Lue keskustelun säännöt.
Jos olisit tässä tilanteessa, jättäisitkö miehen?
05.11.2006 |
Kuvittele itsesi tähän tilanteeseen:
Avoliitossa, 2 lasta. Omakotitalo miehen nimissä. Takana 7 yhteistä vuotta.
Miehen työpaikalle tulee uusi nainen (mies on työpaikan ainut mies), jonka kanssa mies ystävystyy. Mies puhuu naisesta, ei mitään erikoista, mutta kuitenkin mainitsee päivittäin. Puheesta on havaittavissa merkkejä ihastuksesta. Välillä mies (ei mikään järjen jättiläinen) esittää unohtaneensa naisen nimen ja testaa muistatko sinä sen.
Firman virkistysmatka. Mies ei soita kahden päivän aikana kertaakaan, ei edes toivottaakseen lapsille hyvää yötä. Yleensä soittaa työpäivän aikanakin, mutta nyt ei ehdi edes viestiä lähettämään. Sinulla on pahoja aavistuksia, mutta tiedät olevasi mustasukkainen luonne joten laitat kaiken sen piikkiin.
Mies palaa kotiin ja kertoo yleisiä juttuja reissusta. Oli syönyt työporukan kanssa, istunut aulabaarissa ja mennyt sitten nukkumaan. Jokin vaivaa sinua, mutta et osaa kohdistaa ajatuksia siihen, mikä se jokin on.
Puhut epäilyksistäsi miehelle. Kysyt suoraan, valehteleeko hän. Mies kieltää kaiken. Kuulet olevasi vainoharhainenkin.
Kuukautta myöhemmin, kun epäilyksesi eivät ota talttuakseen, mies murtuu. Hän kertoo yöpyneensä tämän naisen kanssa samassa hotellihuoneessa. Kertoo paljon illasta, yksityiskohtaisesti, mutta väittää unohtaneensa joitakin asioita. Väittää, että nainen nukkui parivuoteessa ja hän sohvalla.
Tämän " murtumisen" jälkeen asiasta ei saisi enää puhua, mies ärsyyntyy ja ihmettelee jankkaamista sillä mitään ei tapahtunut.
Sinä et pääse asiasta yli. Tahdot puhua, tahdot selvittää, tahdot riidellä asiat halki. Tahdot että asia käsitellään kunnolla. Kun mies kieltäytyy puhumasta, alat pyörittelemään asioita itseksesi.
Selvität hotellista huoneen kalustuksen. Tosiaan, huoneessa on parivuode ja sohva. Mutta jokaisen huoneen saa muutettua joko parivuoteelliseksi tai kahdeksi erilliseksi vuoteeksi. Miksi miehelle ja naiselle tilattiin firman piikkiin parivuode, kun samalla hinnalla olisi saanut molemmille omat?
Välillä ajattelet olevasi vainoharhainen sekopää ja kiusaat turhasta miestä ja itseäsi. Mutta välillä, aika useinkin, tunne valtaa sinut. Sinä tiedät olevasi oikeassa. Et voi sitä mitenkään todistaa, mutta tiedät että mies valehtelee.
Nyt, kuvittele itsesi tähän tilanteeseen. Älä mieti sitä, uskotko miehen pettäneen. Älä spekuloi, vaan ota huomioon pelkästään kertomani faktat. Minä en siihen tunnu pystyvän, kaipaan ulkopuolisen mielipidettä. Onko tässä riittävästi perusteita erota pettämisen takia?
(Pahoittelen järjettömän pitkää selostusta, jäsentelen ajatuksiani kirjoittaessani ja tämä toimii samalla terapiana. Ihanaa jos joku jaksaa lukea ja kommentoida!)
