Miksi ihminen on niin tyhmä, että aina juo alkoholia vaikka sitten on taas krapula ja "ei koskaan enää"???
eikö ihminen muista taas viikon päästä, että viimeksi tuli krapula ja tyhjä ja paska olo ja silmät harittaa ja on pussit silmien alla, väsyttää hikoiluttaa ja voi olla pää kipeä?
ei kohta on taas muutama olut juotu perjantaina viimeistään ja päälle haettava kori olutta kun entiset "pari" taas loppui liian nopeasti, ja lauantaina jatkuu. sitten on sunnuntai ja maanantai paska olo, muisti poikki ja miettii, että miksi sitä juo kun ei muistakaan mitään miten hauskaa se muka oli=?
eikö ihminen osaa ennustaa, että se krapula ja muisti poikki ja lisäannos tulee ostettua joka tapauksessa jos korkkaa sen "pari"?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Juot liikaa jos tulee krapula. Kannattaa opetella käyttämään kohtuudella. Viina on viisasten juoma.
No empä pidä ketään viisaana joka vaikka vain parikin pisaraa viinaa juo.
aivot on tottunut tiettyyn kemiaan ja haluaa sitä vain uudestaan ja uudestaan. Sama, kun lihavat ei pysty lopettamaan ylensyömistä. Elimistö on tottunut, että tätä pitää saada.
Vierailija kirjoitti:
aivot on tottunut tiettyyn kemiaan ja haluaa sitä vain uudestaan ja uudestaan. Sama, kun lihavat ei pysty lopettamaan ylensyömistä. Elimistö on tottunut, että tätä pitää saada.
Tämä on totta ja sen voi viedä oikeastikin tosi pitkälle. Esimerkiksi draamaan tottunut ihminen tylsistyy jos on liian tasaista pitkään ja lenkkeilijä tulee levottomaksi jos ei pääse säännöllisesti lenkille yms.
Mä ihmettelin tuota ihan montakin kertaa viikossa. Vaikka joka krapula-aamu heräsin siihen samaan "ei miksi taas, miksi en muka illalla tajua että tämä aamu on taas tällainen jos otan?"
Vasta kun lopetin, tajusin että addiktiohan se siellä kuiskutteli ja pyyteli juomaan. Alkoholiaddiktio on kuin hyvä, tai siis paras ystävä johon luotat kuin vuoreen. Miksi et luottaisi parhaaseen ystävääsi? Ikinä se ei sinua soimaa eikä syytä, vaan on aina puolellasi ja haluaa auttaa sinua kun muu maailma lyö maahan. Ja se apu on sitä että se kannustaa juomaan, ja oikein tyrkyttää, "no tottakai otat, niin kuin itsekin sanoit, on ollut niin paska viikko että olet ansainnut kyllä parit juomat.
Itse lopetin alkoholin käytön, ja huomasin tämän kuvion vasta sitten. Aika sairasta miten mieli menee mukaan tuollaiseen täysin selkeään kusetukseen :D Mutta niin se vain toisilla menee, ja ihan huomaamatta. Nykyään otan silloin tällöin muutaman, ehkä pari kertaa puolessa vuodessa. En halua juoda humalaan, niin ne muutamathan alkaa lähinnä väsyttämään.
onko ap koskaan vaikka syöny leivosta-vaikka tietää ettei se ollu välttämätöntä ja epäterveellistä ja kallistaki oli? Tai suklaakonvehtia? Tai menny kyydillä vaikka olis voinu kävellä/juosta? Kuluttanu viihdettä vaikka olis voinu opiskella tai muuten kehittää itseään? Ollu ihminen? Siinäpä vastaus.
Minäkään mikään professori oo ja ihan hyvin pystyn tajuaan ne syyt, miksi sitä känniä otetaan. Jos ap ei ihan todella pysty, niin aika komerossa on pitäny kasvaa kun ei oo edes koskaan keneltäkään kuullu tai vaikka lukenu mistään. Vaikea semmoiselle selittääkään.
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelin tuota ihan montakin kertaa viikossa. Vaikka joka krapula-aamu heräsin siihen samaan "ei miksi taas, miksi en muka illalla tajua että tämä aamu on taas tällainen jos otan?"
