Jos ulkokuori vie jalat alta, niin voisitko tinkiä muista ominaisuuksista?
Olen korviani myöten ihastunut erään naisen ulkokuoreen ja myös herttaiseen luonteeseen. Hän on aika ujo, mutta puhuu minulle jo nykyään tosi sosiaalisesti, jota ei monelle tee. Meillä ei kuitenkaan ole yleisesti ottaen keskustelujen tasolla sellaista kovinkaan syvällistä yhteyttä. Porinamme ovat aina tosi yleismaailmallisia, enkä usko tämän radikaalisti ajan saatossa muuttuvan. Se yhteys joko löytyy suht hyvissä ajoin, tai sitten se jää pinnalliselle tasolle. Jokainen tietää tämän pointin ihmissuhteissa.
Tämä yhteyden puuttuminen häiritsee, mutta toisaalta ulkokuori ja kiltti luonne vetävät puoleensa äärimmäisen paljon. Vaikea on tilanne.
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisit suhteen sellaisen kanssa, jota on ehkä kiva katsella, mutta mitään syvempää yhteyttä tai yhteistä ei löydy? Osta vaikka kiva taulu jota ihastella, ja keskity kumppanin löytymisessä siihen, että teillä klikkaa.
Koska myös luonne on ihastuttava, kiltti eikä mikään nalkuttavan noita-akan oloinen. Siihen luonteeseen ihastuin jo varhaisessa vaiheessa. Hyviä luonteita on kenties jopa vaikeampi löytää kuin samalla tasolla olevia juttukavereita.
Ap
Tämän voin miehenä itsekin aika lailla allekirjoittaa. Varmaan vähintään kolmannes naisista on sellaisia, että sosiaalisesti ja keskustelutaidoiltaan ovat tarpeeksi lähellä parisuhdekamaa, mutta hitto että hyviä luonteita on vaikea löytää. En todellakaan jaksa enää ikinä ruveta sellaiseen suhteeseen, jossa minun pitää koko ajan miettiä sanomisiani, tai vaikka että voinko tehdä jonkun työvuoron ilman että nainen nostaa siitä numeroa, kun ei voidakaan olla iltaa yhdessä. No vuorotyö nyt vain on sellaista ja se ei valittamalla ja kiukuttelulla muutu.
Ole huoleti, ei kolmannes naisista halua sinun kanssasi suhteeseen.
Miehen logiikka kuten ap:lla tai tässä on kyllä aika käsittämätöntä. Suurimmalle osalle naisista tulisi mieleenkään alkaa voivottelemaan, että en nyt tuonkaan kanssa halua suhteeseen eli olettaa, että suurin piirtein jokainen nainen, jonka kanssa on vähän jutellut ja joka hymyilee vastaan olisi kiinnostunut.
Kadehdittava itseluottamus, paitsi ettei siihen useimmiten hirveästi ole syytä, kun näitä sankareita olen nähnyt. Juuri sitä tyyppiä, jotka sitten kiukuttelevat, että annoit ymmärtää ja leikittelit, vaikken ikinä olisi edes harkinnut mitään lähempää tuttavuutta kyseisen miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutut eivät varmaan kohtaa sen takia, ettei nainen ole sinusta kiinnostunut, siksi pitää keskustelun yleisellä tasolla eikä päästä lähemmäs. Koska on miellyttävä luonne, ei halua olla töykeäkään.
Ei ne jutut tuosta syystä jää kohtaamatta, vaan siitä, että nainen on luvalla sanoen aika yksinkertainen. Lienee hieman samanlainen tapaus, mitä tuo eräs nainen tässä ketjussa aiemmin totesi kohtaamastaan miehestä. Ei osaa esimerkiksi oikein helppoakaan matematiikkaa ja ei ole syvällisiä näkökantoja yhtään mihinkään. Lausuu englanninkieliset sanat usein niin kuin ne kirjoitetaan jne.
Ap
Miksi sitten kuvittelet, että hänkään sinuun mitään kiinnostusta tuntisi?
Koska hän on minua kohtaan sosiaalisempi kuin ketään muuta ja olen aika varma, että hän ei koe meillä olevan samalla tavalla tuota mainitsemaani eroa. Ei hän arvosta ja kaipaa noita asioita, koska ei hänellä ole edes kykyä ajatella niitä.
Ap
Voi taivas. Et kyllä itsekään ihan hirveän fiksulta vaikuta.
Vierailija kirjoitti:
Yritin kerran. Olin ihastunut pitkään ja raamikkaaseen mieheen, jolla lisäksi on herttainen luonne. Olen itse pitkä nainen ja mieltynyt itseäni pidempiin miehiin, joten ulkonäöllisesti mies oli unelmieni täyttymys.
