Lue keskustelun säännöt.
Ostin asunnon
05.11.2022 |
ja sekös ihmisiä ihmetyttää.
En käsitä miksi.
Olen tänä syksynä muuttanut vuokralle, koska eron jälkeen myimme yhteisen asuntomme. Aloin heti katsella uutta omistusasuntoa ja löysinkin sellaisen.
Nyt kaikki ovat haavi auki ja ihmeissään kun mainitsen asiasta.
Tapahtuuko ihmisille sittenkin liian vähän.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa jää nyt lainan ja vastikkeen jälkeen satanen enemmän kuussa käyttöön kuin vuokralla. Kun tuleva eläke ei päätä huimaa, senkin voi säästää tulevaan.
Eikä tarvitse vanhana jatkuvasti maksaa asumisesta itseään kipeäksi.Sori, mutta sinulla on epärealistinen kuva, ettei sitten "vanhana" tarvitse maksaa asumisesta itseään kipeäksi. Sillä silloin alkaa asunnon maksaminen toiseen kertaan, sillä myös rakennuksilla on käyttöaika ja elinkaarensa.
Itse ostin tuliterän 60m2 kaksion 1985 ja nyt viimeisen 15v aikana on tehty julkisivuremontti, korjattu asfaltti, vaihdettu ovet ja ikkunat, tehty kylpyhuone- ja sauna remontti, hissi uusittu, huoneistorempaa, uusittu tietotekniikkaa ja tänä keväänä putkiremontti jne. Ja näihin remppoihin ei yksi satatuhattaeuroa ei ole riittänyt.
Nyt odottaa 5v sisällä kattoremontti ja yläpohjan lisäeristys. Ja tietysti päälle vielä hoitovastike maksettavana.Nyt viimeiset 10v olen pitänyt asuntoa vuokralla ja aion myydä pois, kun vuokratuotto on vain muutaman prosentin, vaikka asuntolainaa ole ollut enää pariin vuosikymmeneen.
Oot kyllä ostanut paskan asunnon, jos noin paljon jo remontoitu alle 40 vuotta vanhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnittelut - niin minäkin ostin tällä viikolla. Hinnat on nyt ostajalle ok ja tinkimällä lähti vielä melkein 10% pois hintapyynnöstä. Korot on korkealla, mutta sen kokoisessa lainassa jonka itse otin, ei korkeampi korko vaikuta kuin kympin kaksi kuussa enemmän. Se raha menee helposti moneen turhempaankin.
Minua on kyllä kaikki onnitelleet, kukaan ei ole ainakaan päin naamaa sanonut mitään negatiivista. Vaikka ihan sama mitä muut ovat mieltä, kunhan itse olen tyytyväinen ratkaisuuni. Ja olen! Ihana päästä laittamaan OMAA kotia vuosien vuokralla asumisen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa jää nyt lainan ja vastikkeen jälkeen satanen enemmän kuussa käyttöön kuin vuokralla. Kun tuleva eläke ei päätä huimaa, senkin voi säästää tulevaan.
Eikä tarvitse vanhana jatkuvasti maksaa asumisesta itseään kipeäksi.Sori, mutta sinulla on epärealistinen kuva, ettei sitten "vanhana" tarvitse maksaa asumisesta itseään kipeäksi. Sillä silloin alkaa asunnon maksaminen toiseen kertaan, sillä myös rakennuksilla on käyttöaika ja elinkaarensa.
Itse ostin tuliterän 60m2 kaksion 1985 ja nyt viimeisen 15v aikana on tehty julkisivuremontti, korjattu asfaltti, vaihdettu ovet ja ikkunat, tehty kylpyhuone- ja sauna remontti, hissi uusittu, huoneistorempaa, uusittu tietotekniikkaa ja tänä keväänä putkiremontti jne. Ja näihin remppoihin ei yksi satatuhattaeuroa ei ole riittänyt.
