Lue keskustelun säännöt.
Apua (pettäminen?)
23.10.2022 |
Auttakaahan kokeneemmat.
Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä yli 16v. ja meillä on kolme lasta. Mieheni oli pari viikkoa sitten työpaikan illan istujaisissa ja alkoi sen jälkeen miettimään haluaako jatkaa meidän liittoa. Jonkun naispuolisen työkaverin kanssa oli jutellut meidän parisuhteen ongelmista siellä juhlissa. Ei ole suostunut kertomaan kuin murusia tästä illasta.
Sanaakaan ei mieheni ollut maininnut aikaisemmin minulle meidän suhteen ongelmista. Tottakai on ollut omia haasteita, mutta hän ei ole ikinä sanonut miettivänsä eroa. Eropohdinnat tuli ihan puskista.
Tilanne on ollut nyt aika tulehtunut. Mies on illat pois (monta tuntia), mutta käy ensin suihkussa ja pesee hampaat. Puhelimen salasanan on vaihtanut ja sijainnin piilottanut. Eilen hän jätti eropaperit, kun painosti häntä tekemään päätöksensä. Mitään muita vaihtoehtoja hän ei ole nähnyt kuin eron. Hän ei ole halukas tekemään mitään liittomme pelastamiseksi. En usko, että tämän takana voi oikein olla muuta kuin toinen nainen, minkä hän kieltää.
Onko kellään kokemuksia tällaisesta?
Kommentit (91)
Perheoikeuteen erikoistunut lakimies, asap. Hyvällä säkällä riittää, että teillä on yksi asiantuntija, jonka avustuksella jaatte omaisuuden ja lasten huoltajuuden oikeudenmukaisesti. Koska nyt kun mies ajattelee vain alapäällään, hänestä ei ole noiden käytännön asioiden hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aivan selvästi toinen nainen. Päästä miehesi menemään ilman draamailua. Miehesi on rakastunut tähän naiseen ja haluaa jatkaa elämäänsä hänen kanssaan. Hänelläkin on oikeus olla onnellinen.
Jep, omilla lapsilla sitä oikeuta ei sitten olekkaan.
Taas se samainen Tarina-Tollo on murjaissut tänne sunnuntaiaamun aloituksen.
Ja vielä noin varhain, kun työssäkäyvät ja normaalit ihmiset vielä nukkuvat, tai ainakin lojuvat vuoteissaan, tai laittavat aamupalaa perhelleen.
Tuossa naisessa pahasti jotain vialla päänupissa.
Mutta voihan ap olla mieskin, tai toimittaja, joka vetelee palstalle outoja aloituksia, että areenalla olis äksöniä ja vipinää.
Mutta siis trolli on, kaikissa tapauksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monesti se, joka ei halua eroa, keksii aina pettämisen, koska ei voi mennä pohtimaan sitä, mikä suhteessa mennyt pieleen.
Pääasia että mies on ottanut asian esille ja toiminut. Toista on ne, jotka pitävät sivusuhteita vuosi tolkullakin.
Myös ap:n miehellä voi olla jo pitkä suhde takana, mutta nyt on tullut jokin kulminaatiopiste. Lue aloitus, niin tiedät miksi pettämistä on tässä tapauksessa syytä epäillä. Tämän lisäksi se on vielä äärimmäisen yleistä.
Kyllä olin lukenut. Muistan oman avioeroni, jolloin ex-pso kertoi ympäriinsä, että minulla oli suhde toisen kanssa. Sai marttyyrin osan, sillä todellisuudessa minulla ei ollut mitään/ketään toista. Olisiko häntä helpottanut, jos olisin keksinyt, että joo, olen pettänyt...hohhoijaa. Tsemppiä ap:lle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka kummastelevat miksi on tärkeää tietää onko pettänyt vai ei. Mulla on parikin kertaa käynyt niin, että suhde päättynyt epäselvissä merkeissä ja mulla vaikutti tosi paljon eteenpäin pääsemiseen se etten tiennyt totuutta asioista. Se jää kalvamaan.
Totuuksia voi olla useampia. Toiselle riittä se että voi etsiä syyllisen ja tietää oman totuutensa siitä. Joku toinen taas haluaa etsiä niitä syitä miksi parisuhde epäonnistui, miksi toinen ylipäätään lähti etsimään muita tai halusi pois suhteesta.
Tietenkään asiat ei ole mustavalkoisia. Mutta jos eroa käsitellessä ei kunnolla edes tiedä mitä käsittelee, niin se on ainakin minulla ollut tosi hankalaa.
Toisen ihmisen kannalta edes sen puolison et kuitenkaan voi käsitellä asiaa. Vain sitä kautta voit käsitellä asiaa olisinko itse voinut tehdä jotakin toisin. Valita sen puolisoni paremmin, hoitaa parisuhdetta paremmin, otinko itse puolisoa riittävästi huomioon jne.
Tietenkin se ero käsitellään omasta näkökulmasta, että mitä itse voi oppia ja tehdä jatkossa toisin. Mutta kyllä se silti vaikeuttaa asioita jos ei tiedä totuutta vaan elää valheessa. Tämähän nyt ei välttämättä ap:n kohdalla ole tilanne, mutta yleisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka kummastelevat miksi on tärkeää tietää onko pettänyt vai ei. Mulla on parikin kertaa käynyt niin, että suhde päättynyt epäselvissä merkeissä ja mulla vaikutti tosi paljon eteenpäin pääsemiseen se etten tiennyt totuutta asioista. Se jää kalvamaan.
