Postcovid eli koronan jälkitaudit

Minulla ei ole ollut koronaa. KOKO pandemian ajan olen tehnyt lähityötä ja ollut lähikontaktissa päivittäin asiakkaiden kanssa, jotka pääasiassa koostuvat nuorista ja nuorista aikuisista. Pidän FFP2- maskia.

Ai niin, maskithan ei auta😉

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli elokuun alkuun mennessä tehty noin 15 000 pitkän koronan diagnoosia. Määrä on kuusinkertaistunut viime vuodesta. Kesän aikana nousua on tullut ainakin 20 prosenttia.

Valtaosaa pitkä korona -tapauksista on edeltänyt lieväoireinen tai oireeton koronatauti. Toisaalta sairaalapotilailla vaikeat hengitystieoireet näyttävät olevan yhteydessä vaikeisiin pitkän koronan oireisiin.

Elokuussa julkaistu Yalen yliopiston ja Icahnin lääketieteellisen korkeakoulun tutkimus antoi viitteitä siitä, että stressihormoni ­kortisolin alentunut taso voisi selittää pitkään koronaan sairastumista. Sen sijaan eri koronamuunnosten välillä ei näyttäisi olevan merkittävää eroa pitkän koronan esiintyvyydessä.

On myös sairauksia, jotka eivät kuulu pitkän koronan määritelmään, mutta joihin sairastumisen riski kasvaa sairastetun koronan myötä – erityisesti jos korona on vaatinut sairaalahoitoa. Viitteitä on muun muassa kohonneesta diabetesriskistä, lisääntyneistä sydänongelmista, uniapneasta ja elinvau­rioista. Muistisairauksien ja koronan yhteydestä on meneillään lukuisia tutkimuksia.

Vain Suomessa pitkää koronaa hoidetaan toiminnallisten häiriöiden klinikoilla, mikä ei vastaa tieteellistä näkemystä sairauden luonteesta.

”En osaa sanoa, mistä tämä johtuu ja miksi kotimainen tilannekuva poikkeaa kansainvälisistä näkemyksistä.”

Britanniassa pitkän koronan hoitoa ja tutkimusta on rahoitettu enemmän ja aikaisemmin kuin monessa muussa maassa. Pitkän koronan hoitoon erikoistuneita klinikoita on noin 90 ja pelkästään sairastuneille lapsille ja nuorille tarkoitettuja keskuksia 14. Spesialistien lisäksi myös yleislääkäreitä on koulutettu pitkän koronan hoitoon.

Britanniassa 2 miljoonaa ihmistä eli noin 3 prosenttia väestöstä on raportoinut sairastavansa pitkää koronaa. Heistä 22 prosenttia oli sairastanut koronan kahdentoista aiemman viikon kuluessa, mutta 19 prosentilla koronataudista oli kulunut jo yli kaksi vuotta.

”Vaikka rahoitus on ollut suurta verrattuna moniin muihin maihin, tarvittaisiin sitä vieläkin lisää. Olen erittäin huolissani tästä sairaudesta”,  Imperial College Londonin immunologian professori Danny Altmann toteaa.

Hänestä monen maan hallitukset ovat sallineet valtavan ihmisjoukon elämänlaadun heikkenemisen. Moni on joutunut jättämään työnsä tai opintonsa.

”Jo pelkästään taloudellisten seikkojen ta­kia pitkä korona olisi syytä ottaa vakavasti. Sairaustaakka voi tuhota terveydenhuoltomme.”

Toistaiseksi ei ole olemassa hoitoa, jolla pitkä korona voitaisiin parantaa. Usein oireet helpottuvat ajan myötä. Niiden täydellinen katoaminen itsestään on kuitenkin harvinaista.

Terveydenhuollossa keskitytään edelleen oireiden hoitamiseen.
Koronarokotteiden on havaittu pienentävän myös pitkään koronaan sairastumisen todennäköisyyttä ja uusimpien tutkimusten mukaan myös lievittävän sen oireita.

