Lue keskustelun säännöt.
Mikä sinun kokemasi kipu on ollut pahin?
24.10.2022 |
Päivällä joku kommentoi noidannuolen olevan pahin mahdollinen kipu. Itse olen synnyttänyt, pari kertaa migreenissä toivonut kuolemaa helpottamaan oloa ja kokenut noidannuolen, mutta virtsatiekivikohtaus menee heittäen ohi muista. Kivunkokemus on tietysti yksilöllistä, mutta mitä et haluaisi uudelleen.
Kommentit (556)
Hermosärky hampaassa , kaksi kertaa. Lääkäri veikkasi kolmoshermosärkyä ja sain suuttua että uskoi että voisi olla hampaassa. Tämä ekalla kerralla. Toisella oli tehty juurihoito , jumalaton särky alkoi muutaman tunnin kuluttua , onneksi sain seuraavalle aamulle ajan samalle hammaslääkärille joka otti paikan pois ja kipu loppui siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun hammaslääkärissä porasivat ilman puudutusta hermoon. Kuin olisi tungettu piikki siitä hampaan kautta aivojen läpi.
On koettu usean varpaan murtuminen jalkapöydän sisältä, sektiosynnytys ja migreeniä.
Minulla kyllä synnytyskivut ovat olleet pahimmat. Ainoa kerta, kun olen aidosti halunnut kuolla kipujen takia. Ja olen kokenut myös nuo noidannuolet, viisudenhanpaan pilkkomiset ikenen sisälle ja kaikennäköistä muutakin, mutta koskaan muulloin en ole toivonut kuolevani, kuin silloin, kun esikoista pungersin maailamaan.
Moottoripyöräonneetomuus - nilkka murskaksi. Heräämisen jälkeinen olo. Leikkaus oli kuulemma epäonnistunut, en saanut kipulääkitystä.
Puukotus maksan tiennoille. Adrenaliinin ja shokin mentyä kipu jäi. Ei voinut kuin huohottaa ja valua räkää nenästä ja olla hetkessä.
Minua on myös ammuttu polvilumpioon - sattui mielipuolisesti.
Arvaattekin jo viiteryhmäi.
Kun murtuneen ranteen luut vedettiin omille paikoilleen. Itse murtuma ei siihen verrattuna tuntunut juuri missään, mutta tuosta kokemuksesta itkin järkyttyneenä vielä kauan toimenpiteen loputtua, vaikka ihan aikuinen siis olin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synnytin molemmilla kerroilla ilman kivunlievitystä, eräänlaisia syöksysynnytyksiä molemmat, ei ehditty kivun lievitystä antaa. Luulin halkeavani kahtia, koko kroppa oli kuin tulessa. Kudokset repeili. Tunsin toisessa synnytyksessä kuinka elämä ja kuolema oli läsnä, ne seisoi minun sängyn vieressä. Elämä voitti.
Migreenikohtaukset myös hirveitä, usein kykenin vain puolitajittomana makaamaan ja keskittymään hengitykseen joka tuntui liian kovaääniseltä hermostolleni. Pystyin vastaamaan vain yhdellä sanalla jos perhe kysyi vointia. Se on kipu jossa pelkää kuolevansa ja sitten ettei kuolekkaan.
Vaikea valita... umpilisäkkeentulehdus (joka puhkesi leikkaussalissa) tai sitten korvakipu...
Kyllä korvakipu oli pahempi. Minulla siis alkoi särkeä korvaa. Kävin terveydenhoitajalla, ja hän totesi että korvakäytävä on täynnä vaikkua, ja minun pitää käyttää vahaa irrottavaa ainetta, jotta korva saadaan huuhdottua. Käytin sitä ainetta, mutta se lisäsi paineen tuntua korvassa. Kävin huuhtelussa pari kertaa, ja seuraavaksi lääkärillä. Korva oli niin kipeä että valvoin pari vuorokautta putkeen, ei puhettakaan että olisin saanut nukuttua vaikka vedin kipuun 800 mg buranoita. Huusin yöllä itsekseni että tulisipa joku ampumaan minut, en kestä enää.... Kipu oli vihlovaa, ja säteili kasvoihin, leukaakin särki. Lopulta lääkäri imi "pillillä" korvan puhtaaksi, ja
selvisi että vaikku oli ärsyttänyt ihoa ja korvassa oli välikorvan tulehdus. Samalla tuli ilmi, että korvakäytävä oli epämuodostunut, se on saman kokoinen kuin parivuotiaalla lapsella, jonka vuoksi vaikku ei poistu normaalisti... eli on aikuisen ihmisen vaikuntuotanto, mutta pikkulapsen korvakäytävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikea valita... umpilisäkkeentulehdus (joka puhkesi leikkaussalissa) tai sitten korvakipu...
