Mökille muuttaminen talveksi.

Asuimme mökillä ihan muuten vaan viime viikkoon loppuun asti. Nyt siirryimme kaupunkikotiin, koska mökillä on puucee, ja saaristossa se syksyn pimeys on niin totaalista. Mökille sitten taas pääosin asumaan huhti-toukokuussa. Jos iso kriisi tulee, niin mökillä on kuitenkin oma kaivo ja varaavat takat, siirrymme tarpeen vaatiessa sitten sinne.

Muutettiin äitini lapsuudenkotiin 02/20 ja asuttiin n 6 kk.

Kotona tuli putkiremontti, joka vähän venyi.

Puita oli enemmän, kuin tarpeeksi, osa oli kymmeniä vuosia vanhoja.

Joka päivä poltettiin roskia, puiden lisäksi.

Tehtiin normi työpäivä, lapset kävivät etäkoulua. Mä myin irtaimistoa, siivottiin paikat, korjattiin, maalattiin mökki, irrotettiin kannot pihasta, tehtiin upea terassi jne jne.

Ja myytiin mökki pois. Mökki oli ollut pari kymmentä vuotta lähes tyhjänä. Älyttömät määrät rahaa mennyt veroihin jne.

Tehtiin niin hyvää työtä, sukulaiset pyysi muitakin taloja myymään.

Kyllä sitä pärjää. Koronan vuoksi ei lapsilla ollut vaihtoehtoja

Vierailija kirjoitti:

Mutaisin heti jos olisi mökki vaikka kuinka vaatimaton.Mutta ei ole perittyjä rahoja, ei miestä ja miehen rahoja. Pakko asua pääkaupungissa hintojen nousun takia.Vaihtoehtoja ei ole .Kun ei miestä ja miehen rahoja. On totus!

pelkkiä tekosyitä. Syrjäseuduilta saa muutamalla satasella vuokralle mummon- mökin/rivitalon ja kela maksaa asumistuen lisäksi vielä lämmityskustannuksetkin mikäli rivitalossa ei olisi kaukokämpöä.

Suurin osa mökeistä on kuitenkin rakennettu kesämökiksi, eikä talvikäyttöön. Ja jos muuttaa vakituiseksi asunnoksi, pitää tehdään rakennuksen käyttötarkoituksen muutos, eikä se välttämättä onnistu, jos kaavoitettu mökkikäyttöön.

Ja vaikka olisi uuni tai takka, ei se lämpö pysy kauan, kun eristeitä vähän yläpohjissa ja seinissä. Samoin puuttuu lämpöovet ja ikkunat.

Ja jos mökillä sähköt, sähkön hinta on siirtoineen, jopa kolmen neljän kertainen, kuin kaupungissa, kun välimatkat pitkät.

Vierailija kirjoitti:

"Jätin paritalon kylmilleen ja muutin mökille" trololololoo.

Eihän kukaan ole sanonut jättävänsä mitään kylmilleen. Opettele ymmärtämään lukemasi e nenkuin itse huutelet trollojasi.🙈

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa mökeistä on kuitenkin rakennettu kesämökiksi, eikä talvikäyttöön. Ja jos muuttaa vakituiseksi asunnoksi, pitää tehdään rakennuksen käyttötarkoituksen muutos, eikä se välttämättä onnistu, jos kaavoitettu mökkikäyttöön.

Ja vaikka olisi uuni tai takka, ei se lämpö pysy kauan, kun eristeitä vähän yläpohjissa ja seinissä. Samoin puuttuu lämpöovet ja ikkunat.

Ja jos mökillä sähköt, sähkön hinta on siirtoineen, jopa kolmen neljän kertainen, kuin kaupungissa, kun välimatkat pitkät.

Juuri näin, ap:llä ihan snadisti vaaleanpunaiset kuvitelmat mökkielämisen ihannuudesta vs. kaupunki asumiseen.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa mökeistä on kuitenkin rakennettu kesämökiksi, eikä talvikäyttöön. Ja jos muuttaa vakituiseksi asunnoksi, pitää tehdään rakennuksen käyttötarkoituksen muutos, eikä se välttämättä onnistu, jos kaavoitettu mökkikäyttöön.

Ja vaikka olisi uuni tai takka, ei se lämpö pysy kauan, kun eristeitä vähän yläpohjissa ja seinissä. Samoin puuttuu lämpöovet ja ikkunat.

Ja jos mökillä sähköt, sähkön hinta on siirtoineen, jopa kolmen neljän kertainen, kuin kaupungissa, kun välimatkat pitkät.

Kyllä meillä on siirtomaksu ihan samaa luokkaa kodissa sekä saarimökissä. Mistä te oikein keksitte noita juttuja?

