Lue keskustelun säännöt.
Miten rakentaa elämää, kun ei ole mitään? Ei edes voimia.
29.10.2022 |
Elämänhallinta on kadonnut. Olen työtön, erakoitunut, masentunut. Kärsin ahdistushäiriöstä. Mulla ei ole uraa takanakaan, en tiedä mitä edes tekisin. Ei ole unelmia. Ei ystäviä. Olen aina yksin. Tuntuu kuin mua ei edes olisi enää.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ykkösjuttu olisi saada voimat takaisin. Muut asiat loksahtaa sen jälkeen paikoilleen.
Mistä asioista tykkäät, mistä tulet iloiseksi? Jos saat hyvän olon vaikka koiran silittämisestä, niin aloita siitä. Kuuntele itseäsi (sulje korvat kaikelta muulta).
Ota pieniä askelia kohti omannäköistäsi elämää. Vain sinä tiedät, mitkä asiat sinua sytyttää ja saa sinut voimaan hyvin.
Ja kaikki haukkujat+ lyttääjät voivat painua h*iin. Olet arvokas!
Itselle kynttilöiden tai tuikkujen sytyttäminen on eräs keino, mikä auttaa. Jos on tuoksukynttilä ja ei ole mitään tuoksuallergiaa tms.
Villasukat, pehmeät ja mukavat. Ihan joku pieni nautinto, joka tuo itselle mielihyvää.
Teen itselleni sohvan nurkkaan mukavan pesän. En yritäkään mitään isompaa aktiviteettia vaan niitä pieniä iloja.Nyt juuri mietin, kun katsoin ulos sateiseen ilmaan, että on mukavaa ja onnea kun kuitenkin on lämmin koti. Vaikka on vaatimaton ja vuokrasellainen niin kuitenkin ja onneksi on nyt ruokaa jääkaapissa maanantaihin saakka.
Tiistaina tuleekinn sitten eläke ja voin hiukan hemmotella jollain herkulla, vaikka hyvällä jäätelöllä tai kuumalla kaakaolla.Kannattaa lähteä siitä, että yrittää tehdä oman olonsa mahdollisimman hyväksi ja nähdä ihan pienissä asiossa jotain hyvää.
Siitä sitten pienin askelin eteenpäin.
Ihanasti kirjoitettu. Itsekin lähtisin liikkeelle pienin askelin, miettisin mitä hyvää voisin tänään itselle suoda. Olen ollut samassa tilanteessa kuin ap ja tiedän kuinka vaikeaa on nähdä eteenpäin ja löytää merkityksellisyyttä elämään. Ja armollisuutta itseä kohtaan. Tai ylipäätään nähdä itsensä arvokkaana kun tuntuu että ympäristö arvostaa vain pärjäämistä ja saavutuksia.
Itse löysin oman arvoni syvällisellä tasolla uskoontulon kautta mutta vieläkin meinaa se entinen armoton tapa nähdä itsensä ja maailma ottaa vallan. Vertaistuki on tärkeää, se että tapaa ihmisiä jotka ovat kokeneet samaa ja ymmärtävät mitä koet ja käyt läpi. Tsemppiä ap - olet arvokas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksinäisyys on itselläni se joka kalvaa sisuskaluja myöten ja yksinäisyyttä ei voi ymmärtää sellainen henkilö, joka ei ole sitä kokenut.
Yritän välillä lohduttautua sillä, että 49 vuotta sain elää hyvää elämää. Sitten meni kaikki. Lapsi kasvoi ja muutti omilleen, koira kuoli vanhuuttaan ja mies lähti 30 yhteisen vuoden jälkeen. Ystävät jääneet vuosien varrella ja oltiin miehen kanssa pariskunta, jotka tekivät yhdessä paljon, mieheni oli rakastajani + paras ystäväni.
Tässä makaan sängyllä ja mietin, että ei haittaa vaikka elämäni olisi tässä. Olen yrittänyt löytää pieniä iloja päivistäni, on säästöjä ja töitä, mutta on se vaan niin, että päivästä toiseen yksien ollessa elämästä häviää värit
Mitä haluaisit arjeltasi? Siistimpi koti? Kannattaa katsoa videoita unelmien tavoittelusta tai arkisista mukavista asioista. Peilisolujen takia pääsee helpommin toimeen.
Jos olet uupunut aina, selvitä uupumuksen syy. Se voi johtua jopa lähelläsi olevista ihmisistä. Voi olla jopa väkivallan uhri tietämättään.
Itselle kynttilöiden tai tuikkujen sytyttäminen on eräs keino, mikä auttaa. Jos on tuoksukynttilä ja ei ole mitään tuoksuallergiaa tms.
Villasukat, pehmeät ja mukavat. Ihan joku pieni nautinto, joka tuo itselle mielihyvää.
Teen itselleni sohvan nurkkaan mukavan pesän. En yritäkään mitään isompaa aktiviteettia vaan niitä pieniä iloja.
Nyt juuri mietin, kun katsoin ulos sateiseen ilmaan, että on mukavaa ja onnea kun kuitenkin on lämmin koti. Vaikka on vaatimaton ja vuokrasellainen niin kuitenkin ja onneksi on nyt ruokaa jääkaapissa maanantaihin saakka.
Tiistaina tuleekinn sitten eläke ja voin hiukan hemmotella jollain herkulla, vaikka hyvällä jäätelöllä tai kuumalla kaakaolla.
Kannattaa lähteä siitä, että yrittää tehdä oman olonsa mahdollisimman hyväksi ja nähdä ihan pienissä asiossa jotain hyvää.
Siitä sitten pienin askelin eteenpäin.