Kyllä korvakipu oli pahempi. Minulla siis alkoi särkeä korvaa. Kävin terveydenhoitajalla, ja hän totesi että korvakäytävä on täynnä vaikkua, ja minun pitää käyttää vahaa irrottavaa ainetta, jotta korva saadaan huuhdottua. Käytin sitä ainetta, mutta se lisäsi paineen tuntua korvassa. Kävin huuhtelussa pari kertaa, ja seuraavaksi lääkärillä. Korva oli niin kipeä että valvoin pari vuorokautta putkeen, ei puhettakaan että olisin saanut nukuttua vaikka vedin kipuun 800 mg buranoita. Huusin yöllä itsekseni että tulisipa joku ampumaan minut, en kestä enää.... Kipu oli vihlovaa, ja säteili kasvoihin, leukaakin särki. Lopulta lääkäri imi "pillillä" korvan puhtaaksi, ja
selvisi että vaikku oli ärsyttänyt ihoa ja korvassa oli välikorvan tulehdus. Samalla tuli ilmi, että korvakäytävä oli epämuodostunut, se on saman kokoinen kuin parivuotiaalla lapsella, jonka vuoksi vaikku ei poistu normaalisti... eli on aikuisen ihmisen vaikuntuotanto, mutta pikkulapsen korvakäytävä.
Joudutko silloin tällöin käymään korvien huuhtelussa semmoisella isolla ruiskulla? Minä ainakin joudun. Kerran oli joku harjoittelija kokeilemassa korvien huuhtelua, mutta jotenkin painoi sen ruiskun liian syvälle ja teki tietysti kipeää, eikä siitä tullut mitään, niin onneksi sitten kokeneempi hoitaja huuhteli onnistuneesti ja kivuttomasti korvan.
Välilevyn pullistuma.
Siinä siis iskias-hermoon tulee paine, joka säteilee kipua alaselästä varpaisiin saakka. Jokainen liikahdus aiheutti sähköshokkimaista hermokipua koko jalkaan. En pystynyt istumaan, en makaamaan vaan seisoin koko yön, kunnes seuraavana päivänä sain viinaa jolla kipu turtui niin että pystyin istumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noidannuoli ja migreeni on olleet pahoja, mutta menkkakivut on silti olleet pahimmat. Ovat muutaman kerran yltyneet niin pahoiksi, etten ole voinut muuta kuin kieriä lattialla tuskasta vaikertaen.
Ja kyllä, olen säälittävän kipuherkkä :D Enkä aio koskaan synnyttää, sitä en kestäisi. Ja vähällä olen selvinnyt.
Synnyttäminen... se kipu oli kamalaa.
Ja se piti vielä kaksi kertaa mennä tekemään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikea valita... umpilisäkkeentulehdus (joka puhkesi leikkaussalissa) tai sitten korvakipu...