Nykyään useat mökit on talviasuttavia. Meilläkin rakennettu okt spekseillä paksusta hirrestä ja ylä-sekä alapohja eristetty Suomen talvea ajatellen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutaisin heti jos olisi mökki vaikka kuinka vaatimaton.Mutta ei ole perittyjä rahoja, ei miestä ja miehen rahoja. Pakko asua pääkaupungissa hintojen nousun takia.Vaihtoehtoja ei ole .Kun ei miestä ja miehen rahoja. On totus!

pelkkiä tekosyitä. Syrjäseuduilta saa muutamalla satasella vuokralle mummon- mökin/rivitalon ja kela maksaa asumistuen lisäksi vielä lämmityskustannuksetkin mikäli rivitalossa ei olisi kaukokämpöä.

Jos tulisit sieltä kuplasta, ne autiot mummon mökit ovat nähneet parhaat päivänsä, sähköt katkaistu, uunit rapistuneet ja hormit ja ovat käyttökiellossa.

Jo pelkkä sähköliittymän avaaminen maksaa n. 7000€, ja sähköjohdoilla on elinkaari ja uusittava 40v välein. Joku uuni maksaa 4000-8000€. Myös ovilla ja ikkunoilla on elinkaari, max 40v jne.

Ja kukaan ei niitä vuokraa, eikä sijoita niihin rahaa, kun remppakuluja ei saa vuokratuloilla ikinä takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa mökeistä on kuitenkin rakennettu kesämökiksi, eikä talvikäyttöön. Ja jos muuttaa vakituiseksi asunnoksi, pitää tehdään rakennuksen käyttötarkoituksen muutos, eikä se välttämättä onnistu, jos kaavoitettu mökkikäyttöön.

Ja vaikka olisi uuni tai takka, ei se lämpö pysy kauan, kun eristeitä vähän yläpohjissa ja seinissä. Samoin puuttuu lämpöovet ja ikkunat.

Ja jos mökillä sähköt, sähkön hinta on siirtoineen, jopa kolmen neljän kertainen, kuin kaupungissa, kun välimatkat pitkät.

Kyllä meillä on siirtomaksu ihan samaa luokkaa kodissa sekä saarimökissä. Mistä te oikein keksitte noita juttuja?

Nykyään useat mökit on talviasuttavia. Meilläkin rakennettu okt spekseillä paksusta hirrestä ja ylä-sekä alapohja eristetty Suomen talvea ajatellen.

Asun Keski-suomessa ja mökin ja kaupunkiasunnon väliä on 70 km.

Ja mökkikunnassa pelkkä siirtomaksu on lähes 5c/kWh + perusmaksu 36€/kk ja siihen sähkö päälle eli maksan mökin sähköstä kaksin kertaisen hinnan, kun verrataan käytettyjä kWh hintaan.

Siirtomaksu määrääntyy sähköliittymien mukaan. Sama kun hankkiin uuden sähköliittymän, joillekin se voi maksaa 7000€ ja joillekin jopa 80.000€, jos rakennuspaikka on kilometrien etäisyydellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös mökillä sähköt, mikä hyöty muutosta olisi ap:n mielestä?

Vaikka mökillä on sähköt, niin useimmilla pääosa lämmityksestä tapahtuu puilla, siinä hyvä syy.

Niin, jos puut ovat omasta metsästä.

Muutoin polttopuu on nyt niin kallista, että menee melkein yksiin sähkön kanssa.

Jos niitä polttopuita edes onnistuu tarpeeksi enää tälle syksylle ja tulevalle talvelle ostamaan.

Jos ei omaa metsää ole, niin maaseudulla saa usein tehdä risusavottaa jonkun metsänomistajan palstalla, kun pysyy väleissä naapureiden kanssa.

Sitäpaitsi viisas mökkiläinen on lähes aina varannut n. vuoden puut ennakkoon, ainakin oman mökin lähiseuduilla.

Risuillako meinasit lämmittää? Eihän tuossa ollut mitään järkeä koko kommentissa.

Sinulla se järki puuttuu.

Oletko ollut risusavotassa?

Meidän metsässä risusavotassa oli paljon n. käsivarrenpaksuista koivua, joita metsäyhtiö ei huolinut. Ei ne metsätöiden jälkeen jätetyt risut oli mitään parin sentin paksuisia vitsoja. Annettiin yhden metsättömän tutun käydä putsaamassa risukot.

Sai useamman kuution polttopuuta.

Lämmitä sinä vaan sillä sähköllä, älyn jättiläinen.

T.metsänomistaja mökkiläinen, joka ei risuja aliarvosta.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa mökeistä on kuitenkin rakennettu kesämökiksi, eikä talvikäyttöön. Ja jos muuttaa vakituiseksi asunnoksi, pitää tehdään rakennuksen käyttötarkoituksen muutos, eikä se välttämättä onnistu, jos kaavoitettu mökkikäyttöön.