Siinä kun tutustuimme paremmin, huomasin kuitenkin ajattelumme kulkevan aivan eri tahtia. Voi kuulostaa tylyltä, mutta oli selvää, ettei hänen älykkyytensä vastannut omaani. Hänen ajattelunsa ei ollut kovin nopeaa, eikä hän pystynyt lohkaisemaan tilannekoomisia vitsejä, joka itselleni on tärkein bondaamisen muoto. Tämä eritahtisuus sai lopulta mut olemaan tavoittelematta häntä, vaikka olimme jo jonkin verran lähentyneet toisiamme. Luulen, että mies huomasi suhtautumiseni muuttuneen. En koskaan kertonut hänelle mikä sai erkaantumaan. Asiasta kertominen ei olisi ollut kenenkään edun mukaista, eikä itselläni ollut tarvetta loukata.
Eli itselleni pelkkä komea ulkomuoto ei riitä. Älykkyys ja nopea ajattelu on se, johon ihastun, ja silloin vaatimattomamkin ulkonäkö riittää.
Vähän jo alkoi kiinnostamaan, kun ihannenainen on pitkä, älykäs ja hauska.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutut eivät varmaan kohtaa sen takia, ettei nainen ole sinusta kiinnostunut, siksi pitää keskustelun yleisellä tasolla eikä päästä lähemmäs. Koska on miellyttävä luonne, ei halua olla töykeäkään.
Ei ne jutut tuosta syystä jää kohtaamatta, vaan siitä, että nainen on luvalla sanoen aika yksinkertainen. Lienee hieman samanlainen tapaus, mitä tuo eräs nainen tässä ketjussa aiemmin totesi kohtaamastaan miehestä. Ei osaa esimerkiksi oikein helppoakaan matematiikkaa ja ei ole syvällisiä näkökantoja yhtään mihinkään. Lausuu englanninkieliset sanat usein niin kuin ne kirjoitetaan jne.
Ap
Miksi sitten kuvittelet, että hänkään sinuun mitään kiinnostusta tuntisi?
Koska hän on minua kohtaan sosiaalisempi kuin ketään muuta ja olen aika varma, että hän ei koe meillä olevan samalla tavalla tuota mainitsemaani eroa. Ei hän arvosta ja kaipaa noita asioita, koska ei hänellä ole edes kykyä ajatella niitä.
Ap
Voi taivas. Et kyllä itsekään ihan hirveän fiksulta vaikuta.
Arvasin, että joku vetää herneet molempiin sieraimiin tuosta kommentistani. Olisin toki voinut muotoilla asian kauniimmin ja samalla käytännössä valehdella. Halusin vain olla rehellinen ilman kiertelyjä juuri siksi, jotta pointti tulee esille. Ei ne pointit tule esille niillä ylikauniilla muotoiluilla, jota tässäkin ketjussa aiemmin harrastin toteamalla vain, että jutut eivät mene ihan yksiin. Ei se kerro kenellekään mitään, että missä on vika ja mistä se kenkä juttujen puolesta puristaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisit suhteen sellaisen kanssa, jota on ehkä kiva katsella, mutta mitään syvempää yhteyttä tai yhteistä ei löydy? Osta vaikka kiva taulu jota ihastella, ja keskity kumppanin löytymisessä siihen, että teillä klikkaa.
Koska myös luonne on ihastuttava, kiltti eikä mikään nalkuttavan noita-akan oloinen. Siihen luonteeseen ihastuin jo varhaisessa vaiheessa. Hyviä luonteita on kenties jopa vaikeampi löytää kuin samalla tasolla olevia juttukavereita.
Ap
Tämän voin miehenä itsekin aika lailla allekirjoittaa. Varmaan vähintään kolmannes naisista on sellaisia, että sosiaalisesti ja keskustelutaidoiltaan ovat tarpeeksi lähellä parisuhdekamaa, mutta hitto että hyviä luonteita on vaikea löytää. En todellakaan jaksa enää ikinä ruveta sellaiseen suhteeseen, jossa minun pitää koko ajan miettiä sanomisiani, tai vaikka että voinko tehdä jonkun työvuoron ilman että nainen nostaa siitä numeroa, kun ei voidakaan olla iltaa yhdessä. No vuorotyö nyt vain on sellaista ja se ei valittamalla ja kiukuttelulla muutu.
Ole huoleti, ei kolmannes naisista halua sinun kanssasi suhteeseen.
Miehen logiikka kuten ap:lla tai tässä on kyllä aika käsittämätöntä. Suurimmalle osalle naisista tulisi mieleenkään alkaa voivottelemaan, että en nyt tuonkaan kanssa halua suhteeseen eli olettaa, että suurin piirtein jokainen nainen, jonka kanssa on vähän jutellut ja joka hymyilee vastaan olisi kiinnostunut.
Kadehdittava itseluottamus, paitsi ettei siihen useimmiten hirveästi ole syytä, kun näitä sankareita olen nähnyt. Juuri sitä tyyppiä, jotka sitten kiukuttelevat, että annoit ymmärtää ja leikittelit, vaikken ikinä olisi edes harkinnut mitään lähempää tuttavuutta kyseisen miehen kanssa.
