Kasvatustieteen opiskelu
Olisiko täällä alan asiantuntijoita?
Onko mitään järkeä lähteä opiskelemaan ja kertokaa myös muista työskentelymahdollisuuksista kuin luokanope tai varhaiskasvatuksen ope.
Koulumaailma sinänsä kiinnostaa, mutta onko ala ihan pulassa?
Kommentit (22)
Olisiko ketään alalla olevaa / opiskelevaa?
Vierailija kirjoitti:
Ja myös, onko töitä oikeasti koulussa? Vai vaan aina pätkä sopparia yhdeksi lukukaudeksi
Ei pelkällä kasvatustieteen tutkinnolla pääse kouluun töihin kuin kansliaan. Pitää olla opettajan pedagogiset ja jostakin opetettavasta aineesta vähintään aineopinnot.
Luokan- ja aineenopettajan koulutus on sitten erikseen. Eikö luokanopettaja voi erikoistua myös varhaiskasvatukseen ja olla sitten pätevä vaikka päiväkodin johtajaksi?
Kasvatustieteilijät voi päätyä myös HR-ihmisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteilijät voi päätyä myös HR-ihmisiksi.
Onko kauhean yksitoikkoista?
Pääsette lukemaan aikansa fasistia - ROUSEAUTA! Neanderthalilainen ei lausu SS_ää!
Älä hakeudu kouluun, jos sinulla on vaihtoehtoja. Kaikella rakkaudella haluan tämän sanoa.
Pseudotieteiden opiskelulla suomi nousuun!
Koulutussuunnittelijaksi ym. asiantuntijatehtäviin erilaisissa oppilaitoksissa voi päästä.
voi ryhtyä uskottavaksi opettaja/oppilas roolileikkien tarjoajaksi
Kasvatustieteilijöitä on paljon HR:ssä. Aikuiskasvatukset opinnot antaa hyvät valmiudet henkilöstön kehittämiselle. Itse opiskelen aikuiskasvatusta, sivuaineena henkilöstöjohtamista. Nyt lisäksi Amkissa ammatillisen opettajan pedagogiset, niin saa open pätevyydenkin.
Mutta kasvatustieteellisestä valmistuu myös opinto-ohjaajia, muistaakseni Joensuussa Jyväskylässä on opo-koulutusta tarjolla.
Tekisi mieleni sanoa, että kyllä, koulumaailma on pulassa. Pulassa juuri siksi, että alalla häärää kaiken maailman kasvatustieteilijöitä, joiden on palkkansa takia pakko keksiä koko ajan uutta visiota kouluun eli korjata sellaista, mikä ei ollut edes rikki. Luokan- ja aineenopettajat ovat asia ihan erikseen, sellaiseksi ei valmistuta kasvatustieteitä opiskelemalla.
Vierailija kirjoitti:
Älä hakeudu kouluun, jos sinulla on vaihtoehtoja. Kaikella rakkaudella haluan tämän sanoa.
Hmm, kerro vähän mitä meinaat
Vierailija kirjoitti:
Tekisi mieleni sanoa, että kyllä, koulumaailma on pulassa. Pulassa juuri siksi, että alalla häärää kaiken maailman kasvatustieteilijöitä, joiden on palkkansa takia pakko keksiä koko ajan uutta visiota kouluun eli korjata sellaista, mikä ei ollut edes rikki. Luokan- ja aineenopettajat ovat asia ihan erikseen, sellaiseksi ei valmistuta kasvatustieteitä opiskelemalla.
Tiedätköhän asiasta itse mitään? Luokanope opiskelee myös nimenomaan kasvatustiedettä.
Kasvatustieteen maisteriksi valmistuessasi saat kelpoisuuden luokanopettajaksi perusopetuksen vuosiluokille 1-6.
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteilijöitä on paljon HR:ssä. Aikuiskasvatukset opinnot antaa hyvät valmiudet henkilöstön kehittämiselle. Itse opiskelen aikuiskasvatusta, sivuaineena henkilöstöjohtamista. Nyt lisäksi Amkissa ammatillisen opettajan pedagogiset, niin saa open pätevyydenkin.
Mutta kasvatustieteellisestä valmistuu myös opinto-ohjaajia, muistaakseni Joensuussa Jyväskylässä on opo-koulutusta tarjolla.