Nyt odottaa 5v sisällä kattoremontti ja yläpohjan lisäeristys. Ja tietysti päälle vielä hoitovastike maksettavana.Nyt viimeiset 10v olen pitänyt asuntoa vuokralla ja aion myydä pois, kun vuokratuotto on vain muutaman prosentin, vaikka asuntolainaa ole ollut enää pariin vuosikymmeneen.
Tämä on äskettäin remontoitu yhtiö. Asunnon hinta-arvio on noussut viime vuosina 10000 €. Osakkeessani on uudehko keittiö ja lattiat, ei likikään alkuperäiset.
Hissiä ei ole, ja jos sellainen tulisi, maksaisin ihan mielelläni. Eipä olisi kiire pois. Nyt joudun ottamaan sen tulevaisuudessa huomioon.
Kyllä tuosta saa käsirahan seuraavaan ihan hyvin. Alue on hyvä, vaikkei talo ole uusi.
Kuka estää vaikka maksamasta vanhana vuokraa kämpästä saamallani hinnalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on outo ystäväpiiri.
Mistä ihmiset edes tietävät, että olet ostanut asunnon?
Vai oletko itse tuonut asian esille ja nyt et haluakaan siitä puhua?Yleensä kun ihmiset puhuvat harvoin toistensa palkka-asioista ja varallisuudesta.
Ex-anoppi, työkaverit, oma lähisuku.
Ensiksi mainittu tuppaa jarruttelemaan asioita,myös muiden. Oma asuntoni on hänelle ehkä fataali naula avioliittoni arkkuun.
Olisiko sinulla sitten vähän epärealistinen kuva omistusasumisesta, niin kuin annat ymmärtää esim. kommentissa nro 8 ja yrittävät pudottaa maanpinnalle, sieltä unelmahötöstä.
Jos sinulle jää 100€ enemmän, kuin vuokralla asumisesta, kun nuo sataset menevät helposti omistusasummossa, kun liesi tai jääkaappi simahtaa jne.
Tämä ei ole kannanotto omistusasumista vastaan, itsekin asun omistusasunnossa ja siinä on puolensa, mutta jo vuosia on edullisempaa asua vuokrallalla, kun vuokralaisten markkinat ja itsekin olen vuokranantaja.
Mutta harhaa on kuvitella, että omistusasunnossa olisi edullisemmat asumiskustannukset, vaikka velaton asunto, kyllä hyvät puolet tulee muusta, kuin rahasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa jää nyt lainan ja vastikkeen jälkeen satanen enemmän kuussa käyttöön kuin vuokralla. Kun tuleva eläke ei päätä huimaa, senkin voi säästää tulevaan.
Eikä tarvitse vanhana jatkuvasti maksaa asumisesta itseään kipeäksi.Sori, mutta sinulla on epärealistinen kuva, ettei sitten "vanhana" tarvitse maksaa asumisesta itseään kipeäksi. Sillä silloin alkaa asunnon maksaminen toiseen kertaan, sillä myös rakennuksilla on käyttöaika ja elinkaarensa.
Itse ostin tuliterän 60m2 kaksion 1985 ja nyt viimeisen 15v aikana on tehty julkisivuremontti, korjattu asfaltti, vaihdettu ovet ja ikkunat, tehty kylpyhuone- ja sauna remontti, hissi uusittu, huoneistorempaa, uusittu tietotekniikkaa ja tänä keväänä putkiremontti jne. Ja näihin remppoihin ei yksi satatuhattaeuroa ei ole riittänyt.
Nyt odottaa 5v sisällä kattoremontti ja yläpohjan lisäeristys. Ja tietysti päälle vielä hoitovastike maksettavana.Nyt viimeiset 10v olen pitänyt asuntoa vuokralla ja aion myydä pois, kun vuokratuotto on vain muutaman prosentin, vaikka asuntolainaa ole ollut enää pariin vuosikymmeneen.
Oot kyllä ostanut paskan asunnon, jos noin paljon jo remontoitu alle 40 vuotta vanhaa.