Mitähän tässäkin tahdottiin loppujen lopuksi sanoa. Oli kyllä sellaista artikulointia, että pointit sisäistänee vain kirjoittaja itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutut eivät varmaan kohtaa sen takia, ettei nainen ole sinusta kiinnostunut, siksi pitää keskustelun yleisellä tasolla eikä päästä lähemmäs. Koska on miellyttävä luonne, ei halua olla töykeäkään.
Ei ne jutut tuosta syystä jää kohtaamatta, vaan siitä, että nainen on luvalla sanoen aika yksinkertainen. Lienee hieman samanlainen tapaus, mitä tuo eräs nainen tässä ketjussa aiemmin totesi kohtaamastaan miehestä. Ei osaa esimerkiksi oikein helppoakaan matematiikkaa ja ei ole syvällisiä näkökantoja yhtään mihinkään. Lausuu englanninkieliset sanat usein niin kuin ne kirjoitetaan jne.
Ap
Miksi sitten kuvittelet, että hänkään sinuun mitään kiinnostusta tuntisi?
Koska hän on minua kohtaan sosiaalisempi kuin ketään muuta ja olen aika varma, että hän ei koe meillä olevan samalla tavalla tuota mainitsemaani eroa. Ei hän arvosta ja kaipaa noita asioita, koska ei hänellä ole edes kykyä ajatella niitä.
Ap
Voi taivas. Et kyllä itsekään ihan hirveän fiksulta vaikuta.
Arvasin, että joku vetää herneet molempiin sieraimiin tuosta kommentistani. Olisin toki voinut muotoilla asian kauniimmin ja samalla käytännössä valehdella. Halusin vain olla rehellinen ilman kiertelyjä juuri siksi, jotta pointti tulee esille. Ei ne pointit tule esille niillä ylikauniilla muotoiluilla, jota tässäkin ketjussa aiemmin harrastin toteamalla vain, että jutut eivät mene ihan yksiin. Ei se kerro kenellekään mitään, että missä on vika ja mistä se kenkä juttujen puolesta puristaa.
Ap
Et siis ymmärtänyt. Se tässä tökki, että lepertelit alkuun yhteydestä, mistä ei ole mitään todisteita naisen puolelta eikä se, ettet halua suhdetta itseäsi tyhmemmän kanssa. Se on normaalia, mutta voi olla, että sama syy pidättää naistakin. Eli mitään yhteyttä ei ole koskaan ollutkaan paitsi omassa päässäsi. Vai osaatko lukea ajatuksia niin että tiedät varmasti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisit suhteen sellaisen kanssa, jota on ehkä kiva katsella, mutta mitään syvempää yhteyttä tai yhteistä ei löydy? Osta vaikka kiva taulu jota ihastella, ja keskity kumppanin löytymisessä siihen, että teillä klikkaa.
Koska myös luonne on ihastuttava, kiltti eikä mikään nalkuttavan noita-akan oloinen. Siihen luonteeseen ihastuin jo varhaisessa vaiheessa. Hyviä luonteita on kenties jopa vaikeampi löytää kuin samalla tasolla olevia juttukavereita.
Ap
Tämän voin miehenä itsekin aika lailla allekirjoittaa. Varmaan vähintään kolmannes naisista on sellaisia, että sosiaalisesti ja keskustelutaidoiltaan ovat tarpeeksi lähellä parisuhdekamaa, mutta hitto että hyviä luonteita on vaikea löytää. En todellakaan jaksa enää ikinä ruveta sellaiseen suhteeseen, jossa minun pitää koko ajan miettiä sanomisiani, tai vaikka että voinko tehdä jonkun työvuoron ilman että nainen nostaa siitä numeroa, kun ei voidakaan olla iltaa yhdessä. No vuorotyö nyt vain on sellaista ja se ei valittamalla ja kiukuttelulla muutu.
Ole huoleti, ei kolmannes naisista halua sinun kanssasi suhteeseen.
Miehen logiikka kuten ap:lla tai tässä on kyllä aika käsittämätöntä. Suurimmalle osalle naisista tulisi mieleenkään alkaa voivottelemaan, että en nyt tuonkaan kanssa halua suhteeseen eli olettaa, että suurin piirtein jokainen nainen, jonka kanssa on vähän jutellut ja joka hymyilee vastaan olisi kiinnostunut.
Kadehdittava itseluottamus, paitsi ettei siihen useimmiten hirveästi ole syytä, kun näitä sankareita olen nähnyt. Juuri sitä tyyppiä, jotka sitten kiukuttelevat, että annoit ymmärtää ja leikittelit, vaikken ikinä olisi edes harkinnut mitään lähempää tuttavuutta kyseisen miehen kanssa.
Mitähän tässäkin tahdottiin loppujen lopuksi sanoa. Oli kyllä sellaista artikulointia, että pointit sisäistänee vain kirjoittaja itse.