Kommentit (54)
Meidän lakikirjamme vissiin poikkeavat toisistaan. Lyhyesti lainaan sinulle pätkän missä selitetään kansantajuisesti suomenlaissa olevaa kohtaa avioparin omaisuuden jaosta:
" Avioliitossa puolisoiden kesken vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate. Avioliiton johdosta puolisoiden omistaman omaisuuden omistussuhteet eivät siis muutu. Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa. Lähtökohtaisesti avioliitto ei myöskään rajoita puolison oikeutta tehdä sopimuksia. Sopimuksia tehtäessä on vain huomioitava puolisoiden yhteisen asunnon ja asuntoirtaimiston suoja, jota varten laki asettaa tiettyjä rajoituksia sopimusvapaudelle. Kyseessä on ns. vallintarajoitusjärjestelmä. Puolisot saavat tehdä sopimuksia myöskin keskenään."
Löydät lähteen googlettamalla " omaisuus avioliitossa" ja avaamalla ensimmäisen linkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea sanoa mitä tekisin vastaavassa tilanteessa. Ehkä soittaisin sille naiselle ja kysyisin mikä on homman nimi jos ei mies pysty(?) kertomaan. Mä olen aikalailla ehdoton rehellisyyden ja luottamuksen kanssa. Jos se luottamus menee toisen epärehellisyyden takia niin sitä ei kyllä niin vaan takaisin saa, jos ollenkaan.
Valitan, mutta en osaa auttaa sinua. =( Soita sille naiselle. Jos saisit hänestä enemmän irti. Voimia ja jaksamista!!
huoneen vieraan naisen kanssa. Voiko sellaista oikeasti tapahtua? Ja voisiko mies oikeasti vain suostua sellaiseen, mennä kuin pässi narun perässä?
siellähän sanotaan myös ihan selvästi, että omaisuus menee puoliksi niiltä osin kuin tarve. Eli jos olen ostanut avioliitonaikana auton lainarahoilla ja tehnyt kaupan ja lainan nimiini. Maksanut lainaa omalla työtulollani avioliitonaikana niin eron sattuessa auto ja laina on kokonaan minun. Ei puolisolla ole tähän nokan koputtamista juridisestikaan. Sama pätee myös muuhun omaisuuteen.
Jos omakotitalo on miehen nimissä ennen liittoa on sen verta omaisuutta miehelle kuuluva myös liiton jälkeenkin. Siinä se periaate.
eli keskustele tasavertaisesti ja käy asioita rehelliseti läpi kanssasi juuri sillä tarkkuudella kuin sinä haluat, et tee mitään väärää lähtiessäsi liitosta. Kenenkään on ihan turha yrittää syyllistää sinua perheesi rikkomisesta, jos toinen osapuoli ei suostu aikuismaiseen kesksuteluun ja sioiden käsittelyyn. Ei kukaan voi olettaa, että vaikeneminen auttaa luottamuksen palautumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka kuinka olisi itse autosi maksanut.
Mutta ilmeisesti pienessä porukassa ollaan niin läheisiä että tuollainen on ihan normaalia... Ja mies ei sitten tosiaan ollut " tajunnut" ettei se ole ihan ok, jos hän viettää hotelliyön vieraan naisen kanssa...
Tämä pyörittely tekee minut sairaaksi. Mies kuvittelee kaiken olevan hyvin; kun siitä ei puhuta, sitä ei ole olemassakaan.
Pari vastaajaa sanoi sitä, että osatotuuden kertominen helpottaa valehtelua ja olen täysin samaa mieltä. Uskon, että juuri tästä on kyse nytkin. Loppujen lopuksi en ole edes kiinnostunut siitä panivatko he vai eivät. Mies valehtelee minulle! Se on asia jota en voi hyväksyä. Minun ainut luotto-ihmiseni valehtelee minulle, pitää minua pellenä. Mitä enemmän kirjoitan tänne, sen selkeämmältä kaikki tuntuu. (vaikka kirjoitukset sekaisemmiksi muuttuvatkin)
Kiitos kaikille jotka jaksavat kommentoida, luen jokaisen vastauksen moneen kertaan. Kaikki vastaukset ovat erittäin tärkeitä minulle, en tahdo puhua tästä kenenkään läheiseni kanssa. En vielä, tahdon jäsentää ensin omia ajatuksiani.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioliitossa ei voi tehdä velkaa toisen nimiin, eikä myöskään toisen tekemää omaisuutta voi vaatia itselleen. Siinä on kohtuullisuus periaatteita ja periaate, että kumppani esim. pitää elättää avioliitossa, mutta kuitenkin puolisoiden omaisuus on erillinen periaatteessa. Toi sun käsityksesi on jenkkihapatusta.
