Miksi corgit on niin suosittuja?

Säyseämpiä ja avuttomampia kun niillä ei ole jalkoja.

Vierailija kirjoitti:

Säyseämpiä ja avuttomampia kun niillä ei ole jalkoja.

Kyllä ne ovat myös luonteeltaan leppoisia. Lisäksi ne ovat söpöjä. Mutta yksi corgi sai riittää, omallani oli nivelrikko.

En tiedä, luonteet usein ikäviä.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, luonteet usein ikäviä.

Millä tavalla ikäviä? Ja kumpia tarkoitat, pemuja vai cardeja?

Koska ovat iloisia seurakoiria? Valitettavan harva tulee ajatelleeksi noita töppöjalkoja, niin kuin ei lyttykuonojen hengitysvaikeuksiakaan.

Laiskan ihmisen koira.

Ei ole kennelliiton top20-listalla, jalaton pieni tynnyri.

Varmaan niidenkin suosio kyllä nyt on hiipumaan päin. Kaikkien äärimmäisyyksiin jalostettujen ja sairaiden rotujen suosio vähenee, kun  tietoisuus sairauksista lisääntyy. Oma osuus siihen on myös  sosiaalinen paine, ei ole enää niin hyväksyttyä omistaa sairasta koiraa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kennelliiton top20-listalla, jalaton pieni tynnyri.

Mitä se pieni siinä tekee? 20-kiloinen menee kasvattajien mukaan vielä sopusuhtaisen määritelmään oikein mukavasti. Onneks porukka tietää, et syntyessään sairas rotu.

Lyhyet jalat, huonoja liikkumaan. Ihmisen vallassa.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan niidenkin suosio kyllä nyt on hiipumaan päin. Kaikkien äärimmäisyyksiin jalostettujen ja sairaiden rotujen suosio vähenee, kun  tietoisuus sairauksista lisääntyy. Oma osuus siihen on myös  sosiaalinen paine, ei ole enää niin hyväksyttyä omistaa sairasta koiraa.

Samaa mieltä, et mikään liioiteltu ulkomuodon piirre ei ole lisännyt terveyttä näissä roduissa.

Onhan se kurjaa, että koiran hyvinvointi ei ole ykkösjuttu kasvatuksessa ja koirarodun valinnassa. Toivottavasti ihmiset herää miettimään ja lakkaa ostamasta näitä sairaita rotuja.

Huomaa taas ettei ihmiset täällä tiedä mitään kys. rodusta.

Corgi (Pembroke ja Cardigan) on vanha rotu Walesista, jossa sitä on vuosisatojen ajan käytetty paimenkoirana varsinkin lehmien paimentamiseen, mutta myös vahtina ja rottakoiranakin. Lehmien kanssa tuosta ulkomuodosta oli hyötyä siten, että lehmä joka saattoi takajaloillaan potkaista helposti potkaisi yli ja ohi.

Naapurimaastamme Ruotsista löytyy vastaavan näköinen rotu Länsigöötanmaanpystykorva ja tästä on ollut suht' pitkään enemmän ja vähemmän tutkimusta ja väittelyä, että kumpi oli alkuperäinen rotu ja ovatko ne sukua toisilleen ylipäätänsä. Ulkomuoto kummallakin on niin samanlainen ja jos otetaan huomioon historiallinen fakta että viikingit vuosisatojen aikana kävivät Brittein saarilla ryöstelemässä ja perustivat omia valtakuntiaan ei ole kaukaa haettu että kyseiset pötkökoirat voisivat olla sukua.

Ja tuon näköisiä ne on kummatkin olleet vuosisatojen ajan. Corgeja alettiin kunnolla vasta erottamaan toisistaan ja jalostamaan selvästi kahdeksi erinäköiseksi roduksi 30-luvulla ja tällöinkin Cardigan ja Pembroke muistuttavat pääpiirteiltään toisiaan niin paljon että mistään Mopsiin verrattavasta rodun pilaamisesta ei voi puhua.

Paimenkoirataustasta voi sen sanoa että kokoonsa nähden ne ovat hyvin kestäviä ja tarvitsevat paljon liikuntaa ja tekevät kyllä pitkiä lenkkejä jos siihen mahdollisuus annetaan.

Vierailija kirjoitti:

Huomaa taas ettei ihmiset täällä tiedä mitään kys. rodusta.