Huolestuttavaa sen sijaan on se, että uusi koronatartunta voi vaikeuttaa pitkän koronan oireita.

Uudet viruslääkkeet näyttäisivät helpottavan myös pitkää koronaa. Lääkkeiden saatavuus on kuitenkin toistaiseksi heikkoa.

Hän on huolissaan, että pitkästä koronasta kehittyy kansantauti, jonka aiheuttama kuorma vaikeuttaa muiden sairauksien hoitoa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kahdesta neljään miljoonaa pitkä korona -potilasta ei kykene työskentelemään sairautensa takia.

https://suomenkuvalehti.fi/tiede-ja-teknologia/koronan-loytymisesta-on-…

Tämähän ei ole ensimmäinen Sars. Jo ensimmäisen jälkeen on todettu pitkää koronaa, joka pahimmillaan vei ihmisen lopulta pyörätuoliin. Lukekaa kansainvälisiä vertaisarvioituja tutkimuksia tieteellisellä kriittisellä ajattelulla.

Uutta tietoa koronaviruksen pitkäkestoisista seurauksista – näiden sairauksien riski kasvaa selvästi

Monilla on neurologisia oireita vuosi sairastumisen jälkeen, vaikka infektio olisi ollut vähäoireinen.

Monilla koronavirusinfektion sairastaneilla on neurologisia oireita vuosi sairastumisesta, vaikka infektio olisi ollut vähäoireinen. Väsymyksen ja muistiongelmien lisäksi myös aivoinfarktit ja jopa Alzheimerin tauti ovat heillä tavallista yleisempiä, tuore tutkimus osoittaa.

Nature Medicine -lehden julkaisemassa tutkimuksessa tarkasteltiin 154000:ta koronavirusinfektioon vuosina 2020–2021 sairastunutta. Rekisteritietojen avulla heitä verrattiin 5,6 miljoonaan samanikäiseen, jotka olivat säästyneet koronainfektiolta, sekä 5,8 miljoonaan verrokkiin, joiden tiedot kerättiin koronapandemiaa edeltävältä ajalta.

Koronainfektiota seuraavan vuoden aikana potilaille kehittyi muistiongelmia 77 prosenttia todennäköisemmin, masennusta tai ahdistusta 43 prosenttia todennäköisemmin, pääkipuja 35 prosenttia ja kouristuksia tai epilepsia 80 prosenttia todennäköisemmin kuin verrokeille. Lisäksi erilaiset näkökykyyn liittyvät vaivat olivat heillä 30 prosenttia ja kuulon ongelmat 22 prosenttia yleisempiä.

Myös riski sairastua aivoinfarktiin oli koronapotilailla 50 prosenttia suurempi, tulokset osoittivat. Hieman yllättäen koronapotilaat sairastuivat myös Alzheimerin tautiin verrokkeja todennäköisemmin. Riski ei ollut kovin suuri, vain kaksi lisätapausta tuhatta henkilöä kohden, mutta vaikuttaa silti siltä, että koronavirusinfektio saattaa aikaistaa Alzheimerin taudin ilmaantumista potilailla, jotka ovat sille alttiita.

Yhdessä aiempien tutkimusten kanssa tulokset vahvistavat näyttöä koronavirusinfektioon liittyvistä pitkäaikaisista neurologisista haitoista. Yksilötasolla riskit eivät todennäköisesti ole kovin suuria, mutta sairastuneiden suuren määrän vuoksi ne koskettavat monia. Tutkimuksen potilaat sairastuivat pandemian alkuvaiheissa ennen rokotteiden käyttöönottoa, joten on epäselvää, olisivatko rokotukset vähentäneet oireilua. Tähän viittaavia tuloksia on saatu aiemmissa tutkimuksissa. https://www.is.fi/terveys/art-2000009159209.html

Onko vastaava?

Vierailija kirjoitti:

Kannattiko ottaa myrkkypiikkejä?

0 piikkiä

0 tautia

Entäs muuten täydellisyytesi?

