Lue keskustelun säännöt.
Missä asioissa huomaat olevasi jo suht vanha noin 50+ikäisenä?
31.10.2022 |
Itsellä on kun luen juttuja kuinka joku on ostanut jonkin remppakohteen eli vanhan omakotitalon ja on aivan liekeissä kuinka aikoo tehdä siitä uuden veroisen. Oikein ahdistaa lukea noita juttuja koska ei itse millään enää jaksaisi sellaista projektia ja ristiä itselleen.
Myös kun joku on ostanut asunnon ulkomailta, huh ei ikinä sellaista ristiä itselleen että jonkin byrokratian läpi ulkomailla jaksaisi käydä läpi mikä liittyy talon omistamiseen siellä ja ei ikinä noin hankaalaa peeintöä lapsille jätettäväksi.
Toinen on kun lukee näistä pylly-tissi-somenaisista, että eikö elämässä todellakaan ole muuta ja kuulostaa todella ankealta ja tyhjältä elämältä.
Siten taas rakastaa lukea yksinkertaisesta elämästä, kuinka ruokaa tehdään perusraaka-aineista, kierrätyksestä ja toisaalta minimalismi eli kaikki turha materia pois ja pärjää todella pienesti.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Nytkun täällä on vahnempaa luokkaa edustavia niin pyytäisin yhtä asiaa.
Lopettakaa kyylääminen ja norkoilu rappukäytävien edustoilla. Se on ärsyttävää.
Mä en tee tuota. En oleskele pihalla. Ei kaikki tee tuota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole ollut mitään suurta muutosta. Selkäsairaus todettiin jo 30v. Työperäinen sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Nytkun täällä on vahnempaa luokkaa edustavia niin pyytäisin yhtä asiaa.
Lopettakaa kyylääminen ja norkoilu rappukäytävien edustoilla. Se on ärsyttävää.
Kuka hitto suaki kyylää, ketään ei kiinnosta toisten menemiset ja tulemiset. Varsinkaan meitä keski-ikäisiä. Sinä et oikeasti kiinnosta ketään tässä mielessä, ole ihan rauhassa.
N53. Valaat viiskymppisenä alko huomata että lähes kokoajan väsyttää, mikään ei oikein kiinnosta enää tai ainakaan mistään ei nyt just jaksa innostua.
Epidemia ajan sulkutiat ja eristäminen vei viimeisetki mehut ja kiinnostuksen mihinkään. Kyynisyys ja v käyrä kasvaa vyötärönympäryksen kans samaa tahtia.
Vierailija kirjoitti:
N53. Valaat viiskymppisenä alko huomata että lähes kokoajan väsyttää, mikään ei oikein kiinnosta enää tai ainakaan mistään ei nyt just jaksa innostua.
Epidemia ajan sulkutiat ja eristäminen vei viimeisetki mehut ja kiinnostuksen mihinkään. Kyynisyys ja v käyrä kasvaa vyötärönympäryksen kans samaa tahtia.
Ihan samat fiilikset. Myös N53.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä sitä kun suomeen rahdataan ulkomailta herneitä
ja sitten on kuoriaisia hernekeitto purkeissa. Kyllä suomessa pitäisi olla herneet
omasta takaa ja kuoriaisvapaita hernekeitto purkkeja.
Vaihdevuodet ja lähinäkö huonontunut. Eipä muuta. Asuntooni teetän rempan ennen eläkepäiviä. Ei ole iso homma. Katsoo matetiaalit ja työmiehet tekee homman. Olen tehnyt ennenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huomannut varsin monia asioita, mutta harmillinen puoli, mitä en oikein jaksaisi enää, on se että ikätoverit ja varsinkin jos on jo yhtään vanhempi, puhuvat vain omista tai sukulaistensa sairauksista, lääkärireissuista, lääkkeistä, hoitosuunnitelmista, kuolemasta tms negatiivisesta.
Monet ennen niin iloiset ja menevät ihmiset ovat muuttuneet tympääntyneiksi ja väsyneiksi. Mitään mielekästä ja positiivista ei tapahdu.