Voiko olla niin, että miehesi ei valehdellutkaan? Jos hän murtui sinun " mieliksesi" , koska ei enää jaksanut kuunnellä loukkaavia syytöksiä ja kyselyitäsi?
Niin onhan sekin yksi mahdollisuus... Ei mies kuitenkaan tietääkseni niin tyhmä ole, että kuvittelisi epäilyjen loppuvan siihen että hän kertoo valehdelleensa ja viettäneensä yön vieraan naisen kanssa hotellissa...
Oletko miettinyt mille miehestäsi tuntuu, jos hän onkin syytön? Miten lasten käy? Haluat viedä heiltä kodin, koska et tiedä totuutta?
Olen, paljonkin. Siihen asti kunnes hän tunnusti valehdelleensa.
En tosiaankaan halua viedä lapsilta kotia, mielestäni mies on se joka päättänyt viedä sen heiltä tekemällä kaikkensa pettääkseen luottamukseni ja pyrkimällä kaikin tavoin varmistamaan että suhteemme jatkaminen on minulle mahdollisimman vaikeaa ja kivuliasta.
Ymmärrän, et koet itsesi loukatuksi ja petetyksi. Älä anna sen kuitenkaan vaikuttaa valintoihisi ja kosta, vaan ajattele järjellä. MITÄ OIKEATI HALUAT?
Tottakai valintoihini vaikuttaa se, miten minä tunnen itseäni kohdellun!
Haluan rehellisen miehen ja onnellisen parisuhteen. Kodin, jossa koen olevani turvassa. Ihmisen, joka arvostaa minua.
Kai te sen talon myyntiin laitatte ja yhdessä rahat jaatte kuten lapsetkin. Miksi mies tekisi niin ilkeästi, ettet saisi centtiäkään? Onko hänellä syytä olla sulle kaunainen?
Luulenpa, että mies joka on valmis ottamaan riskin perheen hajoamisesta virkistysmatkan takia, ei paljon laita arvoa sille mitä minä olen hänen talonsa eteen tehnyt ja näinollen tuskin välittää saanko minä lanttiakaan.
Hänellä ei ole syytä olla minulle kaunainen. (ainakaan minun tietääkseni)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilannetta lainkaan spekuloimatta tekisin näin:
1) vaatisin miestä lähtemään parisuhdeterapiaan ja käsittelemään siellä sen asian ammattilaisen kanssa. Mikäli mies ei näkisi parisuhdetta ja perhettä niin tärkeäksi, että tähän suostuisi, niin sitten ottaisin eron.
2) mikäli parissuhdeterapia menisi ok ja mieleni rauhoittuisi, niin menisin naimisiin miehen kanssa. Tekisin miehelle kyllä hyvin selväksi, että jos jotain pettämistä ilmenee, niin se olisi avioliittolupauksien rikkomista ja siten aihe eroon. Avioehtoa en suostuisi tekemään. Mikäli elämä jatkuisi hyvin, niin olisimme yhdessä koko perhe elämämme loppuun saakka. Mikäli mies pettäisi, niin sitten tulisi ero ja omakotitalo menisi jakoon. Sama juttu, jos mies osoittautuisi valehtelijaksi muutenkin.
Haluan vain muistuttaa, että ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä ja sinun ei tarvitse tietää mitä teet juuri NYT. Ota omaan päätökseesi sen verran aikaa kuin SINÄ tarvitset. Yleensä puolessa vuodessa ajatukset selviävät. Mikäli tapahtuneesta alkaa olla jo vuosi, niin mene yksin terapeutin luo avaamaan solmuja, että miten tästä eteenpäin.
vaikka avioliitossa kumpikin omistaa omaisuutensa itse niin avioerossa se menee puoliksi. Ei ole olemassa mitään periaatetta, että avioeron jälkeen tulisi olla sama määrä omaisuutta kuin avioliiton alkaessa.