Corgi (Pembroke ja Cardigan) on vanha rotu Walesista, jossa sitä on vuosisatojen ajan käytetty paimenkoirana varsinkin lehmien paimentamiseen, mutta myös vahtina ja rottakoiranakin. Lehmien kanssa tuosta ulkomuodosta oli hyötyä siten, että lehmä joka saattoi takajaloillaan potkaista helposti potkaisi yli ja ohi.

Naapurimaastamme Ruotsista löytyy vastaavan näköinen rotu Länsigöötanmaanpystykorva ja tästä on ollut suht' pitkään enemmän ja vähemmän tutkimusta ja väittelyä, että kumpi oli alkuperäinen rotu ja ovatko ne sukua toisilleen ylipäätänsä. Ulkomuoto kummallakin on niin samanlainen ja jos otetaan huomioon historiallinen fakta että viikingit vuosisatojen aikana kävivät Brittein saarilla ryöstelemässä ja perustivat omia valtakuntiaan ei ole kaukaa haettu että kyseiset pötkökoirat voisivat olla sukua.

Ja tuon näköisiä ne on kummatkin olleet vuosisatojen ajan. Corgeja alettiin kunnolla vasta erottamaan toisistaan ja jalostamaan selvästi kahdeksi erinäköiseksi roduksi 30-luvulla ja tällöinkin Cardigan ja Pembroke muistuttavat pääpiirteiltään toisiaan niin paljon että mistään Mopsiin verrattavasta rodun pilaamisesta ei voi puhua.

Paimenkoirataustasta voi sen sanoa että kokoonsa nähden ne ovat hyvin kestäviä ja tarvitsevat paljon liikuntaa ja tekevät kyllä pitkiä lenkkejä jos siihen mahdollisuus annetaan.

Kyllä ne 1930-luvun corgit oli huomattavasti kevyempi rakenteisia nykyisiin verrattuna ja myös maavaraa oli enemmän kuin nyt. Katsoin just yhden kasvattajan kehuttua/palkittua cardia ja ehkä kasvattajan olis kannattanut kuvata cardi hiekalla, kun nurmikko oli muutaman centin pituinen ja cardilla ei näkynyt kuin valtava vartalo ja töppötassuja ollenkaan.

Nykyäänhän corgeja ei paimenena ainakaan Suomessa nää. Normaalikoiran rakenteisia bortsuja ja kelpieitä kyllä. Olisko noista corgeista edes huonon luustoterveyden ja yhä enemmän liioiteltuun suuntaan muuttuneen rakenteen ja ulkomuodon puolesta työkoiriksi? Näyttelyissä varmaan jaksaa D-lonkkainen pari kierrosta tehdä.

Gööteistä löytyy muuten huomattavasti enemmän luustoltaan terveempiä koiria kuin kummastakaan corgi-rodusta. Molempien rotujen, gööttien ja corgien, ulkomuodon taustalla kuitenkin samat retrogeenit eli suomeksi kehityshäiriö. Lyhyet jalat ja valitettavasti samaan pakettiin lyhyiden jalkojen kanssa kuuluu se, että selkä alkaa rappeutumaan nuorella iällä. Tekeekö corgikasvattajat riittävästi corgien terveyden eteen töitä?

Voidaan sitten miettiä, että onko ok haluta vuonna 2022 ylläpitää kehityshäiriöön perustuvaa ulkonäköä? Varsinkin kun liioiteltu rakenne todennäköisesti aiheuttaa kipua koiralle ennemmin tai myöhemmin koiran elämän aikana (kyynäriin, selkään ja lonkkaterveys corgeilla on aivan hävyttömän huonoa).

Vierailija kirjoitti:

Huomaa taas ettei ihmiset täällä tiedä mitään kys. rodusta.

Corgi (Pembroke ja Cardigan) on vanha rotu Walesista, jossa sitä on vuosisatojen ajan käytetty paimenkoirana varsinkin lehmien paimentamiseen, mutta myös vahtina ja rottakoiranakin. Lehmien kanssa tuosta ulkomuodosta oli hyötyä siten, että lehmä joka saattoi takajaloillaan potkaista helposti potkaisi yli ja ohi.