Itsellä myös hirveitä päänsärkyjä koronan jälkeen. Viikkokausia jo mennyt.

Hirviästi on panettanut tuon covidin jälkeen, eikä meinaa hellittää vieläkään vaikka yli puolivuotta on tuosta.

Sama. Loputon kamala elämää haittaava päänsärky kestänyt viikkotolkulla koronan jälkeen. Se oli myös hallitsevin koronaoireeni kuumeen kanssa. Samalla aivosumua, ajatus ei kulje normaalisti, lähimuisti pätkii. Mikä ihaninta haistan savun hajua nenässä (hajuaistiongelmia), jokainen haju on tosi vaimea ja mietoja hajuja en haista, makuaisti on mitäänsanomaton. Söin yksi päivä salaattia josts yleensä tykkään, nyt se maistui vain "sahanpuruille". Normaalisti tunnistan siinä paljon erilaisia makuvivahteita esim rucola. Maistan jotain mutta ilo syömisestä on kadonnut kun mitään monimutkaisempia makuvivahteita ei maista. Maistaa suolaa ja rasvaa esim. Mutta en mitään aromeita Kuin olisi mustavalkoinen taulu mutta värit puuttuu, jotain puuttuu.

Olen itkenyt tuon haju- ja makuaistin vuoksi kun ahdistaa että ne ei palaa tai jää tämä ilottomuus ruoasta. Ruoka on ollut lohtu ja ilo ja rakasran ruoanlaittoa ja nyt se on poissa. Ei huvita edes syödä. Monella tutulla ole haju-ja makuaisti lähtenyt, miksi se piti mulla lähteä viikkokausiksi. :( Mikä pelottavaa se tuntui tulevan takaisin pikkuhiljaa ja yhtenä päivänä huomasin taas että se oli kadonnut samalle tasolle kun en maistanut juuri mitään ja sitten se ei ole enää merkittävästi parantunut

Tunnen myös tuntemuksia kuin joku pistelisi neuloilla käteen ja jalkaan. Kuin olisi nukkunut käden päällä vaan en ole. Ilmeisesti jotain hermosto-oireita.

Vierailija kirjoitti:

Uutta tietoa koronaviruksen pitkäkestoisista seurauksista – näiden sairauksien riski kasvaa selvästi

Monilla on neurologisia oireita vuosi sairastumisen jälkeen, vaikka infektio olisi ollut vähäoireinen.

Monilla koronavirusinfektion sairastaneilla on neurologisia oireita vuosi sairastumisesta, vaikka infektio olisi ollut vähäoireinen. Väsymyksen ja muistiongelmien lisäksi myös aivoinfarktit ja jopa Alzheimerin tauti ovat heillä tavallista yleisempiä, tuore tutkimus osoittaa.

Nature Medicine -lehden julkaisemassa tutkimuksessa tarkasteltiin 154000:ta koronavirusinfektioon vuosina 2020–2021 sairastunutta. Rekisteritietojen avulla heitä verrattiin 5,6 miljoonaan samanikäiseen, jotka olivat säästyneet koronainfektiolta, sekä 5,8 miljoonaan verrokkiin, joiden tiedot kerättiin koronapandemiaa edeltävältä ajalta.

Koronainfektiota seuraavan vuoden aikana potilaille kehittyi muistiongelmia 77 prosenttia todennäköisemmin, masennusta tai ahdistusta 43 prosenttia todennäköisemmin, pääkipuja 35 prosenttia ja kouristuksia tai epilepsia 80 prosenttia todennäköisemmin kuin verrokeille. Lisäksi erilaiset näkökykyyn liittyvät vaivat olivat heillä 30 prosenttia ja kuulon ongelmat 22 prosenttia yleisempiä.

Myös riski sairastua aivoinfarktiin oli koronapotilailla 50 prosenttia suurempi, tulokset osoittivat. Hieman yllättäen koronapotilaat sairastuivat myös Alzheimerin tautiin verrokkeja todennäköisemmin. Riski ei ollut kovin suuri, vain kaksi lisätapausta tuhatta henkilöä kohden, mutta vaikuttaa silti siltä, että koronavirusinfektio saattaa aikaistaa Alzheimerin taudin ilmaantumista potilailla, jotka ovat sille alttiita.