Tätähän se juuri tarkoittaa, ettei toinen ole lainkaan samalla sivulla, jolloin yhteyttä ei synny.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisit suhteen sellaisen kanssa, jota on ehkä kiva katsella, mutta mitään syvempää yhteyttä tai yhteistä ei löydy? Osta vaikka kiva taulu jota ihastella, ja keskity kumppanin löytymisessä siihen, että teillä klikkaa.
Koska myös luonne on ihastuttava, kiltti eikä mikään nalkuttavan noita-akan oloinen. Siihen luonteeseen ihastuin jo varhaisessa vaiheessa. Hyviä luonteita on kenties jopa vaikeampi löytää kuin samalla tasolla olevia juttukavereita.
Ap
Tämän voin miehenä itsekin aika lailla allekirjoittaa. Varmaan vähintään kolmannes naisista on sellaisia, että sosiaalisesti ja keskustelutaidoiltaan ovat tarpeeksi lähellä parisuhdekamaa, mutta hitto että hyviä luonteita on vaikea löytää. En todellakaan jaksa enää ikinä ruveta sellaiseen suhteeseen, jossa minun pitää koko ajan miettiä sanomisiani, tai vaikka että voinko tehdä jonkun työvuoron ilman että nainen nostaa siitä numeroa, kun ei voidakaan olla iltaa yhdessä. No vuorotyö nyt vain on sellaista ja se ei valittamalla ja kiukuttelulla muutu.
Ole huoleti, ei kolmannes naisista halua sinun kanssasi suhteeseen.
Miehen logiikka kuten ap:lla tai tässä on kyllä aika käsittämätöntä. Suurimmalle osalle naisista tulisi mieleenkään alkaa voivottelemaan, että en nyt tuonkaan kanssa halua suhteeseen eli olettaa, että suurin piirtein jokainen nainen, jonka kanssa on vähän jutellut ja joka hymyilee vastaan olisi kiinnostunut.
Kadehdittava itseluottamus, paitsi ettei siihen useimmiten hirveästi ole syytä, kun näitä sankareita olen nähnyt. Juuri sitä tyyppiä, jotka sitten kiukuttelevat, että annoit ymmärtää ja leikittelit, vaikken ikinä olisi edes harkinnut mitään lähempää tuttavuutta kyseisen miehen kanssa.
Mitähän tässäkin tahdottiin loppujen lopuksi sanoa. Oli kyllä sellaista artikulointia, että pointit sisäistänee vain kirjoittaja itse.
Ja mitä siitä voi päätellä, että kaikki muut ymmärsivät paitsi sinä? :D
Vierailija kirjoitti:
Yritin kerran. Olin ihastunut pitkään ja raamikkaaseen mieheen, jolla lisäksi on herttainen luonne. Olen itse pitkä nainen ja mieltynyt itseäni pidempiin miehiin, joten ulkonäöllisesti mies oli unelmieni täyttymys.
Siinä kun tutustuimme paremmin, huomasin kuitenkin ajattelumme kulkevan aivan eri tahtia. Voi kuulostaa tylyltä, mutta oli selvää, ettei hänen älykkyytensä vastannut omaani. Hänen ajattelunsa ei ollut kovin nopeaa, eikä hän pystynyt lohkaisemaan tilannekoomisia vitsejä, joka itselleni on tärkein bondaamisen muoto. Tämä eritahtisuus sai lopulta mut olemaan tavoittelematta häntä, vaikka olimme jo jonkin verran lähentyneet toisiamme. Luulen, että mies huomasi suhtautumiseni muuttuneen. En koskaan kertonut hänelle mikä sai erkaantumaan. Asiasta kertominen ei olisi ollut kenenkään edun mukaista, eikä itselläni ollut tarvetta loukata.
Eli itselleni pelkkä komea ulkomuoto ei riitä. Älykkyys ja nopea ajattelu on se, johon ihastun, ja silloin vaatimattomamkin ulkonäkö riittää.
Eihän se noin mene.
Vaan menee niin että ensin on ulkomuotoon perustuva karsinta. Väitän että tämän karsinnan tekee nainen.
Kun tämä karsinta on läpäisty, niin alkaa tapailu-vaihe. Siinä sitten mitataan nämä luonne- ja ajattelumaailma-jutut.
Eli, sinun tapauksessasi tämä mies selvitti kevyesti tämän ykkösvaiheen ulkoisilla avuillaan. Homma tyssäsi kakkosvaiheessa.