Vasta kun lopetin, tajusin että addiktiohan se siellä kuiskutteli ja pyyteli juomaan. Alkoholiaddiktio on kuin hyvä, tai siis paras ystävä johon luotat kuin vuoreen. Miksi et luottaisi parhaaseen ystävääsi? Ikinä se ei sinua soimaa eikä syytä, vaan on aina puolellasi ja haluaa auttaa sinua kun muu maailma lyö maahan. Ja se apu on sitä että se kannustaa juomaan, ja oikein tyrkyttää, "no tottakai otat, niin kuin itsekin sanoit, on ollut niin paska viikko että olet ansainnut kyllä parit juomat.
Itse lopetin alkoholin käytön, ja huomasin tämän kuvion vasta sitten. Aika sairasta miten mieli menee mukaan tuollaiseen täysin selkeään kusetukseen :D Mutta niin se vain toisilla menee, ja ihan huomaamatta. Nykyään otan silloin tällöin muutaman, ehkä pari kertaa puolessa vuodessa. En halua juoda humalaan, niin ne muutamathan alkaa lähinnä väsyttämään.
Kiitos tästä!
Koska elämänhallinta ja itsetuntemus on heikkoa.
Aivot tuottanevat mielihyvää lisäävää dopamiinia. Jo ajatus oluesta saa ne toimimaan siten. Toistuvan juopottelun taustalla on sähkökemiallinen prosessi, joka on saatava loppumaan lopettamalla juominen viikoiksi tai kuukausiksi. Ymmärtämällä, että toistat kemiallista prosessia saattaa helpottaa päätöksessäsi vähentää juomista. Myös juopotteluringeistä luopuminen helpottaa juomisen lopettamista, kun ei ole sosiaalista painetta juoda. Uuden harrastuksen (esim. liikunta) tai uuden merkityksellisen juomiseen liittymättömän ihmissuhteen löytäminen voi helpottaa raitistumista.
Vierailija kirjoitti:
Aivot tuottanevat mielihyvää lisäävää dopamiinia. Jo ajatus oluesta saa ne toimimaan siten. Toistuvan juopottelun taustalla on sähkökemiallinen prosessi, joka on saatava loppumaan lopettamalla juominen viikoiksi tai kuukausiksi. Ymmärtämällä, että toistat kemiallista prosessia saattaa helpottaa päätöksessäsi vähentää juomista. Myös juopotteluringeistä luopuminen helpottaa juomisen lopettamista, kun ei ole sosiaalista painetta juoda. Uuden harrastuksen (esim. liikunta) tai uuden merkityksellisen juomiseen liittymättömän ihmissuhteen löytäminen voi helpottaa raitistumista.
Hyvä kirjoitus. Lisään vielä, että kannattaa rehellisesti miettiä onko alkoholittomat oluet yms korvikkeet hyvä
idea nekään. Itse koen, että ryyppäämisen simulointi ei tee mulle hyvää. En keikoilla tms juo kuin ehkä lasin vettä, koska en halua heilua turhaan lasi kädessä ja täten ns kuivaryypätä.
Vierailija kirjoitti:
Ikävää kuulla ettet ole eläissäsi nähnyt ketään joka osaisi käyttää alkoholia edes puoliksi kohtuudella mutta usko tai älä sellaisiakin on. Kaikki ei oo viikonloppuna päätä täytteen vetäviä suomijuntteja.
Miksi pitäisi käyttää alkoholia kohtuudella? Mikä on se pointti? On paljon parempi olla yksinkertaisesti raitis ja aina selvin päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävää kuulla ettet ole eläissäsi nähnyt ketään joka osaisi käyttää alkoholia edes puoliksi kohtuudella mutta usko tai älä sellaisiakin on. Kaikki ei oo viikonloppuna päätä täytteen vetäviä suomijuntteja.
Miksi pitäisi käyttää alkoholia kohtuudella? Mikä on se pointti? On paljon parempi olla yksinkertaisesti raitis ja aina selvin päin.