Yhdessä aiempien tutkimusten kanssa tulokset vahvistavat näyttöä koronavirusinfektioon liittyvistä pitkäaikaisista neurologisista haitoista. Yksilötasolla riskit eivät todennäköisesti ole kovin suuria, mutta sairastuneiden suuren määrän vuoksi ne koskettavat monia. Tutkimuksen potilaat sairastuivat pandemian alkuvaiheissa ennen rokotteiden käyttöönottoa, joten on epäselvää, olisivatko rokotukset vähentäneet oireilua. Tähän viittaavia tuloksia on saatu aiemmissa tutkimuksissa. https://www.is.fi/terveys/art-2000009159209.html

Eikö varianttikin ollut eri ja sairaus johti enemmän teholle hengitysoireiden takia? Harvoin muistan kokeneeni tällaista anhedonista oloa kuin koronan jälkeen. Aivosumu, aistiongelmat vaikuttaa ja jatkuva hedari.

Vierailija kirjoitti:

Viimeiset kolme vuotta on ollut sellaista settiä että kuka oikeasti enää tietää mikä johtuu mistäkin. Väsymystä tuntuu olevan joka toisella. Ahdistusta tai ADHD oireita joka kolmannella.

Voi kuule ei minulla yleensä ole pari aistia poissa ja viikkotolkulla kestävää päänsärkyä ja kognitiivisia ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole ollut koronaa. KOKO pandemian ajan olen tehnyt lähityötä ja ollut lähikontaktissa päivittäin asiakkaiden kanssa, jotka pääasiassa koostuvat nuorista ja nuorista aikuisista. Pidän FFP2- maskia.

Ai niin, maskithan ei auta😉

Minäkin olen pitänyt maskia paljon mutta sain koronan puolisoltani joka sai sen jostakin. Kotona on hankalampi maskia pitää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattiko ottaa myrkkypiikkejä?

0 piikkiä

0 tautia

Entäs muuten täydellisyytesi?

Minä en ottanut koronapiikkejä koska minulla on ollut huonoja lääkereaktioita menneisyydessä ja en sitten vain uskaltanut ottaa koronapiikkiä. Lisäksi koin ettei se vähentänyt tartuttamista siinä määrin kuin luultiin, teho ollut kovin pitkäaikainen(ja boostereita pitäisi ottaa) ja käsittääkseni long covidiriskiäkään se ei merkittävissä määrin vähennä.

Minäkin olin tähän syksyyn asti 0 tautia 0 piikkiä. Syön terveellisesti ja ajattelin että mikä siinä on kun tauti ei tule. Enkä tosiaankaan rajoittanut menemistä koronan takia vaikka esim baareissa ja isoissa yleisötilaisuuksissa ym en viihdy kuten konserteissa näin muutenkaan. Toki noissakin käynyt muutaman kerran. No tuli se sitten sieltä tänä syksynä. Ei kannata lesota että 0 tartuntaa. Korona kiertää koko väestöä läpi. Voin sanoa että opettavaista on sairastaa korona. Toki se joillankn tutuilla on ollut tosi lievä tyyliin pari päivää ja oireet pois mutta uskon long covidin olemassaoloon. Saavathan jotkut CFS:nkin esim influenssan tai muiden virustautien jälkeen. Kyse voi olla esim autonomisen hermoston toiminnan oireista tai inflammaatiosta tai jostain joka jää kehoon jylläämään

"Koronarokotteiden on havaittu pienentävän myös pitkään koronaan sairastumisen todennäköisyyttä ja uusimpien tutkimusten mukaan myös lievittävän sen oireita.

Montako prosenttia rokote vähentää long-covid riskiä?

Vierailija kirjoitti:

Silmäoireet. Näkö sumenee, silmissä vilisee ja tuntuu kuin olisi roskia silmissä.

