Pitääkö jaksaa kiinnostua isänpäivästä, kun mieskään ei järjestä äitienpäivää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mitä järjestäminen mielestäsi tarkoittaa. Minä järjestän meillä sekä äitien- että isänpäivät, koska satun olemaan se, joka leipoo kakun tms. Siinä mitään muuta järjestelemistä tarvita. Kun lapset olivat pieniä, heiltä tuli kouluissa askarrellut kortit. Joskus suunnittelemme yhdessä viikko ennen, että tehdäänkö jotain ekstraa isänpäivän/äitienpäivän kunniaksi. Esim. lähdetään kätköilemään tai vaeltamaan. 

Lahjan ostamista, juhlaruoan laittamista, kakun leipomista jne tarkoittaa. Ap

Apua, jopas on järkky vaatimuslista. Ei ihme jos ei mies järkkää mitään. Miksi sulle ei riitä että lapsi toisi kortin aamulla sänkyyn, mies keittäisi kahvit ja jos vaikka päivällä syömään jonnekin? MIKSI pitää saada lahja ja vääntää juhlapöperöt??

Itselleni riittäisi äitienpäivänä miehen keittämät aamukahvit ja vaikka joku valmiina ostettu pullapitko sen kanssa. En vaadi paljoa. Ap

No ei tuo vaadi tosiaankaan paljoa. Mutta mitä se mies on sanonut tuohon? Miksi se on sille vaikeaa?

Sanoo että ei ehdi ei muista jne. Minusta ne on tekosyitä. Ap

Mitä sitten vaikka olisikin tekosyitä? Jos totta puhutaan niin en ehkä välttämättä haluaisi huomioida sinua vaikka muistasinkin. Olisko totuus sitten parempi kuin tekosyy?

Eiköhän parisuhteessa ole jotain vialla vähän isommalla kaliiberilla, jos toista ei halua huomioida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mitä järjestäminen mielestäsi tarkoittaa. Minä järjestän meillä sekä äitien- että isänpäivät, koska satun olemaan se, joka leipoo kakun tms. Siinä mitään muuta järjestelemistä tarvita. Kun lapset olivat pieniä, heiltä tuli kouluissa askarrellut kortit. Joskus suunnittelemme yhdessä viikko ennen, että tehdäänkö jotain ekstraa isänpäivän/äitienpäivän kunniaksi. Esim. lähdetään kätköilemään tai vaeltamaan. 

Lahjan ostamista, juhlaruoan laittamista, kakun leipomista jne tarkoittaa. Ap

Apua, jopas on järkky vaatimuslista. Ei ihme jos ei mies järkkää mitään. Miksi sulle ei riitä että lapsi toisi kortin aamulla sänkyyn, mies keittäisi kahvit ja jos vaikka päivällä syömään jonnekin? MIKSI pitää saada lahja ja vääntää juhlapöperöt??

Itselleni riittäisi äitienpäivänä miehen keittämät aamukahvit ja vaikka joku valmiina ostettu pullapitko sen kanssa. En vaadi paljoa. Ap

No ei tuo vaadi tosiaankaan paljoa. Mutta mitä se mies on sanonut tuohon? Miksi se on sille vaikeaa?

Sanoo että ei ehdi ei muista jne. Minusta ne on tekosyitä. Ap

Mitä sitten vaikka olisikin tekosyitä? Jos totta puhutaan niin en ehkä välttämättä haluaisi huomioida sinua vaikka muistasinkin. Olisko totuus sitten parempi kuin tekosyy?

Eiköhän parisuhteessa ole jotain vialla vähän isommalla kaliiberilla, jos toista ei halua huomioida.

En ole missään väittänyt että ap suhde vaikuttaisi sellaiselta että siinä ei ole mitään vialla. Itseasiassa ajattelen päinvastoin suhteessa on vialla paljon muutakin kuin isä-/äitienpäivän huomioiminen.

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyviä pointteja! Lapsi pitäisi opettaa huomioimaan toista, ilman mitään pelejä ja draamoja ja kostoja. Ihan vain, jotta hän aikuisenakin ymmärtää ilman erillistä huomauttamista, että hei, käynpä äitienpäivänä ilahduttamassa äitiäni, hei käynpä isänpäivänä kylässä.

Jos äiti aina järjestää oman äitienpäivänsä sekä isän isänpäivän, niin on ihan 100% varma, että tulee tekemään niin hamaan tappiin asti.

Esimerkkinä voinen käyttää tätiäni ja hänen kolmea poikaansa.. täti ei saa edes kukkia äitienpäivänä..