Jep. Ei se määrä huolestuta useinkaan vaan asenne. Että säälitään jos ei käytä alkoholia. Ei lainkaan tervettä sekään. Säälittekö myös ihmisiä josta ei syö korianteria tai juo kahvia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivot tuottanevat mielihyvää lisäävää dopamiinia. Jo ajatus oluesta saa ne toimimaan siten. Toistuvan juopottelun taustalla on sähkökemiallinen prosessi, joka on saatava loppumaan lopettamalla juominen viikoiksi tai kuukausiksi. Ymmärtämällä, että toistat kemiallista prosessia saattaa helpottaa päätöksessäsi vähentää juomista. Myös juopotteluringeistä luopuminen helpottaa juomisen lopettamista, kun ei ole sosiaalista painetta juoda. Uuden harrastuksen (esim. liikunta) tai uuden merkityksellisen juomiseen liittymättömän ihmissuhteen löytäminen voi helpottaa raitistumista.
Hyvä kirjoitus. Lisään vielä, että kannattaa rehellisesti miettiä onko alkoholittomat oluet yms korvikkeet hyvä
idea nekään. Itse koen, että ryyppäämisen simulointi ei tee mulle hyvää. En keikoilla tms juo kuin ehkä lasin vettä, koska en halua heilua turhaan lasi kädessä ja täten ns kuivaryypätä.
Minäkin sorruin tuohon älyttömyyteen. Minulla oli aikaisemmin tapana juoda saunomisen aikana ja jälkeen aina muutama olut. Siten aloin pitää tipattomia ja hankin alkoholitonta olutta sanajuomaksi. Kunnes tajusin että täähän on ihan älytöntä, voin yhtä hyvin juoda vettä kun janottaa. Nyt olen ollut kaksi ja puoli vuotta kokonaan ilman alkoa ja myös ilman korvikkeita.
Aika kultaa muistot liiankin hyvin. Tämä kierre toistui mulla jatkuvasti, mutta loppui siihen paikkaan kun tulin uskoon 18 vuotta sitten. Oli kuin uudestisyntyminen tapahtunut, kuin lamppu syttyisi ja näin kaiken hulluna juttuna ja tulin järkiini. Eikä sen jälkeen aikakaan millään pystynyt kultaamaan muistoja. Näen edelleen kaiken realistisena ja siksi ei enää tee mieli päihteitä. Kiitos Jeesus!
Vierailija kirjoitti:
Aika kultaa muistot liiankin hyvin. Tämä kierre toistui mulla jatkuvasti, mutta loppui siihen paikkaan kun tulin uskoon 18 vuotta sitten. Oli kuin uudestisyntyminen tapahtunut, kuin lamppu syttyisi ja näin kaiken hulluna juttuna ja tulin järkiini. Eikä sen jälkeen aikakaan millään pystynyt kultaamaan muistoja. Näen edelleen kaiken realistisena ja siksi ei enää tee mieli päihteitä. Kiitos Jeesus!
Itsellä vastaava kokemus mutta eri vinkkelistä. En tullut perinteisessä mielessä uskoon, mutta löysin sen kaikkeuden, jotkut Jumalaksikin kutsuvat. Tämän näkeminen sai minut ymmärtämään miten valheellista maallinen elämä onkaan ja alkoholin juominen loppui siihen paikkaan. Kiitos kuuluu mm Jeesukselle, joka totuuden sanaa on aikanaan levittänyt.
Kymmeneen vuoteen en ole alkoholia juonut. Sitä ennen vaan satunnaisesti. Olo kevyt.
Koska humalassa on kivaa. Vessareissutkin omaa luokkaansa kun hihityttää niin maan penteleesti.
Aamulla sitten harmittaa kun heikottaa, huimaa ja tili nollilla.
En kuulu tuohon tyhmien joukkoon. Ensimmäisen krapulan aikana tosiaan mietin, että onpa dorkaa tämmönen ja sen jälkeen vuodesta toiseen "ei koskaan enää" on pysynyt. Jotkut on vain tyhjäntoimittajia eli sanotaan mitä tahansa ja tehdään jotain muuta.
Koska vain tyhmät juovat. Me viisaat käytämme psykedeelejä.
Jahas palstahulluhullulla näköjään taas lääkkeet ottamatta