Naapurimaastamme Ruotsista löytyy vastaavan näköinen rotu Länsigöötanmaanpystykorva ja tästä on ollut suht' pitkään enemmän ja vähemmän tutkimusta ja väittelyä, että kumpi oli alkuperäinen rotu ja ovatko ne sukua toisilleen ylipäätänsä. Ulkomuoto kummallakin on niin samanlainen ja jos otetaan huomioon historiallinen fakta että viikingit vuosisatojen aikana kävivät Brittein saarilla ryöstelemässä ja perustivat omia valtakuntiaan ei ole kaukaa haettu että kyseiset pötkökoirat voisivat olla sukua.

Ja tuon näköisiä ne on kummatkin olleet vuosisatojen ajan. Corgeja alettiin kunnolla vasta erottamaan toisistaan ja jalostamaan selvästi kahdeksi erinäköiseksi roduksi 30-luvulla ja tällöinkin Cardigan ja Pembroke muistuttavat pääpiirteiltään toisiaan niin paljon että mistään Mopsiin verrattavasta rodun pilaamisesta ei voi puhua.

Paimenkoirataustasta voi sen sanoa että kokoonsa nähden ne ovat hyvin kestäviä ja tarvitsevat paljon liikuntaa ja tekevät kyllä pitkiä lenkkejä jos siihen mahdollisuus annetaan.

Ootko corgikasvattaja? Corgiporukka tuntuu katsovan koiria ihan eri silmin. Nykycorgit (pemut) ovat valtavia mörssäreitä, joilla on superlyhyet jalat. Cardit ovat urheilullisempia, mutta tuli-elimistön ongelmia on niilläkin.

Mä otin tyhmyyttäni yhden corgin, joka oli ihana ja rakas koira, mutta söi suurimman osan elämästään tulehduskipulääkettä rakenteensa aiheuttamiin terveysongelmiin. Se oli tosi roteva, mutta sen veli, jota käytettiin myös jalostukseen, oli vielä isompi.

Minulla on ollut corgi, oli terve, reipas ja ystävällinen. Eli lähes 18 vuotta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa taas ettei ihmiset täällä tiedä mitään kys. rodusta.

Corgi (Pembroke ja Cardigan) on vanha rotu Walesista, jossa sitä on vuosisatojen ajan käytetty paimenkoirana varsinkin lehmien paimentamiseen, mutta myös vahtina ja rottakoiranakin. Lehmien kanssa tuosta ulkomuodosta oli hyötyä siten, että lehmä joka saattoi takajaloillaan potkaista helposti potkaisi yli ja ohi.

Naapurimaastamme Ruotsista löytyy vastaavan näköinen rotu Länsigöötanmaanpystykorva ja tästä on ollut suht' pitkään enemmän ja vähemmän tutkimusta ja väittelyä, että kumpi oli alkuperäinen rotu ja ovatko ne sukua toisilleen ylipäätänsä. Ulkomuoto kummallakin on niin samanlainen ja jos otetaan huomioon historiallinen fakta että viikingit vuosisatojen aikana kävivät Brittein saarilla ryöstelemässä ja perustivat omia valtakuntiaan ei ole kaukaa haettu että kyseiset pötkökoirat voisivat olla sukua.

Ja tuon näköisiä ne on kummatkin olleet vuosisatojen ajan. Corgeja alettiin kunnolla vasta erottamaan toisistaan ja jalostamaan selvästi kahdeksi erinäköiseksi roduksi 30-luvulla ja tällöinkin Cardigan ja Pembroke muistuttavat pääpiirteiltään toisiaan niin paljon että mistään Mopsiin verrattavasta rodun pilaamisesta ei voi puhua.

Paimenkoirataustasta voi sen sanoa että kokoonsa nähden ne ovat hyvin kestäviä ja tarvitsevat paljon liikuntaa ja tekevät kyllä pitkiä lenkkejä jos siihen mahdollisuus annetaan.

Ootko corgikasvattaja? Corgiporukka tuntuu katsovan koiria ihan eri silmin. Nykycorgit (pemut) ovat valtavia mörssäreitä, joilla on superlyhyet jalat. Cardit ovat urheilullisempia, mutta tuli-elimistön ongelmia on niilläkin.

