tutkimus toisensa perään kertoo että

Ja ihan kuin lapset muissa maissa eivät voisi huonosti. Suomessa on lapsilla vielä hyvä olla, kokemuksesta puhun.

tän syksyn aikana lukenut useita. Kuinka lapset ei leiki enää ja masentuu ja ahdistuu jne

Kaiken pitää olla täydellistä ja jos tässä suhteessa ei sitä saavuteta, niin aloitetaan uudestaan alusta.



Perheet ovat monimuotoisia mutta yhteiskunta rakentuu ydinperheajatuksen ympärille => kaikki on hukassa eikä palvelut kohtaa tarvitsijoita.



Suomen palvelurakenne on kestämätön, hurjilla veroillakaan ei saavuteta kuin lisääntyvää kurjuutta. Taloutta määräävät pörssikurssit ja työntekijä on pelkkä kulu, ei ihminen. Joten työsuhteet on pätkittäisiä eikä ihmisillä ole sen enempää omassa sosiaalisessa elämässään kuin työelämässään mitään pysyvää.

Työ-elämän epäinhimillistyminen ja kuluttamisen itsestäänselvyys vievät vanhemmilta omanarvontunnon ja mielenrauhan. Ja sitten ei ole lapsilla lämmintä, tunnerikasta ympäristöä missä voisi olla lapsi.



Toiset uupuu työtaakan alle, toiset pätkätöihin. tai siihen ettei ole töitä = eiole ihmisarvoa. Itsekin huomasin ajattelevani mitä kaikkea työ-elämäminulta vaatii ja missä välissä ehtisin lasten kanssa askarrella tai mennä uimahalliin tms. Kunnes tajusin että ENSIN luodaan lapsille koti- se henkinenkin ja myös yhteydet uihin ihmisiin. Sitten tulee työ ja kaikki mitä se vaatii. Eikä tässä maailmassa ole ketään joka voisi sitä kritisoida ja ulla sanomaan mulle että se on väärin.

suurin osa lapsista ja nuorista voi todella hyvin, paremmin kuin koskaan, mutta sitten osa taas TODELLA huonosti ja näistä meidän pitäsi oikeasti olla huolissamme ja hoitaa heidän asiansa kuntoon...

Toki on erittäin hektisiä aloja ja työtehtäviä, mutta yleisesti ottaen ihmiset eivät tee sen pidempää työelämää kuin koskaan aiemmin.



Eikös nuo tutkimukset osoita sitä, että syrjäytyneiden perheiden asema pahenee, ei keskivertotallaajan. Ne tavallistaen ja syrjäytyneiden reunalla elävät ovat pudonneet syrjäytyneisiin. Mielenterveyspotilaat ovat entistä enemmän avohoidossa ja juuri todettiin, että viinan hinnan lasku on lisäännyt kuolemia. Nämä perheet, joissa vielä ennen kyettiin työtekoon ja arkeen, ovat tuoneet lisänsä noihin tutkimuksiin.

Ja lisäksi sanovat syynkin: johtuu päihteiden käytöstä, vanhemmat käyttävät ja myös yhä nuoremmat lapset, opittuaan kotoaan sen mallin.



Naisten juominenhan on lisääntynyt tosi paljon ja mukaan on tullut myös huumeet. Ennen äidit pitivät perheen pystyssä vaikka isä olikin juoppo, nyt useammin molemmat vanhemmat dokaavat.

mitä kansan ÄIDIT kirjoittelee, niin johan se olisi ihme jos häijyt av-äidit kasvattaisivat henkisesti tasapainoisia ihmisiä lapsistaan.



Täälläkin on niin paljon katkeruutta ja hakemalla haetaan ivan aiheita. Voi lapsi-parkoja!

- kulissiliitot, kun ollaan lasten vuoksi yhdessä ja pidetään yllä sitä yliarvostettua ydinperhettä, joka on kuitenkin feikkiä. kyllä lapsi sen aistii, että nyt ei ole kodissa kaikki ihan ok



- vanhemmat eivät osaa kasvattaa lapsia ( www. alalyolasta. fi )



- joillakin uraihmisillä ei ole aikaa lapsille ja jotkut kotiäidit roikkuvat lapsen jalassa kiinni. kumpikaan ei ole tervettä.



- perheellä menee huonosti; työttömyyttä, sairauksia, köyhyyttä, alkoholiongelmia. kun kaikki ongelmat kasaantuu yhtäaikaa, myös lapsi siitä kärsii.



Tuttava on sossussa duunissa ja toisinaan hänen juttunsa ovat näitä " 7v ja 9v lapset elävät omatoimisesti elämää, kämppä oikeesti haiseva kaatopaikka, eteisessä 4kk ilmaislehdet, faija pois kuvioista, mielenterveysongelmista kärsivä mutsi nappaa tabuja minkä ehtii ja ei jaksa huolehtia mistään" jne..

eivätkä perheet ole niin tiivitä kuin usein edes keskieuroopassa (etelämmästä nyt puhumattakaan). Joka kerta kun käyn suomessa ihmettelen samaa; lapset ja nuoret ovat niin omillaan. He tulevat koulusta kotiin ja ilmoittavat menevänsä sinne ja sinne (ihmettelin kun 8-vuotias oli kuulemma kaverinsa kanssa uimahallissa..ilman vanhempaa)..jos edes ilmoittavat, usein ei kumpikaan vanhemmista ole edes kotona. Teini-ikäiset (paremmistakin perheistä) viettävät viikonloput kavereidensa kanssa, vuoroin toistensa luona..missä ei sinäänsä mitään pahaa..mutta jotenkin ihmetyttää perheelämän ja kasvatuksen puute. Kun olen kylässä perheissä, joissa varhaisteinejä, he ovat joko tietokoneen ääressä tai pelaavat sohvalla lojuen jotain (game boy?) pelejä. Jää aina niin surullinen olo...nykyisessä kotimaassani vanhemmat häpeäisivät, jos heidän lapsensa eivät muuta tekisi, varsinkin kun on vieraita..eikä täällä ole niin tapana ostella lapsille ko " leluja" . Jotenkin suomalaine perhe tuntuu niin tunnekylmältä, jokainen pitäköön huolta itsestään.