En jaksa kuunnella muistisairaan äitini löpinöitä
V-käyrä alkaa nousemaan heti, kun puhelin soi. Äiti ei ole enää se sama ihminen, kuin ennen. Pienessä ajassa tullut taantumaa. Vaikea keskustella normaalisti, kun toinen ei muista mitään ja kyselee samoja asioita koko ajan. Puhelut on yhtä jankkaamista ja asioiden selkokielellä selittämistä ja toistamista. Pahimmillaan puhelin soi kohta uudestaan ja vielä monta kertaa samasta asiasta. Tuntuu, kuin äidiltäni olisi mennyt ymmärrys huonoksi lähes kaikesta ja joutuu selittämään, kuin pikkulapselle. Mikä päivä tänään on? Monesko päivä tänään on? Paljonko kello on nyt? Jos en joka päivä muistuttaisi ja huolehtisi tärkeät asiat esim. pankki ja lääkäri-käynnit niin kaikki jäisi hoitamatta. Tätä jatkunut jonkin aikaa. Alan olla jaksamisen rajoilla. Äiti ei myönnä muistisairautta vaan puolustelee, että on normaalia vanhenemista.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne siitä huolimatta soittelee koko ajan. Kotihoitaja on muuten kallis.
Hinta määräytyy tulojen mukaan.
Sanot, että äiti ei myönnä muistisairautta. Onko äidilläsi kuitenkin todettu muistisairaus ja saako siihen hoitoa? Hoidan aloittaminen ajoissa on tärkeää toimintakyvyn kannalta.
Kyseessä on sairaus ja oireet sen ilmentymistä, joten ihan turha olla äidillesi vihainen, ei hän sille mitään voi eikä tee sitä sinun kiusaksesi. Nyt on viimeiset hetket viettää aikaa äitisi kanssa ja yrittää jotenkin nauttia äitisi seurasta.
V-käyrä alkaa nousemaan heti, kun puhelin soi. Äiti ei ole enää se sama ihminen, kuin ennen. Pienessä ajassa tullut taantumaa. Vaikea keskustella normaalisti, kun toinen ei muista mitään ja kyselee samoja asioita koko ajan. Puhelut on yhtä jankkaamista ja asioiden selkokielellä selittämistä ja toistamista. Pahimmillaan puhelin soi kohta uudestaan ja vielä monta kertaa samasta asiasta. Tuntuu, kuin äidiltäni olisi mennyt ymmärrys huonoksi lähes kaikesta ja joutuu selittämään, kuin pikkulapselle. Mikä päivä tänään on? Monesko päivä tänään on? Paljonko kello on nyt? Jos en joka päivä muistuttaisi ja huolehtisi tärkeät asiat esim. pankki ja lääkäri-käynnit niin kaikki jäisi hoitamatta. Tätä jatkunut jonkin aikaa. Alan olla jaksamisen rajoilla. Äiti ei myönnä muistisairautta vaan puolustelee, että on normaalia vanhenemista.
Karsea aloitus. Tulee kuule ap vielä päivä, kun se äitisi ei soittele, ja silloin itkee, miksi on menettänyt äitinsä. Äiti ei osaa kohta nimittäin soittaa. Kokemusta muistisairaasta. Ap, sairaus voi myös periytyä sulle, joten ehkä karma käy luoksesi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tarvi montaa vuotta enää kestää kyllä se siitä kupsahtaa.
Voi kestää kupsahtamatta vaikka 20 vuotta jos niikseen tulee.
Kuka se niikseen on? Ja jos se ei tule niin kupsahtaa alle 20 vuodessa?
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vielä helppo vaihe. Kohta tulee se vaihe että ei osaa enää käyttää puhelinta ja ei juurikaan puhu asioistaan. Vie äitisi muistitestiin. Siellä selviää missä vaiheessa hänen muistisairautensa on.
Helppo? Jos ei soittele tai puhu, niin asiathan ovat hyvin...
Kotihoitoa ei niin vain saa. Kunnalliseen saa monta kertaa pyytää ja tehdä huoli-ilmoituksia. Yksityinen on todella kallista.
Muistisairasta ei myöskään aina tuosta vain viedä muistitestiin jos kieltäytyy niistä. Ei voi pakottaa.
Lohduton voimattomuus ja taakan tunne voi kalvaa muistisairaan lähiomaista.
Hyvin raskas taakka kannettavaksi, mutta paeta ei oikeen voi.
Kultainen neuvoni on, että mene omien voimavarojesi mukaan. Jokaiseen puheluun ei ole tarvetta vastata.
Pidä yhteyttä kunnollisiin ja empaattisiin ystäviin, jotka tekevät terveitä asioita elämässä. Pidä sellainen ihminen lähellä, joka ymmärtää tilanteesi, vaikka et välillä sanoisi paljoa. Järjestä mukavia matkoja, elämyksiä ja ajanviettoa.
Anoppi ollut jo yli 10 v samassa jamassa, että ei aina mene nopeasti.