultraamisen, niin että piti herätellä, kun taas Helkalta ei meinattu saada mittoja ollenkaan kun se pyöri kuin väkkärä. Ehkä vähän liian aikaista alkaa vetämään mitään johtopäätöksiä tästä. Jos tämä syntyy ajallaan, niin mahdollista kolmatta onkin sitten tähtäiltävä ihan tosissaan, jotta sarja jatkuu: Helka 14.4., kakkonen 15.5. joten kolmonen pitäis sitten olla 16.6.!



Pikaseen lukasin muiden viestejä ja en voi muuta kuin ihmetellä, miten teiltä onnistuu edelleen vaunuihin nukuttaminen. Helkan kanssa ei ole ollut puhettakaan sen jälkeen, kun se alkoi heräämään ilman itkua ja niin että lähtee itse kävelemään sängystä heti herättyään. Valjaat ei onnistu, koska sitten se herää kesken kaiken kun ei pysty vaihtamaan asentoa vapaasti.



Nyt painun kotiin, tänään on äiti-lapsi-jumppa vartin yli viiden.

Errj, onnea hyvien ultrakuulumisten johdosta! Meillä onkin sitten aika samoihin aikoihin lasketut ajat (mulla 10.5.), ja Kiiamarialla vähän aikaisemmin. Hauska sinänsä, että Lauralla ja Helkalla on myös just toi sama 5 päivää ikäeroa! Mullakin olis muutama hyvä tärppipäivä kakkosen syntymälle. Kun Laura kerran syntyi minun syntymäpäivänäni, niin tämä toinen voisi syntyä sopivasti joko a) siskoni syntymäpäivänä 1.5., b) parhaan lapsuudenystäväni syntymäpäivänä 8.5. tai sitten c) äitienpäivänä 13.5. : )



Rattaisiin nukuttamisesta - juuri yritin samaa täällä kotona ja parvekerattaisiin. Ei onnistunut. Laura oli kyllä itse kovasti innoissaan menossa sinne nukkumaan, mutta ei sitten kumminkaan rauhoittunut. Ne rattaat ovatkin näköjään vähän pienemmät kuin nuo katukäytössä olevat, joten olo taisi olla liian ahdas. Tällä hetkellä Laura höpisee ja tekee unta omassa sängyssään.



Pakko kertoa, miten liikkis tuo L oli eilenillalla. Nukkumaan mennessä hän halusikin tulla oman sängyn sijaan minun viereeni, ja minä ajattelin että ok, kokeillaan miten se toimii. L siinä asetteli unilelujaan ja peittoaan huolellisesti paikalleen, pyöri ja höpisi. Ja sitten ykskaks otti mua kaulasta kiinni, antoi suukon ja sanoi: " kuuta" (=kulta). Voi vitsi, kyllä siinä sydän suli ja alkoi äitiä itkettää! Vaikka arki on monesti tällaista toistoa ja tylsääkin, niin kyllä tuollaiset jutut tekee siitäkin juhlaa! Kliseistä mutta ilmeisen totta.



Oli kiva kuulla Miirusta ja Oskaristakin! Harmi että on ollut sairasteluja.



Ja minäkin kaipailen Mugskabia. Miten menee, miten voit?



Poistun nyt takavasuriin ja toivottelen teille mukavaa torstaipäivää,

t. Ompunäiti 14+0 ja Laura 1v7kk

Ollut sanoisinko tapahtumarikas viikko, joten nyt vasta kerkeän kirjoittelemaan.



Aivan ensiksi hehkutus...tämä mamma lähtee tänään kello 17.00 Tallinnaan ja palaa vasta lauantai iltana. Vähänkö olen odottanut. Mutta on mulla ollut stressiäkin järjestää kaikki valmiiksi kaikille... ihan niinkuin olisin korvaamaton ;-)

Kaikille pojille huomisen vaatteet kouluun ja koti-oloihin, esikoisen partiovaatteet viikonlopuksi (lähdössä yöleirille telttaan), jokaisen vaatteen nimikointi, rinkan pakkaus etc.....oman laukun pakkaus :-)

Vähän muo jännittää ehtivätkö pojat huomenna kouluun, kun on miehen ensimmäinen kerta herätä itse/hoitaa pojat kouluun (mielellään aamupalan syöneenä ja reput mukana ;-))

Aamulla latelin miehelle : missä on kelakortit, mitä lääkettä kellekkin ja kuinka paljon jos sairastuvat..... ja lopulta purskahdin nauruun ja kysyin, että : " kirjoitanko sulle toiminta-ohjeet vielä maanjäristyksen varalle ? " .

No kyllä he pärjäävät, saavat luvan pärjätä !!!



Sitten muihin uutisiin. Keskimmäisellä oli 6-vee tarkastus ja sieltä tuli käsky karsia kaikki makeat ja rasva pois, kun on ylipainoinen!!!!! Jaa, on tuo kyllä tukevarakenteinen, mutta ei ylipainoinen ( ja mielipiteen olen siis kysynyt muiltakin ei vain subjektiivinen mielipide). Samanlainen jykevä rakenteinen kuin isänsä.