Siis oliko tässä kyse joitain juhlien järjestelyistä vai muistamisesta. Muistaminenhan voi olla vain vaikka viesti tai kukat. Jotenkin taas ei ole selkeää kuvaa puhuuko ap siitä, että ei ollenkaan huomioida vai siitä, että ei järjestetä mitään juttuja. Meillä ei järjestetä mitään juttuja, mutta muistetaan pienesti. Ja kyllä nämä ovat vastavuoroisia juttuja ihan perheen sisälläkin, poikkeuksena tietenkin jotkut juhlat kuten joulu. Jotkut perheet viettävät aina samassa paikassa, eikä vaihdella meille ja teille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mitä järjestäminen mielestäsi tarkoittaa. Minä järjestän meillä sekä äitien- että isänpäivät, koska satun olemaan se, joka leipoo kakun tms. Siinä mitään muuta järjestelemistä tarvita. Kun lapset olivat pieniä, heiltä tuli kouluissa askarrellut kortit. Joskus suunnittelemme yhdessä viikko ennen, että tehdäänkö jotain ekstraa isänpäivän/äitienpäivän kunniaksi. Esim. lähdetään kätköilemään tai vaeltamaan. 

Lahjan ostamista, juhlaruoan laittamista, kakun leipomista jne tarkoittaa. Ap

Apua, jopas on järkky vaatimuslista. Ei ihme jos ei mies järkkää mitään. Miksi sulle ei riitä että lapsi toisi kortin aamulla sänkyyn, mies keittäisi kahvit ja jos vaikka päivällä syömään jonnekin? MIKSI pitää saada lahja ja vääntää juhlapöperöt??

Itselleni riittäisi äitienpäivänä miehen keittämät aamukahvit ja vaikka joku valmiina ostettu pullapitko sen kanssa. En vaadi paljoa. Ap

No ei tuo vaadi tosiaankaan paljoa. Mutta mitä se mies on sanonut tuohon? Miksi se on sille vaikeaa?

Sanoo että ei ehdi ei muista jne. Minusta ne on tekosyitä. Ap

Mitä sitten vaikka olisikin tekosyitä? Jos totta puhutaan niin en ehkä välttämättä haluaisi huomioida sinua vaikka muistasinkin. Olisko totuus sitten parempi kuin tekosyy?

Eiköhän parisuhteessa ole jotain vialla vähän isommalla kaliiberilla, jos toista ei halua huomioida.

En ole missään väittänyt että ap suhde vaikuttaisi sellaiselta että siinä ei ole mitään vialla. Itseasiassa ajattelen päinvastoin suhteessa on vialla paljon muutakin kuin isä-/äitienpäivän huomioiminen.

Totta. Olen pettynyt miehen tapaan olla isä. Osallistuu liian vähän.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mitä järjestäminen mielestäsi tarkoittaa. Minä järjestän meillä sekä äitien- että isänpäivät, koska satun olemaan se, joka leipoo kakun tms. Siinä mitään muuta järjestelemistä tarvita. Kun lapset olivat pieniä, heiltä tuli kouluissa askarrellut kortit. Joskus suunnittelemme yhdessä viikko ennen, että tehdäänkö jotain ekstraa isänpäivän/äitienpäivän kunniaksi. Esim. lähdetään kätköilemään tai vaeltamaan. 

Lahjan ostamista, juhlaruoan laittamista, kakun leipomista jne tarkoittaa. Ap

Apua, jopas on järkky vaatimuslista. Ei ihme jos ei mies järkkää mitään. Miksi sulle ei riitä että lapsi toisi kortin aamulla sänkyyn, mies keittäisi kahvit ja jos vaikka päivällä syömään jonnekin? MIKSI pitää saada lahja ja vääntää juhlapöperöt??

Itselleni riittäisi äitienpäivänä miehen keittämät aamukahvit ja vaikka joku valmiina ostettu pullapitko sen kanssa. En vaadi paljoa. Ap

No ei tuo vaadi tosiaankaan paljoa. Mutta mitä se mies on sanonut tuohon? Miksi se on sille vaikeaa?

Sanoo että ei ehdi ei muista jne. Minusta ne on tekosyitä. Ap

Mitä sitten vaikka olisikin tekosyitä? Jos totta puhutaan niin en ehkä välttämättä haluaisi huomioida sinua vaikka muistasinkin. Olisko totuus sitten parempi kuin tekosyy?

Eiköhän parisuhteessa ole jotain vialla vähän isommalla kaliiberilla, jos toista ei halua huomioida.

En ole missään väittänyt että ap suhde vaikuttaisi sellaiselta että siinä ei ole mitään vialla. Itseasiassa ajattelen päinvastoin suhteessa on vialla paljon muutakin kuin isä-/äitienpäivän huomioiminen.

Totta. Olen pettynyt miehen tapaan olla isä. Osallistuu liian vähän.