Väsymys ja unettomuus.

Silmät on myös ihan käsittämättömän valonarat. Näin lokakuun hämärässä on ok olla, mutta esim läppärin sekä telkkarin olen joutunut säätämään niin hämärälle kuin vaan saa + yövalolle. Vähän tulee kyllä näitä tuijotettuakin.

Tartunta alkoi oireillakin ekana silmissä ja muuten oli ihan vaan se basic kolmen päivän kurkkukipu jolloin ei kärsinyt oikein edes sylkeään nielaista ja järkky hikoilu ilman kuumetta. Lisäksi koko niska-kaula-rintakehä oli aivan käsittämättömässä juntturassa.

Hikoilukin alkaa nyt olla jo rauhoittumaan päin, mutta silmäoireet sekä loputon väsymys vaivaa edelleen ilman muutosta. Tartunnan sairastin touko-kesäkuun vaihteessa.

Eka korona 03/20. Keuhkojen parantumiseen meni vuosi, vaikka en ollut hengenahdistusta lukuun ottamatta edes kovin kipeä. Toka korona viime heinäkuussa ei jättänyt ihmeempiä jälkioireita väsymystä lukuun ottamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli elokuun alkuun mennessä tehty noin 15 000 pitkän koronan diagnoosia. Määrä on kuusinkertaistunut viime vuodesta. Kesän aikana nousua on tullut ainakin 20 prosenttia.

Valtaosaa pitkä korona -tapauksista on edeltänyt lieväoireinen tai oireeton koronatauti. Toisaalta sairaalapotilailla vaikeat hengitystieoireet näyttävät olevan yhteydessä vaikeisiin pitkän koronan oireisiin.

Elokuussa julkaistu Yalen yliopiston ja Icahnin lääketieteellisen korkeakoulun tutkimus antoi viitteitä siitä, että stressihormoni ­kortisolin alentunut taso voisi selittää pitkään koronaan sairastumista. Sen sijaan eri koronamuunnosten välillä ei näyttäisi olevan merkittävää eroa pitkän koronan esiintyvyydessä.

On myös sairauksia, jotka eivät kuulu pitkän koronan määritelmään, mutta joihin sairastumisen riski kasvaa sairastetun koronan myötä – erityisesti jos korona on vaatinut sairaalahoitoa. Viitteitä on muun muassa kohonneesta diabetesriskistä, lisääntyneistä sydänongelmista, uniapneasta ja elinvau­rioista. Muistisairauksien ja koronan yhteydestä on meneillään lukuisia tutkimuksia.

Vain Suomessa pitkää koronaa hoidetaan toiminnallisten häiriöiden klinikoilla, mikä ei vastaa tieteellistä näkemystä sairauden luonteesta.

”En osaa sanoa, mistä tämä johtuu ja miksi kotimainen tilannekuva poikkeaa kansainvälisistä näkemyksistä.”

Britanniassa pitkän koronan hoitoa ja tutkimusta on rahoitettu enemmän ja aikaisemmin kuin monessa muussa maassa. Pitkän koronan hoitoon erikoistuneita klinikoita on noin 90 ja pelkästään sairastuneille lapsille ja nuorille tarkoitettuja keskuksia 14. Spesialistien lisäksi myös yleislääkäreitä on koulutettu pitkän koronan hoitoon.

Britanniassa 2 miljoonaa ihmistä eli noin 3 prosenttia väestöstä on raportoinut sairastavansa pitkää koronaa. Heistä 22 prosenttia oli sairastanut koronan kahdentoista aiemman viikon kuluessa, mutta 19 prosentilla koronataudista oli kulunut jo yli kaksi vuotta.

”Vaikka rahoitus on ollut suurta verrattuna moniin muihin maihin, tarvittaisiin sitä vieläkin lisää. Olen erittäin huolissani tästä sairaudesta”,  Imperial College Londonin immunologian professori Danny Altmann toteaa.