Minä asun 1956 rakennetussa talossa ja hissiremonttia vasta suunnitellaan Ikkunat uusittiin 2014. Julkisivu ja putkiremppa tehty 2000 luvulla. 1985 rakennettuun pitäisi putkiremppa tehdä joskus 15 vuoden päästä. Teitä on varmaan ku setettu temppujen suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on korona ja sota.
Itsekin mietin, että muuttaisin lähemmäs luontoa. Ostaisin ison remontoitavan omakotitalon ja myisin kaupunkiasunnon.
Nyt voisi tehdä hyviä kauppoja. Markkinat ovat jäässä. Jos pystyy saamaan lainas tai on rahaa, mikäs siinä.Ei ole vielä ostajan aika eli odottele, kun pankki alkaa vaatia rahojaan asuntovelkaisilta ja isolla osalla ei ole varaa ostaa kuin ruokaa jos sitäkään.
No sehän vaatii sen mitä on sovittu, ei mikään laina lankea kerralla maksettavaksi.
Et selvästikään ole nähnyt kuinka kävi edellisen laman aikana asuntovelallisille.
Nyt jos rahat tiukalla, niin ensi keväänä ne voi olla loppu ja miten lyhennät lainaa kun nälkäkin on.
Voi kiesus...
Entä jos ei ole??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon onnea uudesta asunnosta! Asuuko siis sun koko ystäväpiiri ja sukulaiset vuokralla vai miksi ihmettelevät?
Ei. Sehän se onkin outoa.
Ehkä vauhtini ihmetyttää, sekä se että tein ostopäätöksen IHAN ITSE YKSIN.
Asuntojen hankintaan suhtaudutaan vieläkin kumman jylhästi.
Käsitykset ja asenteet laahaavat ajastaan jäljessä.No höpis, omaa kuvitelmaasi. Mun ystäväpiirin kuuluu monia yksi eläviä naisia ja kaikki asumme omistusasunnoissa. Itse olen ostanut ja myynyt asuntoja mm. omakotitalon. Nyt omistan kaksi asuntoa (jätin vanhan vuokralle kun ostin uuden) sekä rivarikaksion Lapin hiihtokeskuksessa, sekin on viikkovuokralla vuokrattavissa. Nyt minulla on etuovessa mökkihaku päällä. Haluan ostaa mökin järven rannalta. Yksin. Eikä kukaan ihmettele.
Kyse ei ollutkaan omasta ystäväpiiristäsi... ja niin kuin huomaat, tässäkin ketjussa on konkurssi jo jonkun mielestä varma ja sovittu asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa jää nyt lainan ja vastikkeen jälkeen satanen enemmän kuussa käyttöön kuin vuokralla. Kun tuleva eläke ei päätä huimaa, senkin voi säästää tulevaan.
Eikä tarvitse vanhana jatkuvasti maksaa asumisesta itseään kipeäksi.Sori, mutta sinulla on epärealistinen kuva, ettei sitten "vanhana" tarvitse maksaa asumisesta itseään kipeäksi. Sillä silloin alkaa asunnon maksaminen toiseen kertaan, sillä myös rakennuksilla on käyttöaika ja elinkaarensa.
Itse ostin tuliterän 60m2 kaksion 1985 ja nyt viimeisen 15v aikana on tehty julkisivuremontti, korjattu asfaltti, vaihdettu ovet ja ikkunat, tehty kylpyhuone- ja sauna remontti, hissi uusittu, huoneistorempaa, uusittu tietotekniikkaa ja tänä keväänä putkiremontti jne. Ja näihin remppoihin ei yksi satatuhattaeuroa ei ole riittänyt.
Nyt odottaa 5v sisällä kattoremontti ja yläpohjan lisäeristys. Ja tietysti päälle vielä hoitovastike maksettavana.Nyt viimeiset 10v olen pitänyt asuntoa vuokralla ja aion myydä pois, kun vuokratuotto on vain muutaman prosentin, vaikka asuntolainaa ole ollut enää pariin vuosikymmeneen.