Esimerkki: olet saanut 10 vuotta ennen avioliittoa perinnöksi asunnon, jonka arvo on 200000. Menet naimisiin ettekä tee avioehtoa. Avioliiton aikana ostatte 200000 euron asunnon lainarahoin, mies ottaa sekä talon että lainan nimiinsä. Tulee avioero: mies on siinä vaiheessa lyhentänyt lainaa 100 000.
Eli avioeron sattuessa sinulla on omaisuutta 200000 arvosta, miehelläsi 200000 arvosta. Koska miehelläsi on velkaa vielä 100000, niin se vähennetään hänen 200000 eurostaan. Sinä maksat miehelle tasinkoa erossa 50 000, näin teille kummallekin jää 150 000.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän tarkoittaa sitä että hän salailee jotakin VIELÄKIN. Eikä ole kertonut sinulle kaikkea. Kukapa haluaisi keskustella tietäen että joutuu valehtelemaan tai mahdollisesti jää siitä kiinni.
Miehesi ei ole nyt oikein vakavissaan suhteesi. Jos olisi niin hän olisi sinulle rehellinen ja haluaisi selvittää asian kanssasi ja korjaten omat virheensä. Mutta eihän hän voi sitä tehdä kun hänellä on vielä salattavaa.
Minä laittaisin miehelle ehdoksi että joko asiat selvitetään perusteellisesti tai ero. Miten kukaan voi elää parisuhteessa jossa asioista ei puhuta? Jossa valehdellaan? Ja pahempaa, toisen tunteita ei kuunnella?
Nythän miehesi kuvittelee päässeensä kuin koira veräjästä ja että asia on tällä selvä. Olo on varmaan helpottunut sillä hän tietää että jos asioita lähdetään ruotimaan niin se tie on PITKÄ. Ja siihen hän ei lähde ellei ole PAKKO. Jos hänellä ei olisi enempää salattavaa hän olisi selvittänyt asian kanssasi jo ajat sitten.
Ja jos olisi ollut pakko, olisi hän soitellut yms.
Eli en missään nimessä jatkaisi tuollaista suhdetta. On vain yksi elämä, enkä haluaisi elää sitä petettynä. Koko miehen työpaikka tietää, että miehesi on julkisesti pettänyt sinua työkaverinsa kanssa. Eivät viitsineet edes peitellä vaan hän halveksi sinua niin paljon, että otti jopa yhteisen huoneen. Mahtaa miehen työkaverit pitää sinua tyhmänä.
Ota oma elämä käsiisi ja jätä mies. Itse en tuollaiseen elämää tuhlaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lievittääkseen omaa huonoa omaatuntoaan. Tämä asia tuli minulle mieleen jo ap:n avausta lukiessani. Olen varma, että on pettänyt sinua ja sinun luottamustasi. Tuo hotellihuonejuttu on niin tökerö valhe, että ei tosiaan ole mies mikään järjen jättiläinen.
Minulle itselleni on joskus tapahtunut samantapainen juttu, mies petti vaikkei koko totuutta minulle kertonutkaan. Osatotuuden kertoi ja itse päättelin loput.
Ap:n täytyy nyt pohtia mielessään, mitä haluaa. Jos haluaa erota, se kannattaa tehdä nyt samantien. Asioilla on pitkittyessään taipumus mutkistua ja asiat saattavat jäädä kaivelemaan pitkiksi ajoiksi.
No jos sulla on mies jota sää kohtelet noin huonosti niin ottaisin sinuna eron.
Sori vaan. Ei ole tarkotus loukata, mutta kirjoitat että miehesi ei ole mikään järjen jättiläinen, ettet usko mitä miehesi sinulle puhuu. Sää olet mustasukkanen ja kuvittelet miehesi pettäneen sinua.
Entä jos mies on tiennyt susta että jos kertoo sulle että on ollut työkaverinsa kanssa samassa huoneessa sää vedät siitä omia johtopäätöksiä ja on halunnu olla hiljaa siitä??
Sinuna lopettaisin miehen syyllistämisen ja epäilemisen. Jos et kykene lopettamaan niin hankkisin hoitoa. Pahempaan suuntaan menette jos jatkat käytöstäsi.
