Oletko koskaan tarkoituksella etäinen tai tylsä ihastukselle?
Kommentit (22)
Silloin olen, jos haluan päästä hänestä eroon, eli
a) koen viritelmän menneen liian pitkälle enkä enää haluakaan lähentyä, koska jokin ei natsaa.
b) olen jo valmiiksi suhteessa, ja silloin otan etäisyyttä, jos huomaan että joku muu alkaa ihastuttaa liikaa. Otan siis etäisyyttä siihen muuhun, en kumppaniini.
Otan etäisyyttä jos huomaan etten saa vastakaikua, en halua nolata itseäni enää lisää.
En tietenkään, eihän siinä olisi mitään järkeä. Ujona ihmisenä olen tuollainen ikävä kyllä ihan luonnostaan, kun olen uusien ihmisten kanssa tekemisissä.
Yritän olla pommittamatta viesteillä ihan joka päivä 😅
En, mutta yksipuolisesti ihastuneille kyllä.
En. Ihastukseni taas alkoi ottaa etäisyyttä, ei vastaa enää.
Taisin nolata itseni pahemman kerran.
Voihan sitä olla välillä vaikka väsynyt tai huolissaan muista syistä, aina ei jaksa olla virkeän edustavan kiinnostunut. Ujous voi tehdä tuota myös. Ja se että huomaa ihastumisen olevan yksipuolista.
No tietenkin vetäydyn jos en saa häneltä mitään vinkkiä ihastumisesta. Pelaamismielessä en kuitenkaan.
Kyllä - en halua olla itsestäänselvyys. Ai? Tuliko PERUSNAISELLINEN perustelu? Älkää naiset tehkö väärälläkohtaa tuota välinpitämätön näytelmää.
Vierailija kirjoitti:
En tietenkään, eihän siinä olisi mitään järkeä. Ujona ihmisenä olen tuollainen ikävä kyllä ihan luonnostaan, kun olen uusien ihmisten kanssa tekemisissä.
Sama juttu. Sen verran sanoisin niille jotka kanssamme viestittelevät, että ei sen viestittelyn tarvi olla 50/50 tasapuolista. Jos toinen tylsistelee tai etääntyy, niin anna vähän aikaa ja laita viestiä. Älkää odottako joka viestiin vastausta, sitä ei välttämättä tule - ei, vaikka joka ikinen puhelimen kilahdus aiheuttaa sen, että luen viestin heti ja sydämessä läikähtää. Itse ainakin pelkään sanovani jotain tyhmää ja pilaavani kaiken.
Olen itse parisuhteessa ja sitten ärsyttää kun joku mies tulee välillä lähelle ja sitten menee taas kauas. Lähettelee kauniita viestejä ja sitten yhtäkkiä on taas kuukauden täysin hiljaa.
Oikein ymmärrä tarkoitusta moiselle käytökselle.
Ja jos 13:na jatkan niin viestittely on rankkaa ja haluaisin olla ihastukseni vieressä puhumassa suoraan hänen kanssaan tai olemassa puhumatta. Katsoa silmiin ja hymyillä.
En, vaan menen lukkoon, jos koen, että minun toivotaan vetäytyvän seurasta tai olevan osallistumatta keskusteluun. En pelaa pelejä välinpitämättömyydellä tai mököttämällä. Toki, jos tiedän toisen olevan varattu tai hän ei osoita olevansa kiinnostunut, niin en tyrkytä itseäni jo ihan siitä syystä etten tahdo rikkoa sydäntäni.
Saavuttamattomuus ei viehätä, joten ei se välinpitämättömyydellä pelaileminen herätä minussakaan innostusta tutustua.
Itse en ymmärrä, miksi joku vapaa, hyvännäköinen mies haluaa viestitellä varatun naisen kanssa kun vapaita on jonoksi asti.
#14
En, näytän kyllä omat tunteeni, jos niitä on. Jollei niitä ole, niin voin hetken jatkaa ja antaa niille tilaa tulla.
Mutta jos en halua jatkaa suhdetta, niin se on parempi tehdä ystävällisesti suoraan selväksi eikä jotain etäisyyttä ottamalla.
En todellakaan. En pelaa mitään peliä vaan olen oma itseni.
En sinällään tarkoituksella, mutta ihastus nuorempi ja komee. En halua näyttää tunteitani ettei sitä ahdista vanhan läskin huomio joten siksi etäinen.
En. En ole psykopaatti enkä narsisti. En käytä aikaani pelailuun ja sen miettimiseen miten voisin toisessa aiheuttaa trauman tai pahentaa jo hänen olemassa olevia traumojaan.