Oot kyllä ostanut paskan asunnon, jos noin paljon jo remontoitu alle 40 vuotta vanhaa.
Naapuri on rakennusalan yrittäjä ja sanoi meille ettei ikinä kannata ostaa 80 luvulla rakennettua asuntoa.
70 luvulla vielä tehtiin paremmin ja paremmilla osilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon onnea uudesta asunnosta! Asuuko siis sun koko ystäväpiiri ja sukulaiset vuokralla vai miksi ihmettelevät?
Ei. Sehän se onkin outoa.
Ehkä vauhtini ihmetyttää, sekä se että tein ostopäätöksen IHAN ITSE YKSIN.
Asuntojen hankintaan suhtaudutaan vieläkin kumman jylhästi.
Käsitykset ja asenteet laahaavat ajastaan jäljessä.No höpis, omaa kuvitelmaasi. Mun ystäväpiirin kuuluu monia yksi eläviä naisia ja kaikki asumme omistusasunnoissa. Itse olen ostanut ja myynyt asuntoja mm. omakotitalon. Nyt omistan kaksi asuntoa (jätin vanhan vuokralle kun ostin uuden) sekä rivarikaksion Lapin hiihtokeskuksessa, sekin on viikkovuokralla vuokrattavissa. Nyt minulla on etuovessa mökkihaku päällä. Haluan ostaa mökin järven rannalta. Yksin. Eikä kukaan ihmettele.
Minulla on yhdessä taloyhtiössä huoneisto, jossa 30 asuntoa ja naiset omistavat yksin huoneiston 22. huoneistossa ja loput 8 on yhteisomistuksessa puolison kanssa.
Eli naiset asunnon omistajana yksin on todella yleistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on outo ystäväpiiri.
Mistä ihmiset edes tietävät, että olet ostanut asunnon?
Vai oletko itse tuonut asian esille ja nyt et haluakaan siitä puhua?Yleensä kun ihmiset puhuvat harvoin toistensa palkka-asioista ja varallisuudesta.
Ex-anoppi, työkaverit, oma lähisuku.
Ensiksi mainittu tuppaa jarruttelemaan asioita,myös muiden. Oma asuntoni on hänelle ehkä fataali naula avioliittoni arkkuun.Olisiko sinulla sitten vähän epärealistinen kuva omistusasumisesta, niin kuin annat ymmärtää esim. kommentissa nro 8 ja yrittävät pudottaa maanpinnalle, sieltä unelmahötöstä.
Jos sinulle jää 100€ enemmän, kuin vuokralla asumisesta, kun nuo sataset menevät helposti omistusasummossa, kun liesi tai jääkaappi simahtaa jne.Tämä ei ole kannanotto omistusasumista vastaan, itsekin asun omistusasunnossa ja siinä on puolensa, mutta jo vuosia on edullisempaa asua vuokrallalla, kun vuokralaisten markkinat ja itsekin olen vuokranantaja.
Mutta harhaa on kuvitella, että omistusasunnossa olisi edullisemmat asumiskustannukset, vaikka velaton asunto, kyllä hyvät puolet tulee muusta, kuin rahasta.
Ööö...asuin 10 vuotta rivitalossa lainaa maksaen.
Ja isoja sähkölaskuja, muun muassa, vaikka oli takka ja puut (mitkä nekin maksoivat). Polttoainetta kului, asunto oli syrjäisempi.
Olen liki 50 v, kokemusta on kaikenlaisista asumisen muodoista.
Miksi pitää olla noin negatiivinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa jää nyt lainan ja vastikkeen jälkeen satanen enemmän kuussa käyttöön kuin vuokralla. Kun tuleva eläke ei päätä huimaa, senkin voi säästää tulevaan.
Eikä tarvitse vanhana jatkuvasti maksaa asumisesta itseään kipeäksi.Sori, mutta sinulla on epärealistinen kuva, ettei sitten "vanhana" tarvitse maksaa asumisesta itseään kipeäksi. Sillä silloin alkaa asunnon maksaminen toiseen kertaan, sillä myös rakennuksilla on käyttöaika ja elinkaarensa.