Hänestä monen maan hallitukset ovat sallineet valtavan ihmisjoukon elämänlaadun heikkenemisen. Moni on joutunut jättämään työnsä tai opintonsa.

”Jo pelkästään taloudellisten seikkojen ta­kia pitkä korona olisi syytä ottaa vakavasti. Sairaustaakka voi tuhota terveydenhuoltomme.”

Toistaiseksi ei ole olemassa hoitoa, jolla pitkä korona voitaisiin parantaa. Usein oireet helpottuvat ajan myötä. Niiden täydellinen katoaminen itsestään on kuitenkin harvinaista.

Terveydenhuollossa keskitytään edelleen oireiden hoitamiseen.
Koronarokotteiden on havaittu pienentävän myös pitkään koronaan sairastumisen todennäköisyyttä ja uusimpien tutkimusten mukaan myös lievittävän sen oireita.

Huolestuttavaa sen sijaan on se, että uusi koronatartunta voi vaikeuttaa pitkän koronan oireita.

Uudet viruslääkkeet näyttäisivät helpottavan myös pitkää koronaa. Lääkkeiden saatavuus on kuitenkin toistaiseksi heikkoa.

Hän on huolissaan, että pitkästä koronasta kehittyy kansantauti, jonka aiheuttama kuorma vaikeuttaa muiden sairauksien hoitoa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kahdesta neljään miljoonaa pitkä korona -potilasta ei kykene työskentelemään sairautensa takia.

https://suomenkuvalehti.fi/tiede-ja-teknologia/koronan-loytymisesta-on-…

Tämähän ei ole ensimmäinen Sars. Jo ensimmäisen jälkeen on todettu pitkää koronaa, joka pahimmillaan vei ihmisen lopulta pyörätuoliin. Lukekaa kansainvälisiä vertaisarvioituja tutkimuksia tieteellisellä kriittisellä ajattelulla.

Pitkä korona= me-sairaus. Infektion jälkeen puhkeava me-sairaus on tunnistettu jo miltei 100v sitten. Jostain syystä ns. halutaan keksiä pyörä uudelleen, eikä puhuta me-sairaudesta vaan long covidista/pitkästä koronasta.

Nyt jyllännyt korona on vaan aiheuttanut poikkeuksellisen paljon me-sairautta verrattuna muihin viruksiin.

Mutta toivotaan että nyt long covidin myötä tunnustettaisiin se ongelma, että Suomessa tosiaan täysin käsittämättömästi tätä oireilua pidetään "toiminnallisena" (eli suoraan sanottuna sairastuneet luokitellaan luulotautisiksi), poikkeuksena muihin "sivistysvaltioihin". Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki sairausperusteiset etuudet evätään. Ihminen voi olla täysin työkyvytön, jopa liikuntakyvytön, mutta kela ja vakuutusyhtiöt sanoo lälläslää, eipä myönnetä, ei sairauspäivärahaa eikä eläkettä. Eikä apua saa terveydenhuollostakaan, paitsi Maria nordinin kurssien muodossa (oikeasti, julkinen terveydenhuolto käyttää näitä potilaiden "kuntouttamiseen"). Täällä heitetään rahaa tuollaiseen huuhaaseen, vaikka monesta muusta maasta olisi ihan toimivia ja päteviä hoitokäytäntöjä kopioitavissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli elokuun alkuun mennessä tehty noin 15 000 pitkän koronan diagnoosia. Määrä on kuusinkertaistunut viime vuodesta. Kesän aikana nousua on tullut ainakin 20 prosenttia.

Valtaosaa pitkä korona -tapauksista on edeltänyt lieväoireinen tai oireeton koronatauti. Toisaalta sairaalapotilailla vaikeat hengitystieoireet näyttävät olevan yhteydessä vaikeisiin pitkän koronan oireisiin.

Elokuussa julkaistu Yalen yliopiston ja Icahnin lääketieteellisen korkeakoulun tutkimus antoi viitteitä siitä, että stressihormoni ­kortisolin alentunut taso voisi selittää pitkään koronaan sairastumista. Sen sijaan eri koronamuunnosten välillä ei näyttäisi olevan merkittävää eroa pitkän koronan esiintyvyydessä.