Tässä tulee esille ensivaikutelman tärkeys. Vaikka kuinka olisi luonteeltaan ja ajattelumaailmaltaan sopiva mies, niin ei tule koskaan pääsemään kakkosvaiheeseen kanssasi jos on esim. lyhyempi kuin sinä. Hänen pelinsä olisi pelattu ennen kuin ensimmäistäkään sanaa olisi välillänne vaihdettu. Kuten itse sanoit, olet mieltynyt itseäsi pidempiin miehiin (kuten 95% naisista on), ja tämä tarkoittaa sitä että tynkä-Tanelit (kuten itse olen) karsiutuvat sinulla seukkausmielessä jo ensimmäisellä silmäyksellä. Raakaa, mutta totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutut eivät varmaan kohtaa sen takia, ettei nainen ole sinusta kiinnostunut, siksi pitää keskustelun yleisellä tasolla eikä päästä lähemmäs. Koska on miellyttävä luonne, ei halua olla töykeäkään.
Ei ne jutut tuosta syystä jää kohtaamatta, vaan siitä, että nainen on luvalla sanoen aika yksinkertainen. Lienee hieman samanlainen tapaus, mitä tuo eräs nainen tässä ketjussa aiemmin totesi kohtaamastaan miehestä. Ei osaa esimerkiksi oikein helppoakaan matematiikkaa ja ei ole syvällisiä näkökantoja yhtään mihinkään. Lausuu englanninkieliset sanat usein niin kuin ne kirjoitetaan jne.
Ap
Jos ajatuksesi naisesta ovat tällaisia, lopeta ihmeessä heti tuo teidän juttunne. Ei kukaan halua olla ihmisen kanssa, joka katselee tuolla lailla alaspäin. Tuossa suhteessa ei ole sinun puoleltasi kunnioitusta, eli suhteella ei ole perustaa.
Vaikea kysymys. Antaisin hirveän paljon anteeksi vahvan vetovoiman takia, mutta se vetovoima ei ole minulle pelkkää ulkonäköä. Hyvin vaikea kuvitella tilannetta, jossa tuntisin vahvaa vetoa ihmiseen jonka kanssa jutut on eri aaltopituudella.
Jos ääni olisi kuin nuorella Ville Valolla ja ihan ei näyttäisi popedan laulajalta niin paljon saisi anteeksi. Olen auditiivinen ihminen, minkäs teet.
Ei ulkonäkö riitä mihinkään. Yhtä tärkeää on miehen älykkyys ja tietynlainen lyhytsanaisuus, itseironia, huumori. Lisäksi vielä samanlaiset kiinnostuksenkohteet ja arvot.
Kiinnostuksen molemminpuolisuus on myös yksi lähtökohta, joten vähän vaikea asettua siihen asetelmaan mitä aloittaja kuvailee. Miten on edes mahdollista olla hullaantunut ihmiseen, jota pitää tyhmänä? Mitä siihen vaaditaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritin kerran. Olin ihastunut pitkään ja raamikkaaseen mieheen, jolla lisäksi on herttainen luonne. Olen itse pitkä nainen ja mieltynyt itseäni pidempiin miehiin, joten ulkonäöllisesti mies oli unelmieni täyttymys.
Siinä kun tutustuimme paremmin, huomasin kuitenkin ajattelumme kulkevan aivan eri tahtia. Voi kuulostaa tylyltä, mutta oli selvää, ettei hänen älykkyytensä vastannut omaani. Hänen ajattelunsa ei ollut kovin nopeaa, eikä hän pystynyt lohkaisemaan tilannekoomisia vitsejä, joka itselleni on tärkein bondaamisen muoto. Tämä eritahtisuus sai lopulta mut olemaan tavoittelematta häntä, vaikka olimme jo jonkin verran lähentyneet toisiamme. Luulen, että mies huomasi suhtautumiseni muuttuneen. En koskaan kertonut hänelle mikä sai erkaantumaan. Asiasta kertominen ei olisi ollut kenenkään edun mukaista, eikä itselläni ollut tarvetta loukata.
Eli itselleni pelkkä komea ulkomuoto ei riitä. Älykkyys ja nopea ajattelu on se, johon ihastun, ja silloin vaatimattomamkin ulkonäkö riittää.
Eihän se noin mene.
Vaan menee niin että ensin on ulkomuotoon perustuva karsinta. Väitän että tämän karsinnan tekee nainen.
Kun tämä karsinta on läpäisty, niin alkaa tapailu-vaihe. Siinä sitten mitataan nämä luonne- ja ajattelumaailma-jutut.
Eli, sinun tapauksessasi tämä mies selvitti kevyesti tämän ykkösvaiheen ulkoisilla avuillaan. Homma tyssäsi kakkosvaiheessa.
Tässä tulee esille ensivaikutelman tärkeys. Vaikka kuinka olisi luonteeltaan ja ajattelumaailmaltaan sopiva mies, niin ei tule koskaan pääsemään kakkosvaiheeseen kanssasi jos on esim. lyhyempi kuin sinä. Hänen pelinsä olisi pelattu ennen kuin ensimmäistäkään sanaa olisi välillänne vaihdettu. Kuten itse sanoit, olet mieltynyt itseäsi pidempiin miehiin (kuten 95% naisista on), ja tämä tarkoittaa sitä että tynkä-Tanelit (kuten itse olen) karsiutuvat sinulla seukkausmielessä jo ensimmäisellä silmäyksellä. Raakaa, mutta totta.