Itse ostin tuliterän 60m2 kaksion 1985 ja nyt viimeisen 15v aikana on tehty julkisivuremontti, korjattu asfaltti, vaihdettu ovet ja ikkunat, tehty kylpyhuone- ja sauna remontti, hissi uusittu, huoneistorempaa, uusittu tietotekniikkaa ja tänä keväänä putkiremontti jne. Ja näihin remppoihin ei yksi satatuhattaeuroa ei ole riittänyt.
Nyt odottaa 5v sisällä kattoremontti ja yläpohjan lisäeristys. Ja tietysti päälle vielä hoitovastike maksettavana.Nyt viimeiset 10v olen pitänyt asuntoa vuokralla ja aion myydä pois, kun vuokratuotto on vain muutaman prosentin, vaikka asuntolainaa ole ollut enää pariin vuosikymmeneen.
Oot kyllä ostanut paskan asunnon, jos noin paljon jo remontoitu alle 40 vuotta vanhaa.
Naapuri on rakennusalan yrittäjä ja sanoi meille ettei ikinä kannata ostaa 80 luvulla rakennettua asuntoa.
70 luvulla vielä tehtiin paremmin ja paremmilla osilla.
Minä ja sukuni ollaan rakennusalan yrittäjiä ja ollaan ihan eri mieltä kun sinun tuttusi rakennusalan ammattilainen.
Esim. 70-luvulla käytettiin paljon elementtirakentamista, asbestia, jopa maaleissa, lastulevyä jne. Myös rakennuslainsäädäntö salli paljon eri ratkaisuja jne. Asuntopula 70-luvulla oli huutava, kun vuokratuotantoa ei ollut.
Ja on ihan sama, millä vuosikymmenellä talo on rakennettu, sillä kaikilla materiaaleilla on elinkaarensa, ei julkisivu tai parvekkeet kestä ilman korjausta kuin 20-30v tai keittiön laatoitus kuin 20-30v. Samoin ikkunat, kun puupoka hapristuu sateista ja auringosta jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa jää nyt lainan ja vastikkeen jälkeen satanen enemmän kuussa käyttöön kuin vuokralla. Kun tuleva eläke ei päätä huimaa, senkin voi säästää tulevaan.
Eikä tarvitse vanhana jatkuvasti maksaa asumisesta itseään kipeäksi.Sori, mutta sinulla on epärealistinen kuva, ettei sitten "vanhana" tarvitse maksaa asumisesta itseään kipeäksi. Sillä silloin alkaa asunnon maksaminen toiseen kertaan, sillä myös rakennuksilla on käyttöaika ja elinkaarensa.
Itse ostin tuliterän 60m2 kaksion 1985 ja nyt viimeisen 15v aikana on tehty julkisivuremontti, korjattu asfaltti, vaihdettu ovet ja ikkunat, tehty kylpyhuone- ja sauna remontti, hissi uusittu, huoneistorempaa, uusittu tietotekniikkaa ja tänä keväänä putkiremontti jne. Ja näihin remppoihin ei yksi satatuhattaeuroa ei ole riittänyt.
Nyt odottaa 5v sisällä kattoremontti ja yläpohjan lisäeristys. Ja tietysti päälle vielä hoitovastike maksettavana.Nyt viimeiset 10v olen pitänyt asuntoa vuokralla ja aion myydä pois, kun vuokratuotto on vain muutaman prosentin, vaikka asuntolainaa ole ollut enää pariin vuosikymmeneen.
Oot kyllä ostanut paskan asunnon, jos noin paljon jo remontoitu alle 40 vuotta vanhaa.
Meidän taloyhtiössä remontit on tehty ajallaan ja on kuunellaan asiantuntijoiden arvioita, näin turvataan talon arvo, vakuutuksien saanti ja pankin rahoitus kohteeseen. Ja jälleenmyynti arvo.