Kiitos, kuulostaa mielenkiintoiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisi mieleni sanoa, että kyllä, koulumaailma on pulassa. Pulassa juuri siksi, että alalla häärää kaiken maailman kasvatustieteilijöitä, joiden on palkkansa takia pakko keksiä koko ajan uutta visiota kouluun eli korjata sellaista, mikä ei ollut edes rikki. Luokan- ja aineenopettajat ovat asia ihan erikseen, sellaiseksi ei valmistuta kasvatustieteitä opiskelemalla.
Tiedätköhän asiasta itse mitään? Luokanope opiskelee myös nimenomaan kasvatustiedettä.
Kasvatustieteen maisteriksi valmistuessasi saat kelpoisuuden luokanopettajaksi perusopetuksen vuosiluokille 1-6.
Enpä tiennyt tätä, vaikka olen kasvatustieteen maisteri ja minulla on opettajan pedagogiset opinnotkin suoritettuna.
Kasvatustieteen maisterit eivät ole opettajia. Meitä löytyy HR:stä, erilaisista koulutus- ja kehittämisprojekteista, hallinnollisista tehtävistä, verkkokoulutusten taustatiimistä ja vaikka määrittelemässä erilaisia verkkopalveluja. Vain pieni murto-osa meistä on kouluissa.
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteen maisterit eivät ole opettajia. Meitä löytyy HR:stä, erilaisista koulutus- ja kehittämisprojekteista, hallinnollisista tehtävistä, verkkokoulutusten taustatiimistä ja vaikka määrittelemässä erilaisia verkkopalveluja. Vain pieni murto-osa meistä on kouluissa.
Tosi kiva saada uutta näkökulmaa. Kuulostaa mielenkiintoiselta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisi mieleni sanoa, että kyllä, koulumaailma on pulassa. Pulassa juuri siksi, että alalla häärää kaiken maailman kasvatustieteilijöitä, joiden on palkkansa takia pakko keksiä koko ajan uutta visiota kouluun eli korjata sellaista, mikä ei ollut edes rikki. Luokan- ja aineenopettajat ovat asia ihan erikseen, sellaiseksi ei valmistuta kasvatustieteitä opiskelemalla.
Tiedätköhän asiasta itse mitään? Luokanope opiskelee myös nimenomaan kasvatustiedettä.
Kasvatustieteen maisteriksi valmistuessasi saat kelpoisuuden luokanopettajaksi perusopetuksen vuosiluokille 1-6.
Enpä tiennyt tätä, vaikka olen kasvatustieteen maisteri ja minulla on opettajan pedagogiset opinnotkin suoritettuna.
Luokanopettajan pätevyyteen tarvitsee kasvatustieteen maisterin tutkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen lisäksi myös monialaiset opinnot, jotka kuuluvat osana luokanopettajan koulutukseen. Jos ne puuttuvat, voi ne hankkia täydennyskoulutuksena myöhemminkin yliopistolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisi mieleni sanoa, että kyllä, koulumaailma on pulassa. Pulassa juuri siksi, että alalla häärää kaiken maailman kasvatustieteilijöitä, joiden on palkkansa takia pakko keksiä koko ajan uutta visiota kouluun eli korjata sellaista, mikä ei ollut edes rikki. Luokan- ja aineenopettajat ovat asia ihan erikseen, sellaiseksi ei valmistuta kasvatustieteitä opiskelemalla.
Tiedätköhän asiasta itse mitään? Luokanope opiskelee myös nimenomaan kasvatustiedettä.
Kasvatustieteen maisteriksi valmistuessasi saat kelpoisuuden luokanopettajaksi perusopetuksen vuosiluokille 1-6.
Tiedän aika paljon, kun valmistuin ensin kasvatustieteen maisteriksi, ja tutkintoon sisältyi jo siinä vaiheessa opettajan pedagogiset. Se ei antanut kelpoisuutta mihinkään peruskoulun opetustyöhön, joten suoritin lisäksi opetettavan aineen opinnot ja opetushallinnon tutkinnon. Olen siis kelpoinen rehtoriksi, mutta en luokanopettajaksi ja oppiaine on sellainen, että pitäisi olla kolme muuta ainetta lisäksi.
Kasvatustieteen maisteriksi valmistuessa saa kelpoisuuden opettajaksi, jos opinnot ovat nimenomaan luokanopettajaopintoja tai opintoihin sisältyy sekä opetettava aine että opettajan pedagogiset, ei muuten.
Ja myös, onko töitä oikeasti koulussa? Vai vaan aina pätkä sopparia yhdeksi lukukaudeksi