Onko se raakaa? Ei minusta, koska seksuaalinen vetovoima perustuu ulkonäköön hyvin pitkälti. Se ei riitä, että muuten natsaa, myös ulkonäön tulee olla jo ensinäkemältä sellainen, että kaikki miellyttää. Muuten ei jutusta tule mitään, koska seksi ei toimi pitkän päälle.
En tinkisi. Toteaisin, että kiinnostaa kyllä, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritin kerran. Olin ihastunut pitkään ja raamikkaaseen mieheen, jolla lisäksi on herttainen luonne. Olen itse pitkä nainen ja mieltynyt itseäni pidempiin miehiin, joten ulkonäöllisesti mies oli unelmieni täyttymys.
Siinä kun tutustuimme paremmin, huomasin kuitenkin ajattelumme kulkevan aivan eri tahtia. Voi kuulostaa tylyltä, mutta oli selvää, ettei hänen älykkyytensä vastannut omaani. Hänen ajattelunsa ei ollut kovin nopeaa, eikä hän pystynyt lohkaisemaan tilannekoomisia vitsejä, joka itselleni on tärkein bondaamisen muoto. Tämä eritahtisuus sai lopulta mut olemaan tavoittelematta häntä, vaikka olimme jo jonkin verran lähentyneet toisiamme. Luulen, että mies huomasi suhtautumiseni muuttuneen. En koskaan kertonut hänelle mikä sai erkaantumaan. Asiasta kertominen ei olisi ollut kenenkään edun mukaista, eikä itselläni ollut tarvetta loukata.
Eli itselleni pelkkä komea ulkomuoto ei riitä. Älykkyys ja nopea ajattelu on se, johon ihastun, ja silloin vaatimattomamkin ulkonäkö riittää.
Eihän se noin mene.
Vaan menee niin että ensin on ulkomuotoon perustuva karsinta. Väitän että tämän karsinnan tekee nainen.
Kun tämä karsinta on läpäisty, niin alkaa tapailu-vaihe. Siinä sitten mitataan nämä luonne- ja ajattelumaailma-jutut.
Eli, sinun tapauksessasi tämä mies selvitti kevyesti tämän ykkösvaiheen ulkoisilla avuillaan. Homma tyssäsi kakkosvaiheessa.
Tässä tulee esille ensivaikutelman tärkeys. Vaikka kuinka olisi luonteeltaan ja ajattelumaailmaltaan sopiva mies, niin ei tule koskaan pääsemään kakkosvaiheeseen kanssasi jos on esim. lyhyempi kuin sinä. Hänen pelinsä olisi pelattu ennen kuin ensimmäistäkään sanaa olisi välillänne vaihdettu. Kuten itse sanoit, olet mieltynyt itseäsi pidempiin miehiin (kuten 95% naisista on), ja tämä tarkoittaa sitä että tynkä-Tanelit (kuten itse olen) karsiutuvat sinulla seukkausmielessä jo ensimmäisellä silmäyksellä. Raakaa, mutta totta.
Taas joku napoleon-kompleksinen tasoteoreetikkomies mansplainaa jotain hevonkukkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisit suhteen sellaisen kanssa, jota on ehkä kiva katsella, mutta mitään syvempää yhteyttä tai yhteistä ei löydy? Osta vaikka kiva taulu jota ihastella, ja keskity kumppanin löytymisessä siihen, että teillä klikkaa.
Koska myös luonne on ihastuttava, kiltti eikä mikään nalkuttavan noita-akan oloinen. Siihen luonteeseen ihastuin jo varhaisessa vaiheessa. Hyviä luonteita on kenties jopa vaikeampi löytää kuin samalla tasolla olevia juttukavereita.
Ap
Tämän voin miehenä itsekin aika lailla allekirjoittaa. Varmaan vähintään kolmannes naisista on sellaisia, että sosiaalisesti ja keskustelutaidoiltaan ovat tarpeeksi lähellä parisuhdekamaa, mutta hitto että hyviä luonteita on vaikea löytää. En todellakaan jaksa enää ikinä ruveta sellaiseen suhteeseen, jossa minun pitää koko ajan miettiä sanomisiani, tai vaikka että voinko tehdä jonkun työvuoron ilman että nainen nostaa siitä numeroa, kun ei voidakaan olla iltaa yhdessä. No vuorotyö nyt vain on sellaista ja se ei valittamalla ja kiukuttelulla muutu.
Ole huoleti, ei kolmannes naisista halua sinun kanssasi suhteeseen.
Miehen logiikka kuten ap:lla tai tässä on kyllä aika käsittämätöntä. Suurimmalle osalle naisista tulisi mieleenkään alkaa voivottelemaan, että en nyt tuonkaan kanssa halua suhteeseen eli olettaa, että suurin piirtein jokainen nainen, jonka kanssa on vähän jutellut ja joka hymyilee vastaan olisi kiinnostunut.