Esikoisen kanssa ollaan ravattu jorvissa ja kyllä se lääkäri nyt kuitenkin oli sitä mieltä, että pojallani on murrosikä lähtenyt käyntiin ( menee siis termillä ennenaikainen murrosikä). No odotamme vielä verikokeiden hormoonipitoisuus tuloksia, mutta jos niissä ei ole mitään maata mullistavaa, niin asiaa kontrolloidaan ½ vuoden päästä. Pojan luusto-ikä on 10 v ja kalenteri-ikä kohta 9 v, että ei tässä nyt vielä mitään hirveän suurta mullistusta ole. Mutta kyllähän mä jouduin opettajan kanssa käymään keskustelun aiheesta: hormoonit aiheuttavat mieli-alan vaihteluita, tiuskimista, itkuisuutta etc, jotka esikoisen kohdalla on hyvä ottaa huomioon. Eli ei siis ole pojan ilkeydestä/kurittomuudesta johtuvia. Kaiken kaikkiaan olimme lääkärin kanssa yksimielisiä siitä, että esikoiseni on myös henkisesti varsin esikypsä, joten todennäköisesti kantti kestää nämä fyysiset muutokset, jotka tulevat hieman aikaisemmin kuin muilla.

Jos nyt kuitenkin tilanne kiihtyy ja joudumme lääkitsemään sitä, niin edessä on hormoonipistos 4 viikon välein....ja ihan helpolla en siihenkään lähde. Myös mieheni on kehittynyt hyvin aikaisin niinkuin myös siskoni, eli meillä on myöskin perinnöllisiä paineita varhaiseen murrosikään sekä äidin että isän puolelta. Ja se oli lääkärin mielestä hyvin merkittävää.





Elmo on tällä hetkellä hyvin sekava tapaus : joka toinen päivä hyvinkin tottelevainen enkeli ja joka toinen päivä ehtiväinen raivareita vetävä kauhukakara. Ikinä ei tiedä minkälainen tapaus sieltä sängystä aamulla kurkistaa. Puhe lisääntyy kovaa vauhtia, mutta emme me sentään 4 sanaisia lauseita puhu, kuten Amanda ;-)

Elmon 1½ vee neuvola siirtyi kuun loppuun, mutta eipä mulla mitään ihmeellistä huolenaihetta herrasta ole, joten eipä tuo haittaa.



Näihin tunnelmiin lähden tekemään perheelle ruokaa varastoon.....miten niin ylihuolehtiva????? Kerrankin kun ois tilaisuus miehelle konkreettisesti näyttää, mitä kaikkea täällä kotona pitää keretä tekemään, niin mitä mä teen????? Kaiken, minkä ennalta voi !!!! Idiootti ;-)



Sitten vielä lisätsemiä kaikille raskautumista toivoville ja voimia jo raskautuneille.

Eli eilen oli neuvola ja painoa 10,4kg ja pituutta 81,6 cm. Pituutta oli tullut puolessa vuodessa 9 cm! Voiko olla oikein vai tuliko mittavirhe?! Mitenkä teillä muilla on senttejä tullut? Laitoin jo tonne msn:ään saman kysymyksen kun ihan oikeesti ihmettelen tota. Käyrä näytti ihan hyvälle ja on tyttö kasvanut, mutta silti. Rokotuksen aikana sai ponkaistua jalkansa suoraksi ja varmaan sattui kun neula oli lihaksessa sillon! Auts! Muuten hoki koko ajan että mennään. Ei tehty palikkatorneja eikä testailtu taitoja muutenkaan. Terkkarihan on nähnyt tyttöä kun mä oon käynyt ä-neuvolassa, mutta lääkäri ei neidin taidoista paljoa tiedä. Aika kliininen käynti...

Mallu74: Kyselit tosta kasvusta..Heinille oli tullut puolessa vuodessa pituutta lisää 8,5cm eli täysin mahdollista että kasvaa noinkin paljon ja noin lyhyessä ajassa..Heinihän oli nyt 1,5v neuvolassa 87cm pitkä ja painoi 13kg ja rapiat päälle.Painoakin oli tullut reilu 1,7kg..

Joten niin ne hiput vaan kasvaa..



Terkuin:Kuningascobra,Heini-neiti ja Heli-hätähousu

Taas on perjantai, kyllä viikot vierähtää. Vaakamomille (vaikka jo reissussa oletkin) oikein mahtavan hauskaa matkaa. Nauti! Meillä ei kyllä mies saa yhtä hyvää palvelua, kun meitsi lähtee johonkin ;=) Itseasiassa taidan itse olla opastuksen tarpeessa, jos ukko on pidempään poissa..



