Miksi ihmisen puheelle annetaan keskimäärin eniten painoarvoa tekojen sijaan?

Esim. jos Sanna olisi sanonut, että oli kivaa olla jauhojengiläisten kanssa virka-asunnossa työaikana, niin olisiko se ollut pahempi asia kuin pahoitella tapahtunutta, mutta itse tekohan kuitenkin olisi identtinen edelleen?

Onko tämä anteeksi pyytäminen opittu jostain uskonnosta eli kaikki synnit saa anteeksi kunhan muistaa katua tai ainakin esittää katuvansa?

Sen sijaan eräs toinen poliitikko saa vihaa niskaansa jatkuvasti vaikka ainoa synti on suorapuheisuus.