Ap

Harva parisuhde on yksipuolinen. Pettymys puolisoon ilman muuta vaikuttaa suhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Jos haluat lapselle opettaa että kosto on paras ratkaisu. Eli kun ei iskä järkkää mitään niin eipä sitten järkätä iskällekään.

Ei lapselle kuulu myöskään opettaa että äiti raataa ja isän ei ikinä tarvitse tehdä mitään

Mun mielestä synttäreiden unohtaminen on sen verran ikävä moka, että täytyy sanoa olen vastavuoroisesti myös "unohtanut". Vähän paha fiilis tuli itelle kun siis en tahalleen muistanut, mutta samoin myös siitä kun ei muistanut.

"Ai niin oli sun synttärit. No mut säkin unohdit. No hard feelings"

Naiset valittaa mieslapsista, mutta haluavat silti näiden järjestävän itselleen äitienpäivän.

Vierailija kirjoitti:

Naiset valittaa mieslapsista, mutta haluavat silti näiden järjestävän itselleen äitienpäivän.

Niin, silloin kun lapset ovat niin pieniä, että he eivät itse osaa. Niitä äitien- ja isänpäiviä vietetään lasten takia.

Pitää.

Ei tarvitse. Tosi kurjalta kuulostaa, että ette huomioi toisianne ja onhan nämä juhlat lapsille tärkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset valittaa mieslapsista, mutta haluavat silti näiden järjestävän itselleen äitienpäivän.

Niin, silloin kun lapset ovat niin pieniä, että he eivät itse osaa. Niitä äitien- ja isänpäiviä vietetään lasten takia.

Kuulostaa enemmän että vietetään äidin itsensä vuoksi. Ilmeisesti ego-kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluat lapselle opettaa että kosto on paras ratkaisu. Eli kun ei iskä järkkää mitään niin eipä sitten järkätä iskällekään.

Eli mielestäsi isä kostaa äidille kun ei järjestä äitienpäivää? Vai miten?

Jos ei päiviä vietetä, niin eikö se vaan ole valinta, etteivät ole tärkeitä, molemmin puolin. Viisivuotias ei kostona míeti. Kun lapsi on isompi, voi ohjata, että saa järjestää miten haluaa, molemmat päivät.

Minä en tiedä hölkäsenpöläystä miksi tuo isä ei opeta lastaan muistamaan äitiä, eli vaikea päätellä onko kostoa jostain vai laiskuutta vai välinpitämättömyyttä. Nyt oli kyse ap:n kysymyksestä että pitääkö hänen järkätä isänpäivänä lapsen kanssa jotain koska mieskään ei ikinä järkkää. Eikö tuossa ole selvästi kysymys jonkinlaisesta kostosta.

Eikös kyse ole tasapuolisuudesta, pitääkö minun, jos toisen ei pidä? Mitäkö molempien vai eikö pidä kummankaan. Siitä on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset valittaa mieslapsista, mutta haluavat silti näiden järjestävän itselleen äitienpäivän.

Niin, silloin kun lapset ovat niin pieniä, että he eivät itse osaa. Niitä äitien- ja isänpäiviä vietetään lasten takia.

Kuulostaa enemmän että vietetään äidin itsensä vuoksi. Ilmeisesti ego-kysymys.

No eihän niitä nyt vietetä ollenkaan kun isä ei viitsi osallistua.

Ohis

Nyt on oikea aika ottaa asia esille, etukäteen. Että

sunnuntaina on muuten isänpäivä, mitenkäs tämä nyt menikään, että sinä et ole minun isäni niin ei vietetä mitenkään? Aattelin, että voisit kumminkin sunnuntaina siivota, kun itse en ehdi olen lähdössä sieneen.

Yksi ex-missi vain totesi että ei ole miehensä äiti.

Ilman muuta pitää kostaa ....tosi rakentava asenne. Onnea tulevalle ehkä ei niin pitkälle liitolle.

Ei tietenkään pidä. Ihan tervettä vain, ettei sinulla ole fiilistä järjestää tuollaiselle ihmiselle mitään, joka ei itsekään huomioi sinua mitenkään.

Ketäpä nyt kiinnostaisi huomioida sellaista ihmistä, joka ei itsekään huomioi?

Voi huomioida esim. tekemällä miehen lempiruokaa, jos ylipäätään teet ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Naiset valittaa mieslapsista, mutta haluavat silti näiden järjestävän itselleen äitienpäivän.

Mieti, mun lapsella ei edes ole isää ja joka äitienpäivä olen saanut muistamisia :D

Muun muassa lähipiirin miehiltä, ja tietysti myöhemmin sitten lapselta itseltään kun on ollut tarpeeksi iso.