En ymmärrä miten sää voit siinä istua ja kirjottaa että haluat että sua pitää kohdella niin ja noin ja olla semmosessa ja tommosessa suhteessa jos itse kohtelet kumppaniasi noin! Kuule kyllä metsä vastaa niinkuin sinne huudetaan.
Sillä voit saada hänet puhumaan, mutta jos et voi olla että hän itse haluaa seikkailla ja näin saa aikanaan syyttää sinua jos ero tulee.
varsinkin parisuhteelle kunnon vainoharhaisuus tekee hyvää...
mutta luulen, että olet jo aika pitkällä päätöksenteossa? Mutta se on vaikeaa, koska varmasti vielä rakastat miestäsi, ja sitten sinä osaat ajatella lapsiakin.
Valitettavasti luulen, että miehelläsi on suhde siihen toiseen naiseen. Heillä voi siis olla vieläkin suhde. Onhan se miehellesi kivaa; koti ja lapset ja vaimo, joka huolehtii siitä kaikesta, ja sitten kiva seikkailu; hotelliöitä ja jännittäviä tapaamisia.
Koska muuten miehesi on viimeksi järjestänyt teille kahdelle hotelliyön/kahdenkeskistä aikaa?
vaisto on valitettavasti yleensä oikeassa.
Mene puhumaan terapeutille vaikka yksin - luulen miehesi lähtevän mukaan kyllä. Lasten takia teidän kannattaisi vielä yrittää, mutta vain, jos miehesi todella ymmärtää tehneensä väärin, ettei se kuulu parisuhteeseen, ja todella katuu sitä.
ihan oikeeta näyttöö ennenkuin tuomitaan. Parisuhteessa sitä ei näköjään tarvii olla...
Ompa hyvä että ap ja kaltaisensa ole käräjätuomareita... vois olla vankiloissa porukkaa...
Minun kuulemani mukaan heille varattiin sama huone, koska tyntekijöitä oli parillinen määrä ja esimies tahtoi säästää yhden hotellihuoneen hinnan. Mies sanoo, ettei kehdannut/tajunnut vaatia omaa huonetta. Ei osaa selittää, miksi huoneessa oli parivuode vaikka siihen huoneeseen saa myös kaksi erillistä vuodetta.
Tästä tapahtumasta on jo hetki aikaa, nainen ei ole enää töissä ko. firmassa. Emme ole puhuneet aiheesta vähään aikaan, vaan olen antanut pölyn laskeutua ja olen pyöritellyt vaihtoehtoja mielessäni.
Pahinta mitä voi tapahtua... Pettämisen voisin antaa anteeksi, mikäli mies olisi tunnustanut sen, kertonut kaiken, pyytänyt kunnolla anteeksi ja osoittanut että tekee kaikkensa jotta minun oloni helpottuu.
Se, mikä tuntuu vaikealta on valehtelu. Se että mies koko työporukkansa kanssa keksi selityksen joka minulle kerrottaisiin. Se, että mies näki minun itkevän ja kärsivän, ja jatkoi silti valehtelua. Se, että hänen ilmeensäkään ei värähtänyt hänen valehdellessaan. Ja se että edelleen hän sanoo ettei ole pettänyt minua, vaikka minusta tuo itsessään oli jo pettämistä.
Naimisiinmenoakin mietin, mutta vaikka se taloudellisesti olisikin varmaan järkevää, ei itsekunnioitukseni anna periksi siihen. Minä menen naimisiin vain kerran, ja vain rakkaudesta.
Koko juttu oksettaa minua, olen pyörittänyt tätä niin paljon etten saa enää otetta mistään. Minä haluan erota, haluan todella. En halua enää miettiä tätä, en halua kuulla enää valheita, enkä jumalauta tahdo enää nähdä niitä työpaikan ämmiä tekopyhä virne kasvoillaan!
Tämä suhde on menettänyt merkityksensä. Mutta tuntuu niin vaikealta tehdä se. Sanoa kaikille että mies petti (varsinkin kun mies kieltää kaiken edelleen!), rikkoa lasten koti. Tuntuu, että niinkauan pitää yrittää että saa miehen rysänpäältä kiinni.