Nyt monessa taloyhtiössä, kun remontteja ei ole tehty ajallaan, ei edes saa vakuutuksia tai pankit eivät anna lainaa taloyhtiölle remppoihin. Nyt tehdään putkiremontteja jo 90-luvun taloihin. Eikä sekään ole harvinaista, 70-luvun krs- ja rivitaloja laitetaan maan tasalle ja puretaan, kun ei olla korjattu ajallaan.
Tämä kannattaa lukea
https://www.op-media.fi/remontointi/uusi-vai-vanha-taloyhtio-naita-remo…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa jää nyt lainan ja vastikkeen jälkeen satanen enemmän kuussa käyttöön kuin vuokralla. Kun tuleva eläke ei päätä huimaa, senkin voi säästää tulevaan.
Eikä tarvitse vanhana jatkuvasti maksaa asumisesta itseään kipeäksi.Sori, mutta sinulla on epärealistinen kuva, ettei sitten "vanhana" tarvitse maksaa asumisesta itseään kipeäksi. Sillä silloin alkaa asunnon maksaminen toiseen kertaan, sillä myös rakennuksilla on käyttöaika ja elinkaarensa.
Itse ostin tuliterän 60m2 kaksion 1985 ja nyt viimeisen 15v aikana on tehty julkisivuremontti, korjattu asfaltti, vaihdettu ovet ja ikkunat, tehty kylpyhuone- ja sauna remontti, hissi uusittu, huoneistorempaa, uusittu tietotekniikkaa ja tänä keväänä putkiremontti jne. Ja näihin remppoihin ei yksi satatuhattaeuroa ei ole riittänyt.
Nyt odottaa 5v sisällä kattoremontti ja yläpohjan lisäeristys. Ja tietysti päälle vielä hoitovastike maksettavana.Nyt viimeiset 10v olen pitänyt asuntoa vuokralla ja aion myydä pois, kun vuokratuotto on vain muutaman prosentin, vaikka asuntolainaa ole ollut enää pariin vuosikymmeneen.
Oot kyllä ostanut paskan asunnon, jos noin paljon jo remontoitu alle 40 vuotta vanhaa.
Meidän taloyhtiössä remontit on tehty ajallaan ja on kuunellaan asiantuntijoiden arvioita, näin turvataan talon arvo, vakuutuksien saanti ja pankin rahoitus kohteeseen. Ja jälleenmyynti arvo.
Nyt monessa taloyhtiössä, kun remontteja ei ole tehty ajallaan, ei edes saa vakuutuksia tai pankit eivät anna lainaa taloyhtiölle remppoihin. Nyt tehdään putkiremontteja jo 90-luvun taloihin. Eikä sekään ole harvinaista, 70-luvun krs- ja rivitaloja laitetaan maan tasalle ja puretaan, kun ei olla korjattu ajallaan.
Tämä kannattaa lukea
https://www.op-media.fi/remontointi/uusi-vai-vanha-taloyhtio-naita-remo…
Meillä on sijoituskaksio 1970 rakennetussa talossa ja siinä on tehty kaikki isot remontit viimeisen 15 vuoden aikana tai nyt ei ole muutamaan vuoteen ollut enää mitään, mutta onneksi ne tehtiin ajoissa ja nyt samat rempat olisivat paljon kalliimpia teettää.
Talossa on nyt mennyt myytävät asunnot äkkiä kaupaksi hyvällä hinnalla eli kyllä ne remontit kannattaa tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erikoisia tuttavia ap:lla, jos ihmetellään asunnon ostamista. Minä ihmettelen sitä ihmettelemistä.
Kun jäin yksin pidin selvänä ostaa asunto. Olen pienituloinen, niin järkevintä oli sijoittaa asuntoon ja maksella pankkilainaa pois sekä samalla kasvattaa pääomaani niin. Nyt myin asuntoni pienellä voitolla ja etsiskelen taas uutta kämppää, jota vähän kohennan ja todennäköisesti myyn taas pois. En viihdy missään pitkään ja siksi karsin irtaimistoani kovalla kädellä, jotta muuttaminen olisi yhä helpompaa.