Kadehdittava itseluottamus, paitsi ettei siihen useimmiten hirveästi ole syytä, kun näitä sankareita olen nähnyt. Juuri sitä tyyppiä, jotka sitten kiukuttelevat, että annoit ymmärtää ja leikittelit, vaikken ikinä olisi edes harkinnut mitään lähempää tuttavuutta kyseisen miehen kanssa.
Mitähän tässäkin tahdottiin loppujen lopuksi sanoa. Oli kyllä sellaista artikulointia, että pointit sisäistänee vain kirjoittaja itse.
Ja mitä siitä voi päätellä, että kaikki muut ymmärsivät paitsi sinä? :D
No mitähän tämäkin tarkoittaa: "Suurimmalle osalle naisista tulisimieleenkäänalkaa voivottelemaan, että en nyt tuonkaan kanssa halua suhteeseen eli olettaa, että suurin piirtein jokainen nainen, jonka kanssa on vähän jutellut ja joka hymyilee vastaan olisi kiinnostunut".
Lause on jo kieliopillisesti päin persettä. Yhteen lauseeseen on ahdettu kahden, ellei kolmen lauseen verran asiaa. Sitten esim tämä osuus: Suurimmalle osalle naisista tulisimieleenkäänalkaa voivottelemaan, että en nyt tuonkaan kanssa halua suhteeseen...". Eli kenen tuonkaan kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritin kerran. Olin ihastunut pitkään ja raamikkaaseen mieheen, jolla lisäksi on herttainen luonne. Olen itse pitkä nainen ja mieltynyt itseäni pidempiin miehiin, joten ulkonäöllisesti mies oli unelmieni täyttymys.
Siinä kun tutustuimme paremmin, huomasin kuitenkin ajattelumme kulkevan aivan eri tahtia. Voi kuulostaa tylyltä, mutta oli selvää, ettei hänen älykkyytensä vastannut omaani. Hänen ajattelunsa ei ollut kovin nopeaa, eikä hän pystynyt lohkaisemaan tilannekoomisia vitsejä, joka itselleni on tärkein bondaamisen muoto. Tämä eritahtisuus sai lopulta mut olemaan tavoittelematta häntä, vaikka olimme jo jonkin verran lähentyneet toisiamme. Luulen, että mies huomasi suhtautumiseni muuttuneen. En koskaan kertonut hänelle mikä sai erkaantumaan. Asiasta kertominen ei olisi ollut kenenkään edun mukaista, eikä itselläni ollut tarvetta loukata.
Eli itselleni pelkkä komea ulkomuoto ei riitä. Älykkyys ja nopea ajattelu on se, johon ihastun, ja silloin vaatimattomamkin ulkonäkö riittää.
Eihän se noin mene.
Vaan menee niin että ensin on ulkomuotoon perustuva karsinta. Väitän että tämän karsinnan tekee nainen.
Kun tämä karsinta on läpäisty, niin alkaa tapailu-vaihe. Siinä sitten mitataan nämä luonne- ja ajattelumaailma-jutut.
Eli, sinun tapauksessasi tämä mies selvitti kevyesti tämän ykkösvaiheen ulkoisilla avuillaan. Homma tyssäsi kakkosvaiheessa.
Tässä tulee esille ensivaikutelman tärkeys. Vaikka kuinka olisi luonteeltaan ja ajattelumaailmaltaan sopiva mies, niin ei tule koskaan pääsemään kakkosvaiheeseen kanssasi jos on esim. lyhyempi kuin sinä. Hänen pelinsä olisi pelattu ennen kuin ensimmäistäkään sanaa olisi välillänne vaihdettu. Kuten itse sanoit, olet mieltynyt itseäsi pidempiin miehiin (kuten 95% naisista on), ja tämä tarkoittaa sitä että tynkä-Tanelit (kuten itse olen) karsiutuvat sinulla seukkausmielessä jo ensimmäisellä silmäyksellä. Raakaa, mutta totta.
Onko se raakaa? Ei minusta, koska seksuaalinen vetovoima perustuu ulkonäköön hyvin pitkälti. Se ei riitä, että muuten natsaa, myös ulkonäön tulee olla jo ensinäkemältä sellainen, että kaikki miellyttää. Muuten ei jutusta tule mitään, koska seksi ei toimi pitkän päälle.
Totta tuokin. Se on siinä mielessä raakaa, että mielestäni ensivaikutelman (joka syntyy noin 1-2 sekunnissa kun ihmisen näkee) merkitys on mielestäni suhteettoman suuri. Toisaalta, evoluutio on tämmöiseksi meidät tehnyt, kai sille joku syy on. Siinä mielessä olet ihan oikeassa että turha tuota on harmitella. Vähän sama kuin voivottelisi sitä että ulkona sataa. Voivotteli tai ei, se nyt vain on niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritin kerran. Olin ihastunut pitkään ja raamikkaaseen mieheen, jolla lisäksi on herttainen luonne. Olen itse pitkä nainen ja mieltynyt itseäni pidempiin miehiin, joten ulkonäöllisesti mies oli unelmieni täyttymys.