Ja vaikka olisi uuni tai takka, ei se lämpö pysy kauan, kun eristeitä vähän yläpohjissa ja seinissä. Samoin puuttuu lämpöovet ja ikkunat.

Ja jos mökillä sähköt, sähkön hinta on siirtoineen, jopa kolmen neljän kertainen, kuin kaupungissa, kun välimatkat pitkät.

Minä asun entisessä mökissä, joka on nyt vakituinen asumus. Varaava takka ja ilp. Sähkö+siirto viime talvena n. 200/kk. Nyt on ilp uusittu ja se on tehokkaampi. Jännä nähdä, mikä on ensi talven lasku.

Miks oletetaan, että mökillä ei oo mukavuuksia? Mulla parinsadan neliön luxushuvila, jossa mm. ulkoporeamme. Ihan sama, vaikka maksais tonnin kuussa pelkästään sen lämpimänä pitäminen. On niin siistiä rentoutua niissä poreissa pakkasen paukkuessa vierellä. Pysyypähän sampanja tarpeeksi kylmänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa mökeistä on kuitenkin rakennettu kesämökiksi, eikä talvikäyttöön. Ja jos muuttaa vakituiseksi asunnoksi, pitää tehdään rakennuksen käyttötarkoituksen muutos, eikä se välttämättä onnistu, jos kaavoitettu mökkikäyttöön.

Ja vaikka olisi uuni tai takka, ei se lämpö pysy kauan, kun eristeitä vähän yläpohjissa ja seinissä. Samoin puuttuu lämpöovet ja ikkunat.

Ja jos mökillä sähköt, sähkön hinta on siirtoineen, jopa kolmen neljän kertainen, kuin kaupungissa, kun välimatkat pitkät.

Kyllä meillä on siirtomaksu ihan samaa luokkaa kodissa sekä saarimökissä. Mistä te oikein keksitte noita juttuja?

Nykyään useat mökit on talviasuttavia. Meilläkin rakennettu okt spekseillä paksusta hirrestä ja ylä-sekä alapohja eristetty Suomen talvea ajatellen.

Se ei vielä tarkoita, vaikka on rakennettu talviasuttavaksi, että sitä voisi käyttää vakituisena asuntona, vaan se riippuu kaavoituksesta.

Meillä se onnistui muutama vuosi sitten, kun kaavoitus salli, mutta muutos maksoi lähes pari tonnia. Taas ystävällä ei, kun alue oli kaavoitettu vapaa-ajan käyttöön.

Mikään ei estä tietenkään tilapäisesti oleskella talvella, mutta sitä ei voi pitää silloin vakituisena asuntona.

Perustuu ihan lainsäädäntöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa mökeistä on kuitenkin rakennettu kesämökiksi, eikä talvikäyttöön. Ja jos muuttaa vakituiseksi asunnoksi, pitää tehdään rakennuksen käyttötarkoituksen muutos, eikä se välttämättä onnistu, jos kaavoitettu mökkikäyttöön.

Ja vaikka olisi uuni tai takka, ei se lämpö pysy kauan, kun eristeitä vähän yläpohjissa ja seinissä. Samoin puuttuu lämpöovet ja ikkunat.

Ja jos mökillä sähköt, sähkön hinta on siirtoineen, jopa kolmen neljän kertainen, kuin kaupungissa, kun välimatkat pitkät.

Kyllä meillä on siirtomaksu ihan samaa luokkaa kodissa sekä saarimökissä. Mistä te oikein keksitte noita juttuja?

Nykyään useat mökit on talviasuttavia. Meilläkin rakennettu okt spekseillä paksusta hirrestä ja ylä-sekä alapohja eristetty Suomen talvea ajatellen.

Tottakait se on krs-ja rivitalossa ihan toista luokkaa siirtomaksut, kuin mökillä.

Mökillä itse maksaa kokonaisuudessaan yksin siirto- ja kuukausimaksut, kun Asunto Oy:ssä sähkö tulee kaikille yhden sähköliityymän kautta alaliittymiin ja maksajina saattaa olla Asunto Oy kymmeniä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös mökillä sähköt, mikä hyöty muutosta olisi ap:n mielestä?

Vaikka mökillä on sähköt, niin useimmilla pääosa lämmityksestä tapahtuu puilla, siinä hyvä syy.

Niin, jos puut ovat omasta metsästä.

Muutoin polttopuu on nyt niin kallista, että menee melkein yksiin sähkön kanssa.

Jos niitä polttopuita edes onnistuu tarpeeksi enää tälle syksylle ja tulevalle talvelle ostamaan.

Jos ei omaa metsää ole, niin maaseudulla saa usein tehdä risusavottaa jonkun metsänomistajan palstalla, kun pysyy väleissä naapureiden kanssa.