On myös sairauksia, jotka eivät kuulu pitkän koronan määritelmään, mutta joihin sairastumisen riski kasvaa sairastetun koronan myötä – erityisesti jos korona on vaatinut sairaalahoitoa. Viitteitä on muun muassa kohonneesta diabetesriskistä, lisääntyneistä sydänongelmista, uniapneasta ja elinvau­rioista. Muistisairauksien ja koronan yhteydestä on meneillään lukuisia tutkimuksia.

Vain Suomessa pitkää koronaa hoidetaan toiminnallisten häiriöiden klinikoilla, mikä ei vastaa tieteellistä näkemystä sairauden luonteesta.

”En osaa sanoa, mistä tämä johtuu ja miksi kotimainen tilannekuva poikkeaa kansainvälisistä näkemyksistä.”

Britanniassa pitkän koronan hoitoa ja tutkimusta on rahoitettu enemmän ja aikaisemmin kuin monessa muussa maassa. Pitkän koronan hoitoon erikoistuneita klinikoita on noin 90 ja pelkästään sairastuneille lapsille ja nuorille tarkoitettuja keskuksia 14. Spesialistien lisäksi myös yleislääkäreitä on koulutettu pitkän koronan hoitoon.

Britanniassa 2 miljoonaa ihmistä eli noin 3 prosenttia väestöstä on raportoinut sairastavansa pitkää koronaa. Heistä 22 prosenttia oli sairastanut koronan kahdentoista aiemman viikon kuluessa, mutta 19 prosentilla koronataudista oli kulunut jo yli kaksi vuotta.

”Vaikka rahoitus on ollut suurta verrattuna moniin muihin maihin, tarvittaisiin sitä vieläkin lisää. Olen erittäin huolissani tästä sairaudesta”,  Imperial College Londonin immunologian professori Danny Altmann toteaa.

Hänestä monen maan hallitukset ovat sallineet valtavan ihmisjoukon elämänlaadun heikkenemisen. Moni on joutunut jättämään työnsä tai opintonsa.

”Jo pelkästään taloudellisten seikkojen ta­kia pitkä korona olisi syytä ottaa vakavasti. Sairaustaakka voi tuhota terveydenhuoltomme.”

Toistaiseksi ei ole olemassa hoitoa, jolla pitkä korona voitaisiin parantaa. Usein oireet helpottuvat ajan myötä. Niiden täydellinen katoaminen itsestään on kuitenkin harvinaista.

Terveydenhuollossa keskitytään edelleen oireiden hoitamiseen.
Koronarokotteiden on havaittu pienentävän myös pitkään koronaan sairastumisen todennäköisyyttä ja uusimpien tutkimusten mukaan myös lievittävän sen oireita.

Huolestuttavaa sen sijaan on se, että uusi koronatartunta voi vaikeuttaa pitkän koronan oireita.

Uudet viruslääkkeet näyttäisivät helpottavan myös pitkää koronaa. Lääkkeiden saatavuus on kuitenkin toistaiseksi heikkoa.

Hän on huolissaan, että pitkästä koronasta kehittyy kansantauti, jonka aiheuttama kuorma vaikeuttaa muiden sairauksien hoitoa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kahdesta neljään miljoonaa pitkä korona -potilasta ei kykene työskentelemään sairautensa takia.

https://suomenkuvalehti.fi/tiede-ja-teknologia/koronan-loytymisesta-on-…

Tämähän ei ole ensimmäinen Sars. Jo ensimmäisen jälkeen on todettu pitkää koronaa, joka pahimmillaan vei ihmisen lopulta pyörätuoliin. Lukekaa kansainvälisiä vertaisarvioituja tutkimuksia tieteellisellä kriittisellä ajattelulla.