Siinä kun tutustuimme paremmin, huomasin kuitenkin ajattelumme kulkevan aivan eri tahtia. Voi kuulostaa tylyltä, mutta oli selvää, ettei hänen älykkyytensä vastannut omaani. Hänen ajattelunsa ei ollut kovin nopeaa, eikä hän pystynyt lohkaisemaan tilannekoomisia vitsejä, joka itselleni on tärkein bondaamisen muoto. Tämä eritahtisuus sai lopulta mut olemaan tavoittelematta häntä, vaikka olimme jo jonkin verran lähentyneet toisiamme. Luulen, että mies huomasi suhtautumiseni muuttuneen. En koskaan kertonut hänelle mikä sai erkaantumaan. Asiasta kertominen ei olisi ollut kenenkään edun mukaista, eikä itselläni ollut tarvetta loukata.
Eli itselleni pelkkä komea ulkomuoto ei riitä. Älykkyys ja nopea ajattelu on se, johon ihastun, ja silloin vaatimattomamkin ulkonäkö riittää.
Eihän se noin mene.
Vaan menee niin että ensin on ulkomuotoon perustuva karsinta. Väitän että tämän karsinnan tekee nainen.
Kun tämä karsinta on läpäisty, niin alkaa tapailu-vaihe. Siinä sitten mitataan nämä luonne- ja ajattelumaailma-jutut.
Eli, sinun tapauksessasi tämä mies selvitti kevyesti tämän ykkösvaiheen ulkoisilla avuillaan. Homma tyssäsi kakkosvaiheessa.
Tässä tulee esille ensivaikutelman tärkeys. Vaikka kuinka olisi luonteeltaan ja ajattelumaailmaltaan sopiva mies, niin ei tule koskaan pääsemään kakkosvaiheeseen kanssasi jos on esim. lyhyempi kuin sinä. Hänen pelinsä olisi pelattu ennen kuin ensimmäistäkään sanaa olisi välillänne vaihdettu. Kuten itse sanoit, olet mieltynyt itseäsi pidempiin miehiin (kuten 95% naisista on), ja tämä tarkoittaa sitä että tynkä-Tanelit (kuten itse olen) karsiutuvat sinulla seukkausmielessä jo ensimmäisellä silmäyksellä. Raakaa, mutta totta.
Taas joku napoleon-kompleksinen tasoteoreetikkomies mansplainaa jotain hevonkukkua.
Napoleon-kompleksista en osaa sanoa. Vaikka en mikään NBA-koripalloilijan mittainen olekaan, niin seurustelu- ja jopa avioliittoelämääkin on tullut nähdyksi ja omakohtaisesti koetuksi.
Sitten siitä hevonkukusta. Minulla on silmät ja korvat päässäni. Ne olivat päässäni myös silloin kun olin aktiivisessa parinmuodostus-iässä. Olen ja olin mielestäni ihan normaaleilla hoksottimilla oleva mies. Jos mielestäsi on hevonkukkua esimerkiksi se että sanoin 95% naisista haluavan itselleen pidemmän miehen, niin testataanpa väitettä, ja sen hevonkukku-astetta: Suomalaisen miehen keskipituus on noin 180 senttiä. Otetaan verrokkiryhmä, siis ryhmä naisia jotka ovat 180-senttisiä. Lentopalloilijoista, koripalloilijoista löytyy, ja totta kai muitakin jotka ovat noin 180 cm pitkiä naisia. Vaikkapa 30 kpl kyseisen pituisia heteroseksuaalinaisia. JOS miehen pituudella ei olisi mitään merkitystä, niin tällä naisryhmällä olisi noin kymmenen kpl itsensä mittaisia miehiä, noin 10 kpl itseään selkeästi pidempiä miehiä, ja 10 kpl itseään selkeästi lyhyempiä miehiä. No, onko oikeasti näin? Ei tietenkään ole, tämän pystyy jokainen toteamaan katselemalla katukuvassa käveleviä pariskuntia. 30 naisen porukasta kahdellakymmenellä on itseään selvästi pidempi mies, viidellä on itseään hieman pidempi mies, neljällä on samanmittainen mies ja yhdellä on hieman itseään lyhempi mies. Todetkaa asia itse, jos ette muuten usko.
Mansplainaus? Puhu suomea niin että ikäloputkin ymmärtää...
Koska hän on minua kohtaan sosiaalisempi kuin ketään muuta ja olen aika varma, että hän ei koe meillä olevan samalla tavalla tuota mainitsemaani eroa. Ei hän arvosta ja kaipaa noita asioita, koska ei hänellä ole edes kykyä ajatella niitä.
Ap