Kaikille odottaville: on ihanaa lukea ajatuksistanne. Sitä voi hitusen muistella sitä oman pikkukakkosen odottelua. Meillä muuten meni niin, että siihen toisen raskauteen osasi keskittyä jopa paremmin. Jotenkin siinä odotuksessa oli ihanasti erilaisia ulottuvuuksia, kuten asian jakaminen esikon kanssa. (Meillähän isoveli oli kutakuinkin 2,5v, kun Pihla syntyi.) Asian realismi oli tietenkin mielessä, mutta kyllä minä myös tokan odotuksen aikana sorruin ihaniin vaaleanpunaisiin aatoksiin. Imetys oli minun juttuni, jota pähkäsin odotuksen aikana paljon. Olin päättänyt, että toisen lapsen kanssa annan imetykselle enemmän aikaa ja arvoa. Ja kuinka kävikään: Pihlalla oli halkio, enkä voinut imettää ollenkaan. Toinen asia, mitä pystyi toisen lapsen kanssa enemmän miettimään, oli synnytys. Oletteko jo ajatuksissanne menneet synnytyssaliin asti? Minä yritin valmistautua toiseen synnytykseen paremmin rentoutumisvalmiuksin, mutta härän pyllyt. Pihlan synnytys menikin niin nopeasti, ettei siinä paljon rentoutuskasetteja kuunneltu tai omasta musiikista nautittu.



Ompunäiti, ihanaa, että Lauralla menee unet paremmin. Meillä on ollut joku häiriökausi tämän suhteen. pihlahan nukkuu normaalisti 8:15-7 ilman heräilyitä. Nyt on ollut pari heräilyä yöllä ja neiti on pystyssä jo reippaasti ennen kuutta (ja haluaisi heti kaikkea maan ja taivaan väliltä, sitten kiukutaan ja silleen). Olen maailman huonoin sopeutumaan näihin unen häiriöihin. Vaikka kuinka yritän ymmärtää Pihlaa (minkäs teet jos kakka tulee 5:30 ja herättää), mutta siltikin aikaiset aamut vaan ketuttaa. Ja heti tulee mieleen: miten pitkään tätä jatkuu.. Joo, näitä tämän äidin heikkouksia.



Heikkouksista muuten siihen mainitsemaani siivoukseen. Tänä viikonloppuna jätän koko touhun väliin. En siivoa, en yhtään. Korjaan tilanteen ensi viikolla ennen esikon synttäreitä. Olen ja nautin olostani perheen kanssa nyt vaan.



vielä loppuun kysymys: ihoasiaa. meillä on Pihlalle ilmestynyt punaisia näppylöitä vatsaan, alaselkään ja erityisesti reisien takaosaan ja taipeisiin. Mitä mahtaisi olla? Rasvat ei tehoa. Onko kellään samanlaista?



Jeps, nyt töiden pariin.



Viikonloppuja toivottelee, Lyle

Jäänyt kirjoittelut vähän vähälle, kun on KIIRE ja taas pitäisi olla menossa. Vaakamomille IHANAA REISSUA, RENTOUDU =)



Ompunäidille tsemppiä myooman kanssa, eiköhän se siitä, pääasia, että vauvalla on kaikki hyvin =) Ihana tuo teidän Laura, Antonkin usein suukottelee minua, jos nukutan viereen (usein päikkäreille nukutan kainaloon)



Olipas kiva kuulla Miirusta pitkään aikaan, valitettavasti aika häviää jonnekkin, eikä kerkeä kirjoitella. Minä kirjoittelen yleensä, kun Anton nukkuu. Ensin kone auki ja kirjoittelen, sitten muuta hommat.



Kent laitteli uniG: Eli Antonin unet menee aikalailla näin 20.30-21.00- 7-9, olipas hassusti laitettu, päikkäreille nukahtaa yleensä 11-13 ja herää 13-16. Keskimäärin nukkuu 13-15h/vrk.



KakkaG: Anton kakkaa usein 3-5 krt ja Antonillakin on aika löysä kakka, neuvolassa sanottiin, että voi johtua siitä jos juo paljon.



Errj: teillähän on tulossa loistava sarja (mikäli kakkonen suostuu syntymään la:n), me ajateltiin tähdätä kolmonen sinne 08.08.08 (Antonhan on 05.05.05) Tuo ensi heinäkuu on vähän turhan aikainen, ellen ole huomaamattani raskaana (mitä vähän pelkään, huonovointisuutta+väsymys) toisaalta vaihdoin juuri pillereitä, joten voipi olla sitäkin, ehkä odotan vielä. Ja tuo väsymys on ollut viimeiset 5 vuotta, enkä koko sitä aikaa ole ollut raskaana, joten voi olla että kuvittelen ja päässä keksin oireita.



Muuten tuo arki rullaa totutusti, sen verran kysäisen, että juhlitteko isänpäivää? Miten? Me mennään brunssille minun vanhempieni luo ja sitten meidän isi+mieheni saa lahjat ja kortit pojilta. Esikoinen oli jo tarhassa tehnyt isille kortin, missä luki " isi on kiva, kun se vie minut ja Antonin uimaan" Ihana =)



MugSkapia huhuilen minäkin, mitä kuuluu sinne?



Jepulis, nyt hommiin, kun Anton uinuu.



Mareila+Anton