Mä otin tyhmyyttäni yhden corgin, joka oli ihana ja rakas koira, mutta söi suurimman osan elämästään tulehduskipulääkettä rakenteensa aiheuttamiin terveysongelmiin. Se oli tosi roteva, mutta sen veli, jota käytettiin myös jalostukseen, oli vielä isompi.

Mulla cardinarttu, joka vähän alle 15 kiloa eli isokokoinen, silti nykycardeissa pieni. Ongelmaa valitettavasti selässä ja kyynärissä.

Tosiaan corgi-ihmiset katsoo corgeja ihan ihmeellisten lasien kautta. Surkealla luustoterveydellä muka pärjää ja sitä on ihan ok käyttää jalostukseen. Parempaa luustoterveyttä pemut ja cardit tuskin tulee saamaan. Kivusta johtuva liikkumishaluttomuus pistetään mukavan jääräpäisen luonteen piikkiin. Surullista.

Vierailija kirjoitti:

Huomaa taas ettei ihmiset täällä tiedä mitään kys. rodusta.

Corgi (Pembroke ja Cardigan) on vanha rotu Walesista, jossa sitä on vuosisatojen ajan käytetty paimenkoirana varsinkin lehmien paimentamiseen, mutta myös vahtina ja rottakoiranakin. Lehmien kanssa tuosta ulkomuodosta oli hyötyä siten, että lehmä joka saattoi takajaloillaan potkaista helposti potkaisi yli ja ohi.

Naapurimaastamme Ruotsista löytyy vastaavan näköinen rotu Länsigöötanmaanpystykorva ja tästä on ollut suht' pitkään enemmän ja vähemmän tutkimusta ja väittelyä, että kumpi oli alkuperäinen rotu ja ovatko ne sukua toisilleen ylipäätänsä. Ulkomuoto kummallakin on niin samanlainen ja jos otetaan huomioon historiallinen fakta että viikingit vuosisatojen aikana kävivät Brittein saarilla ryöstelemässä ja perustivat omia valtakuntiaan ei ole kaukaa haettu että kyseiset pötkökoirat voisivat olla sukua.

Ja tuon näköisiä ne on kummatkin olleet vuosisatojen ajan. Corgeja alettiin kunnolla vasta erottamaan toisistaan ja jalostamaan selvästi kahdeksi erinäköiseksi roduksi 30-luvulla ja tällöinkin Cardigan ja Pembroke muistuttavat pääpiirteiltään toisiaan niin paljon että mistään Mopsiin verrattavasta rodun pilaamisesta ei voi puhua.

Paimenkoirataustasta voi sen sanoa että kokoonsa nähden ne ovat hyvin kestäviä ja tarvitsevat paljon liikuntaa ja tekevät kyllä pitkiä lenkkejä jos siihen mahdollisuus annetaan.

Älä puhu sontaa. Corgista näkee perssilmälläkin että metsään on menty jalostuksessa. Minkään nisäkkään ei kuulu olla matala ja tanakka töppöjalka.

Lisäksi on ihan kylmä fakta että C-lonkat on parasta mihin corgi pystyy, ja sitä pidetään normaalina. Aivan sairasta.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ollut corgi, oli terve, reipas ja ystävällinen. Eli lähes 18 vuotta

Ehkä corgit oli kehityshairiöisinä töppöjalkoina terveempiä ainakin sen 18 vuotta sitten vai enemmänkin? Nykytietämyksellä kdr-rotujen rakenne useasti aiheuttaa kipua koiralle ja sehän ei ole ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Säyseämpiä ja avuttomampia kun niillä ei ole jalkoja.

Kyllä ne ovat myös luonteeltaan leppoisia. Lisäksi ne ovat söpöjä. Mutta yksi corgi sai riittää, omallani oli nivelrikko.

Corgit eivät kyllä ole luonteeltaan leppoisia, vaan aktiivisia, omapäisiä karjakoiria. Söpöjä toki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Säyseämpiä ja avuttomampia kun niillä ei ole jalkoja.

Kyllä ne ovat myös luonteeltaan leppoisia. Lisäksi ne ovat söpöjä. Mutta yksi corgi sai riittää, omallani oli nivelrikko.

Corgit eivät kyllä ole luonteeltaan leppoisia, vaan aktiivisia, omapäisiä karjakoiria. Söpöjä toki.

Olisivat varmaan aktiivisia karjakoiria ellei olisi kipuja.