Kyllä korvakipu oli pahempi. Minulla siis alkoi särkeä korvaa. Kävin terveydenhoitajalla, ja hän totesi että korvakäytävä on täynnä vaikkua, ja minun pitää käyttää vahaa irrottavaa ainetta, jotta korva saadaan huuhdottua. Käytin sitä ainetta, mutta se lisäsi paineen tuntua korvassa. Kävin huuhtelussa pari kertaa, ja seuraavaksi lääkärillä. Korva oli niin kipeä että valvoin pari vuorokautta putkeen, ei puhettakaan että olisin saanut nukuttua vaikka vedin kipuun 800 mg buranoita. Huusin yöllä itsekseni että tulisipa joku ampumaan minut, en kestä enää.... Kipu oli vihlovaa, ja säteili kasvoihin, leukaakin särki. Lopulta lääkäri imi "pillillä" korvan puhtaaksi, ja
selvisi että vaikku oli ärsyttänyt ihoa ja korvassa oli välikorvan tulehdus. Samalla tuli ilmi, että korvakäytävä oli epämuodostunut, se on saman kokoinen kuin parivuotiaalla lapsella, jonka vuoksi vaikku ei poistu normaalisti... eli on aikuisen ihmisen vaikuntuotanto, mutta pikkulapsen korvakäytävä.
Onpa lohduttavaa kuulla, että meitä on muitakin joilla on epämuodostuneet korvakäytävät. Minulla ihan sama, korvakäytävät ovat ahtaat kuin pienellä lapsella ja ovat päässeet pari kertaa tulehtumaan pahasti. Kipu on ollut niin karmea, että itkenyt kivusta ja olen hakannut korvia pöydänkulmaan saadakseni kipua vähemmäksi.
Polvilumpion sijoiltaan meno ja se, kun sitä yritettiin laittaa paikoilleen ilman kipulääkitystä. Lumpio oli reilusti polven ulkosivulla ja jokainen pieni liike sattui ja paljon. Yritin lyödä ihmisiä, jotka halusivat siirtää minua parempaan asentoon. Joillakin lumpiot lumpsahtaa paikoilleen tuosta vaan, joten sitä yritettiin monta kertaa ja useamman henkilön voimin (kaksi pitää paikallaan minua, yksi jalkaa ja yksi vääntää...). Tunnin jälkeen paikalle saatiin ambulanssi ja tujaus kunnon kipulääkitystä. Kipu hävisi saman tien, kun polvi oli paikallaan ja lähdin siitä sitten kävelemään kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut menkkakivut kun ei ollut särkylääkettä kotona, oksensin ja tuntui että taju lähtee eikä missään asennossa voinut olla.
Jyskyttävä päänsärky influenssassa.
Jonkinlainen pään lihaksen kramppi, tuntui että silmät ja aivotkin supistuu, sai haukkomaan henkeä.
Hampaiden poraaminen ilman puudutusta hermojen läheltä.
Oon päässyt oikeastaan aika vähällä kipujen kanssa.
Vatsakrampit lapsena aivan hirvittävän kipeitä.
Synnytys ilman kivunlievitystä on ollut fyysisesti pahin. Henkisesti sydämen särkyminen aikuisiällä, toki tuli siitä fyysisiäkin oireita. Mut jos noista pitäis valita, niin synnyttäisin mieluummin uudestaan, sillä kivulla on aikaraja ja se unohtuu.
Jaa polvilumpion sijoiltaanmenon jälkeen lähdit muina henkilöinä kävelemään kotiin?
Mielenkiintoista, sillä itselläni suurin kipu myös polven sijoiltaanmeno ja voin kertoa, ettei sillä olisi kotio kävelty, hyvä kun keppien kanssa autoon pääsi :D
Aivan jäätävä kipu, joka helpotti kun polvi sijoillaan, ainoa vaan ettei ensihoitajat ymmärtäneet tukea sitä ja sehän meni uusiksi sijoiltaan matkalla lanssiin..
Käynnistetty synnytys on ollut kovin kipu. Supistukset ja vauvan pään laskeutuminen siellä kanavassa. Mutta sitä kesti vain pari tuntia. Siksi pahempaa oli puoli vuotta kestänyt välilevytyrän aiheuttama jalkakipu. Välillä ei voinut olla missään asennossa. Se parani leikkauksella välittömästi.
Onko sulla käynyt kuten mulle, että esim. kumartuneena yhtä-äkkiä iskee ja pudottaa maahan ihan vapaata pudotusta kuin halvaantuneena? Osumat muualle siinä pudotessa ei tunnu missään sen selkäkivun rinnalla...