Pitkä korona= me-sairaus. Infektion jälkeen puhkeava me-sairaus on tunnistettu jo miltei 100v sitten. Jostain syystä ns. halutaan keksiä pyörä uudelleen, eikä puhuta me-sairaudesta vaan long covidista/pitkästä koronasta.

Nyt jyllännyt korona on vaan aiheuttanut poikkeuksellisen paljon me-sairautta verrattuna muihin viruksiin.

Mutta toivotaan että nyt long covidin myötä tunnustettaisiin se ongelma, että Suomessa tosiaan täysin käsittämättömästi tätä oireilua pidetään "toiminnallisena" (eli suoraan sanottuna sairastuneet luokitellaan luulotautisiksi), poikkeuksena muihin "sivistysvaltioihin". Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki sairausperusteiset etuudet evätään. Ihminen voi olla täysin työkyvytön, jopa liikuntakyvytön, mutta kela ja vakuutusyhtiöt sanoo lälläslää, eipä myönnetä, ei sairauspäivärahaa eikä eläkettä. Eikä apua saa terveydenhuollostakaan, paitsi Maria nordinin kurssien muodossa (oikeasti, julkinen terveydenhuolto käyttää näitä potilaiden "kuntouttamiseen"). Täällä heitetään rahaa tuollaiseen huuhaaseen, vaikka monesta muusta maasta olisi ihan toimivia ja päteviä hoitokäytäntöjä kopioitavissa.

Juu tiedän. Mulla on tuttavapiirissä yksi pitkäkestoisista CFS-oireista kärsivä ja näitä laitetaan helposti nupin piikkiin eikä kärsivät saa tukea ja työkyvyttömyysetuisuuksia. Ennen long covidia tällaisia törkeästi vähäteltiin. Nykyään huvittaa kun kokoajan näistä puhutaan. Tosin nimellä long covid. Toivon mukaan ME otetaan enemmän vakavissaan tulevaisuudessa

Uskon että korona voi olla aivoille ja hermostolle haitallisempi kuin perusflunssa ja laukaista enempi hermosto-oireita. Se esim voi vaikuttaa aisteihin herkemmin. Ei perusflunssa vie maku ja hajuaistia pois kuten korona pitkiksi ajoiksi useinkaan johon ei usein sisälly sitä nenän tukkoisuutta rään vuoksi kuten normiflunsaan. Se vahingoittaa hajuaistia muulla mekanismilla. Samaten kognitiiviset oireet voi olla pahempia koronassa ja tåä veritulppahomma ynnä muut.

En tunne yhtäkään long covidiin sairastunutta, vaikka lähes kaikki tuntemani ihmiset on koronan sairastaneet. Ihan normaalia, että ihan normaalin pikkuflunssankin jälkeen voi olla olo hutera ja hengitys piukassa jonkun aikaa.

Vierailija kirjoitti:

En tunne yhtäkään long covidiin sairastunutta, vaikka lähes kaikki tuntemani ihmiset on koronan sairastaneet. Ihan normaalia, että ihan normaalin pikkuflunssankin jälkeen voi olla olo hutera ja hengitys piukassa jonkun aikaa.

Yli kuukausi sairastamisen jälkeen kuntoni on edelleen huono. Tasaisella maalla kävellessä hengästyn helposti. Sykkeet elää ihan omaa elämäänsä. Ei tällaista ole mikään muu tauti aiemmin aiheuttanut.

Lihakset nykinyt ympäri kehoa jo 2 vuotta. Välillä parempia kausia, mutta sitten taas mennään. Keuhkojen kanssa oli pitkään ongelmia, puristi kurkkua ja tuntui ettei henki kulje. Hengitys vinkui makuulla ja uloshengittäessä. Tällä hetkellä keuhkot paremmat. Suuhun tuli kummallisia valkoisia länttejä. Nyt uutena oireena on rintakehän välissä olevat punaiset pyöreät läntit. Väsymys on hirveä ja hiuksia lähtee. Olen niin väsynyt käymään lääkärissä, koska kukaan ei oikeasti tutki näitä oireita.