Oletko antanut narsistille anteeksi?
Minä olen. Ei se sitä tule koskaan tietämään, mutta näin on kuitenkin.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Olen. Pistin välit poikki 15 vuotta sitten ja aika on parantanut haavat. En silti voisi koskaan luottaa häneen.
Tämä. Paluuta ei ole, mutta ei hän läpeensä paha ole kuitenkaan.
En ole antanut anteeksi enkä aio antaakaan.
Miksi annoit anteeksi? Seurasiko siitä jotain hyvää?
Olen, koska terapeuttini kehoitti niin tekemään. Ei narsisti tietenkään sitä tiedä, koska ei ymmärrä että on mitään anteeksi annettavaa. Vaikka annoin mitään kummempia tunteita häntä kohtaan ei ole.
Isäni siis tämä narsisti.
Annoin itselleni anteeksi.
Teki niin tai näin, narsistille sillä ei ole väliä koska hän oikeuttaa omat tekonsa aina. Ei tarvitse antaa anteeksi. Unohtaa koko tyyppi ja jatkaa elämää viisastuneena että itsestään on pidettävä huolta.
En ole enkä anna anteeksi. Niin paljon satutti lapsia ja terapiassa totesimme, ettei semmoista yksinkertaisesti voi antaa anteeksi. Irti olen päästänyt terapian avulla ja rankan työn kautta.
Kai helppoa koska on menneisyyttä. Uskon että Jumala antaa anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
En ole antanut anteeksi enkä aio antaakaan.
Miksi annoit anteeksi? Seurasiko siitä jotain hyvää?
Aikaa on kulunut vuosia enkä ole ollut kontaktissa. Olin itsekin melko inhottava usein, mutta hän kosti mikä on mulle vierasta, hänessä oppikirjamaiset narsistin merkit. Narsistikin on jo påässyt yli olen ymmärtänyt, nyt olemme vain kaksi ihmistä joiden elämä ristesi toisiaan mahdollisimman huonoilla tavoilla. Sain myös sanottua kaikki mitä hänestä ajattelen, myös hänen hovinarreista ja se oli puhdistavaa, ei pidä kieltää negatunteita, muuten ei pääse yli.
Olen, mutta en halua olla hänen kanssaan tekemisissä.
Ja olen antanut anteeksi myös itselleni, etten tajunnut tarpeeksi aikaisin.
Vierailija kirjoitti:
En ole antanut anteeksi enkä aio antaakaan.
Miksi annoit anteeksi? Seurasiko siitä jotain hyvää?
To forgive is to set a prisoner free and discover that the prisoner was you.
Lewis B. Smedes
Totta. Niin totta.
En, koska kumpikin tuntemani on minulle pelkkä nobody. En piittaa kummastakaan.
Vierailija kirjoitti:
En, koska kumpikin tuntemani on minulle pelkkä nobody. En piittaa kummastakaan.
Kuulostaa kieltämisvaiheelta. Käy läpi vihavaihe niin sen jälkeen tunnet noin.
En tule koskaan antamaan hänelle anteeksi, sillä hän aiheutti käytöksellään läheiseni kuoleman. Rehellisesti sanottuna toivon hänen itsensä kuolemaa.
Annan anteeksi, mutta teen yhä työtä sen asian eteen. Hän sai todella paljon vahinkoa aikaiseksi ja jolla on ollut merkittävä vaikutus elämääni liian pitkään.
Olen antanut anteeksi ja jäin hänen luokseen. Vaikeiden vuosien jälkeen on ollut nyt mukavampaa. Narsistinen käytös on vähentynyt ja mielestäni hän on jollain lailla "eheytynyt" ja tullut mukavammaksi. Kriisivuosien aikana näin millainen tyhjyys ja sielun hätä on narsistin sisällä. Säälin häntä, hän on lasteni isä. Mielestäni parhaiten auttoi kun pistin kunnolla vastaan ja sanoin suoraan narsistisesta käytöksestä. En alistunut.
Koen että se kannatti, nykyisin viihdymme yhdessä ja riitoja on vain harvoin. Vanhana taloudellinen turvallisuuskin on tärkeää.
Olen, mutta eipä siitä mitään kiitosta narskulta saa. Narsisti jatkaa vain piinaamista entistä innokkaampana, kun huomaa, kuinka 'lapatossu' joku onkaan.
Riitojen sopiminen ei koskaan oikeasti toteudu narsistin kanssa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, koska kumpikin tuntemani on minulle pelkkä nobody. En piittaa kummastakaan.
Kuulostaa kieltämisvaiheelta. Käy läpi vihavaihe niin sen jälkeen tunnet noin.
Tarkennus: en ENÄÄ piittaa kummastakaan.
Kyllä olen. Sen sijaan narsistihullulle eli ap:lle en anna koskaan anteeksi vauvapalstan pilaamista lopullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Olen antanut anteeksi ja jäin hänen luokseen. Vaikeiden vuosien jälkeen on ollut nyt mukavampaa. Narsistinen käytös on vähentynyt ja mielestäni hän on jollain lailla "eheytynyt" ja tullut mukavammaksi. Kriisivuosien aikana näin millainen tyhjyys ja sielun hätä on narsistin sisällä. Säälin häntä, hän on lasteni isä. Mielestäni parhaiten auttoi kun pistin kunnolla vastaan ja sanoin suoraan narsistisesta käytöksestä. En alistunut.
Koen että se kannatti, nykyisin viihdymme yhdessä ja riitoja on vain harvoin. Vanhana taloudellinen turvallisuuskin on tärkeää.
Sitten hän ei ole tyylipuhdas narsisti, vaan narsistiNEN.
Moni hankala ihminen hakee vastusta ja jyrää sen, jonka kanssa ei voi mitellä voimiaan.
Olen. Pistin välit poikki 15 vuotta sitten ja aika on parantanut haavat. En silti voisi koskaan luottaa häneen.