Lue keskustelun säännöt.
Millaisin ajatuksin raitistumisesi alkoi? Mitkä olivat ne tärkeimmät asiat, joilla pystyit tekemään konkreettisesti muutoksen?
07.11.2022 |
Itse olen toivon mukaan raitistumisen tiellä vaikka olen kyllä sortunutkin.
Viime kuukaudet olen ajatuksissani pohtinut miksi juon. On ollut paljon enemmän selvempiä päiviä mutta välillä tosiaan olen jostain syystä retkahtanutkin.
En vain siedä alkoholia. Olen alkanut ymmärtämään kuinka kamala hermomyrkky se on. Olen paljon pilannut asioita juomalla enkä haluaisi enää tehdä vahinkoa.
Tähän sisältyy siis vääränlaiset ihmissuhteet, talousongelmat ja mielenterveys.
Olen yleensä ollut niin ahdistunut, että mietin kuolemaa ja pelkään, että en jaksa enää. Alkoholi on sen aiheuttanut.
Nykyään koko aine enemmän vain kuvottaa minua. Tunnistan miten typerää on juoda. En saa siitä itselleni oikein mitään, en iloa.
Se on vain juomista, nousuhumalaa ja sen jälkeen pelkotiloja. Tuhoan itseni turhan takia.
Olen viikonloppuisin juova, harvemmin arkisin.
Olen aika nuori enkä enää haluaisi tuhota itseäni.
Toivottavasti onnistun kokonaan lopettamaan.
Millaisia ajatuksia teillä oli kun pääsitte raitistumisen tielle?
Kommentit (22)
Itse olen vähentänyt. Reippaasti. Edelleen ongelmana on että kun juon niin määrä on suuri.
Itsellä syinä päätökseen.. mm järjetön rahanmeno, sairaspoissaolot töissä, varoitukset vuokranantajalta kun kännimölyä ja sekoilua kämpässä, vetämätön olo, liikunta harrastus joka tärkeä hiipui, ihmissuhteet pas*kaa.. kun on Alkoon menevä niin valitsee myös sen kaltaista seuraa. Miehet elämässä päihteidenkäyttäjiä niin veivät vain alas päin ja päihteidenkäyttö yltyi. Normaalit ihmissuhteensa jäivät, läheiset huolissaan. Henkiset olot krapuloissa "morkkis" alkoivat olla niin kovia, että mietti jo pitääkö hypätä junan alle.
Nyt on rahaa enempi monta sataa kuukaudessa, liikunta maistuu, seura täyspäistä, elämässä sisältö muutakin kun viinan vetoa. Ihanaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänään on niin ihanan tasainen olo ollut. On oikeasti ihanaa olla selvinpäin. Sitä pitäisi sallia se itselleen. Varmaan olen sabotoinut tahallani tätä olotilaa, se on "liian" hyvä ja normaali.
Edelleen rukoilen, että pysyn tässä. Tämä on paljon parempaa kuin mikään nousuhumala koska olen vain oma positiivinen itseni.
Ap