Sitäpaitsi viisas mökkiläinen on lähes aina varannut n. vuoden puut ennakkoon, ainakin oman mökin lähiseuduilla.

Risuillako meinasit lämmittää? Eihän tuossa ollut mitään järkeä koko kommentissa.

Sinulla se järki puuttuu.

Oletko ollut risusavotassa?

Meidän metsässä risusavotassa oli paljon n. käsivarrenpaksuista koivua, joita metsäyhtiö ei huolinut. Ei ne metsätöiden jälkeen jätetyt risut oli mitään parin sentin paksuisia vitsoja. Annettiin yhden metsättömän tutun käydä putsaamassa risukot.

Sai useamman kuution polttopuuta.

Lämmitä sinä vaan sillä sähköllä, älyn jättiläinen.

T.metsänomistaja mökkiläinen, joka ei risuja aliarvosta.

Risusavottaan kuitenkin tarvitaan moottorisaha kaatamiseen ja puiden pätkimiseen, puiden kuljetus, usein peräkärrollinen traktori, pilkkomiseen kirves tai halkaisukone, vaja puiden säilyttämiseen/kuivattamiseen, lukematon määrä työtunteja ja polttoainetta.

Ja kaikki maksaa. Ja jotkut ovat jopa työssä, eikä aikaa ole. Ja metsänomistajana olen laskenut, ettei homma kannata rahallisesti, kun laskee kaikki kulut ja välineet. Ettei se suinkaan ilmaista ole. Tietysti jotkut nuotiopuut ovat erikseen.

Itse olen sen verran kallispalkkanen, että ostan polttopuut kotiin tuotuna, kuivattuna klappeina, jolla on kunnon vehkeet ja pelit. Harrastajana en vaivaudu ja sitä samaa suosittelen muillekin harrastajille.

t. maalainen ja metsänomistaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutaisin heti jos olisi mökki vaikka kuinka vaatimaton.Mutta ei ole perittyjä rahoja, ei miestä ja miehen rahoja. Pakko asua pääkaupungissa hintojen nousun takia.Vaihtoehtoja ei ole .Kun ei miestä ja miehen rahoja. On totus!

Mikä pakko siellä Helsingissä on asua? Siellähän on asunnotkin ihan törkeän hintaisia. Muuta johonkin pikkukaupunkiin,kyllä niissäkin töitä on ja asunnot puolet halvempia , mutta kuitenkin pärjäilee myös ilman autoa. On palvelut ja julkinen liikenne ihan samalla tavoin kuin siellä HKI.

Kaikkien alojen töitä ei ole pikkukaupungeissa. Julkinen liikennekin on mitä on.

Eri

Ei voi muuttaa kun työ kaupungissa, alivuokralaista ei saa tänne ottaa, eikä mökille voi viedä eläimiä talvipakkasilla, vaikka itse pärjäisinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa mökeistä on kuitenkin rakennettu kesämökiksi, eikä talvikäyttöön. Ja jos muuttaa vakituiseksi asunnoksi, pitää tehdään rakennuksen käyttötarkoituksen muutos, eikä se välttämättä onnistu, jos kaavoitettu mökkikäyttöön.

Ja vaikka olisi uuni tai takka, ei se lämpö pysy kauan, kun eristeitä vähän yläpohjissa ja seinissä. Samoin puuttuu lämpöovet ja ikkunat.

Ja jos mökillä sähköt, sähkön hinta on siirtoineen, jopa kolmen neljän kertainen, kuin kaupungissa, kun välimatkat pitkät.

Kyllä meillä on siirtomaksu ihan samaa luokkaa kodissa sekä saarimökissä. Mistä te oikein keksitte noita juttuja?

Nykyään useat mökit on talviasuttavia. Meilläkin rakennettu okt spekseillä paksusta hirrestä ja ylä-sekä alapohja eristetty Suomen talvea ajatellen.

Se ei vielä tarkoita, vaikka on rakennettu talviasuttavaksi, että sitä voisi käyttää vakituisena asuntona, vaan se riippuu kaavoituksesta.

Meillä se onnistui muutama vuosi sitten, kun kaavoitus salli, mutta muutos maksoi lähes pari tonnia. Taas ystävällä ei, kun alue oli kaavoitettu vapaa-ajan käyttöön.

Mikään ei estä tietenkään tilapäisesti oleskella talvella, mutta sitä ei voi pitää silloin vakituisena asuntona.

Perustuu ihan lainsäädäntöön.

Kukaan ei tule kysymään asutko vai etkö asu, mutta mökkimme tontti ei ole mökkitontti vaan metsätila, joten tilalla on lupa asua. Naapritiloillakin asutaan ja on asuttu lähes 100 v.