En osta asuntoa ihastumalla asuntoon, vaan onko sijoituksena järkevä. Sellaisia ihastumisen tunteita minulla ei oikein ole.
Naisena en koe olevani mitenkään poikkeava, vaikka en haluakaan perustaa somaa pikku kotiani ja elää siellä sisustelemassa. Ei minulle kukaan käy ihmettelemässä , mitä touhuan.
Vierailija kirjoitti:
Erikoisia tuttavia ap:lla, jos ihmetellään asunnon ostamista. Minä ihmettelen sitä ihmettelemistä.
Kun jäin yksin pidin selvänä ostaa asunto. Olen pienituloinen, niin järkevintä oli sijoittaa asuntoon ja maksella pankkilainaa pois sekä samalla kasvattaa pääomaani niin. Nyt myin asuntoni pienellä voitolla ja etsiskelen taas uutta kämppää, jota vähän kohennan ja todennäköisesti myyn taas pois. En viihdy missään pitkään ja siksi karsin irtaimistoani kovalla kädellä, jotta muuttaminen olisi yhä helpompaa.
En osta asuntoa ihastumalla asuntoon, vaan onko sijoituksena järkevä. Sellaisia ihastumisen tunteita minulla ei oikein ole.
Naisena en koe olevani mitenkään poikkeava, vaikka en haluakaan perustaa somaa pikku kotiani ja elää siellä sisustelemassa. Ei minulle kukaan käy ihmettelemässä , mitä touhuan.
Koko ketjun pointti on juurikin ihmettelyn ihmettely.
Elämässäni on viimeisen 1,5 vuoden aikana tapahtunut enemmän kuin aikoihin. Hitaammat hämmästelivät jo aiemmin miten jaksan ja pääni kestää.
Enemmän jaksan ja kestän, kun saan vaikuttaa itse omiin asioihini, kuin odottamaan onnenpotkuja ja jonkun lupia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoisia tuttavia ap:lla, jos ihmetellään asunnon ostamista. Minä ihmettelen sitä ihmettelemistä.
Kun jäin yksin pidin selvänä ostaa asunto. Olen pienituloinen, niin järkevintä oli sijoittaa asuntoon ja maksella pankkilainaa pois sekä samalla kasvattaa pääomaani niin. Nyt myin asuntoni pienellä voitolla ja etsiskelen taas uutta kämppää, jota vähän kohennan ja todennäköisesti myyn taas pois. En viihdy missään pitkään ja siksi karsin irtaimistoani kovalla kädellä, jotta muuttaminen olisi yhä helpompaa.
En osta asuntoa ihastumalla asuntoon, vaan onko sijoituksena järkevä. Sellaisia ihastumisen tunteita minulla ei oikein ole.
Naisena en koe olevani mitenkään poikkeava, vaikka en haluakaan perustaa somaa pikku kotiani ja elää siellä sisustelemassa. Ei minulle kukaan käy ihmettelemässä , mitä touhuan.
Koko ketjun pointti on juurikin ihmettelyn ihmettely.
Elämässäni on viimeisen 1,5 vuoden aikana tapahtunut enemmän kuin aikoihin. Hitaammat hämmästelivät jo aiemmin miten jaksan ja pääni kestää.
Enemmän jaksan ja kestän, kun saan vaikuttaa itse omiin asioihini, kuin odottamaan onnenpotkuja ja jonkun lupia.
* jäisin odottamaan.
Niin en näe mitään outoa, että ostit asunnon. Sehän on ihan järkevää, sijoitus ja tässä maailmantilanteessa kiinteäomaisuus pitää paremmin arvonsa.
Ja eron jälkeen tuo sitä kaivattua turvaa, tämä on minun kotini.
Minäkin ostin asunnon - käteisellä (perintö).
Olin pikku huppelissa ja sanoin välittäjälle, että tää on kiva, ostan tämän.
Oli kumminkin hyvä ostos ja olen viihtynyt tässä jo 15 vuotta.