Vierailija kirjoitti:
No melkein kaikesta mitä ihmiset tekevät. Tässä kun ylös nousen niin saan askarrella selkäni kanssa jotta saan suoraksi, ja jos kumartua pitää niin senkin kanssa saa kivun kanssa kärsiä.
No, minulla on se ok-talon työleiri hoitamatta, mutta samapa tuo, mitään arvoa tällä ei ole.
Toivottavasti teet selkäjumppaa päivittäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli kärki 🏿 nyt 👇🏿🤣
🏿
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nivelet kangistuvat, suolla ei voi kävellä pitkää matkaa.
Käsien niveliä särkee.
Hämäränäkö on heikentynyt, samoin kontrastinäkö, en näe valoa vasten hämärään.
Hälinä ja melu ärsyttää.
Olen jo lähes 60v, viimeiset vuodet ovat mullistaneet ajattelua paljon, vieläkään ei oikein hyvällä omalla tunnolla lähde isoon ihmislaumaan.
Ulkomailla lomailu on jäänyt täysin, ei tee edes mieli.
Entinen vahva usko aikuisten ihmisten kesken puhumalla asioista sopimiseen on mennyt.
Rahanvalta täydellinen valta tästä maailmasta kauhistuttaa.
Me ostetaan itselle hyvä mieli 10€ laittamalla se johonkin hyväntekeväisyyteen ja joku ahne paskiainen vetää ne välistä.
Olen tässä pohtinut onko tämä vanhuutta vai vakava masennus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli kärki 🏿 nyt 👇🏿🤣
Niin mitä? Etkö voi sanoilla sanoa?
Vierailija kirjoitti:
Olen jo lähes 60v, viimeiset vuodet ovat mullistaneet ajattelua paljon, vieläkään ei oikein hyvällä omalla tunnolla lähde isoon ihmislaumaan.
Ulkomailla lomailu on jäänyt täysin, ei tee edes mieli.
Entinen vahva usko aikuisten ihmisten kesken puhumalla asioista sopimiseen on mennyt.
Rahanvalta täydellinen valta tästä maailmasta kauhistuttaa.
Me ostetaan itselle hyvä mieli 10€ laittamalla se johonkin hyväntekeväisyyteen ja joku ahne paskiainen vetää ne välistä.
Olen tässä pohtinut onko tämä vanhuutta vai vakava masennus.
Olet vain realisti. Noinhan se valitettavasti menee :(
Firman pikkujoulut, kesäjuhlat jne ei enää kiinnosta - urakehityskään ei juuri, kun saa tehdä työtä mistä pitää.
Ei myöskään jaksa enää lähteä baareihin kavereiden kanssa riekkumaan, vaan mieluummin sitten ruokaravintolaan, kahvilaan tai kotioloihin kyläilemään ja ilman muuta illaksi omaan kotiin - ellei sitten ole joku pidemmän matkan tilaisuus. Silloinkin mieluummin oikea sänky kuin kaverin lattia/epämukava sohva.
Ja tietysti ikä on muokannut ajattelua ja kiinnostuksen kohteita muutenkin - asiat eivät ole enää niin mustavalkoisia, toisaalta epäilys kaiken suhteen on kasvanut sitä mukaa kun tietää ja kokee enemmän.
En mä tiedä. Olen korona-ajan jäljiltä niin väsynyt. Kaikki tuntuu niin turhalle puuhastelulle. Elämästä katosi keväällä 2020 ilo ja mielekkyys eikä se ole vieläkään tullut takaisin.
En ole varsinaisesti huonokuntoisempi, enkä sairaampikaan. Vähän kyllästynyt vaan ja näköalaton yhäkkiä. Median jatkuva eri asioista pelottelu ja vouhkaaminen harmittaa.
Ja päättäjät on syvältä. Ihmetyttää ja harmittaakin se, että meillä pääsee päättäjiksi niin suunnattoman tyhmiä ja lyhytnäköisiä ihmisiä. Jolla ei ole mitään taitoa ja osaamista annettavaksi yhteiseen hyvään.