Totuuksia voi olla useampia. Toiselle riittä se että voi etsiä syyllisen ja tietää oman totuutensa siitä. Joku toinen taas haluaa etsiä niitä syitä miksi parisuhde epäonnistui, miksi toinen ylipäätään lähti etsimään muita tai halusi pois suhteesta.
Tietenkään asiat ei ole mustavalkoisia. Mutta jos eroa käsitellessä ei kunnolla edes tiedä mitä käsittelee, niin se on ainakin minulla ollut tosi hankalaa.
Toisen ihmisen kannalta edes sen puolison et kuitenkaan voi käsitellä asiaa. Vain sitä kautta voit käsitellä asiaa olisinko itse voinut tehdä jotakin toisin. Valita sen puolisoni paremmin, hoitaa parisuhdetta paremmin, otinko itse puolisoa riittävästi huomioon jne.
Tietenkin se ero käsitellään omasta näkökulmasta, että mitä itse voi oppia ja tehdä jatkossa toisin. Mutta kyllä se silti vaikeuttaa asioita jos ei tiedä totuutta vaan elää valheessa. Tämähän nyt ei välttämättä ap:n kohdalla ole tilanne, mutta yleisesti.
Elämässä ei muutenkaan voi selvittää läheskään aina sitä absoluuttista totuutta joka olisi se totuus kaikkien mielestä tai joka olisi tieteellisesti/todistein selvitetty totuus. Jos ei osaa elää epävarmuuden kanssa on ihan turha lähteä parisuhteeseen. Ihmissuhteisiin aina sisältyy epävarmuuksia. Voiko aina luottaa edes itseensä 100% eli onko se apsoluuttinen totuus mitä minä esim. ajattelen parisuhteestani?
Kuulostaa akkamaiselta jutella työkaverin kanssa "oman parisuhteen ongelmista", joista puoliso ei ole edes tietoinen.
Anna ukolle läksiäilahjaksi hamekangasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se suhde ole aina huono ja pettäjä pyhä ihminen, joka lähtee huonosta suhteesta.
Minulla on mieskaveri, olen tuntenut hänet 2-vuotiaasta lähtien. Hänellä oli viisi todella menestynyttä isoveljeä, mutta hänellä itsellään oli lukihäiriö, eikä koulu sujunut. Teini-iässä oli paha akne ja niin edelleen. Hänellä on alemmuuskompleksi ja huono itsetunto. Aikuisiällä aknen häivyttyä huomasi olevansa ihan kivannäköinen.
Hän on pettänyt jokaista naistaan. Hän siis lähtee ihan kenen tahansa matkaan, vaikka 98-vuotiaan hampaattoman satakiloisen mummon, sillä huomio hivelee hänen itsetuntoaan. Ei suhteissa ole mitään vialla, vaan hänen oma itsetuntonsa tarvitsee jatkuvaa buustausta.
Ja kyllä, emme ole enää läheisiä kavereita, sillä en hyväksy tuollaista toimintaa.
N32
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka kummastelevat miksi on tärkeää tietää onko pettänyt vai ei. Mulla on parikin kertaa käynyt niin, että suhde päättynyt epäselvissä merkeissä ja mulla vaikutti tosi paljon eteenpäin pääsemiseen se etten tiennyt totuutta asioista. Se jää kalvamaan.
Totuuksia voi olla useampia. Toiselle riittä se että voi etsiä syyllisen ja tietää oman totuutensa siitä. Joku toinen taas haluaa etsiä niitä syitä miksi parisuhde epäonnistui, miksi toinen ylipäätään lähti etsimään muita tai halusi pois suhteesta.
Tietenkään asiat ei ole mustavalkoisia. Mutta jos eroa käsitellessä ei kunnolla edes tiedä mitä käsittelee, niin se on ainakin minulla ollut tosi hankalaa.
Toisen ihmisen kannalta edes sen puolison et kuitenkaan voi käsitellä asiaa. Vain sitä kautta voit käsitellä asiaa olisinko itse voinut tehdä jotakin toisin. Valita sen puolisoni paremmin, hoitaa parisuhdetta paremmin, otinko itse puolisoa riittävästi huomioon jne.
Tietenkin se ero käsitellään omasta näkökulmasta, että mitä itse voi oppia ja tehdä jatkossa toisin. Mutta kyllä se silti vaikeuttaa asioita jos ei tiedä totuutta vaan elää valheessa. Tämähän nyt ei välttämättä ap:n kohdalla ole tilanne, mutta yleisesti.
Elämässä ei muutenkaan voi selvittää läheskään aina sitä absoluuttista totuutta joka olisi se totuus kaikkien mielestä tai joka olisi tieteellisesti/todistein selvitetty totuus. Jos ei osaa elää epävarmuuden kanssa on ihan turha lähteä parisuhteeseen. Ihmissuhteisiin aina sisältyy epävarmuuksia. Voiko aina luottaa edes itseensä 100% eli onko se apsoluuttinen totuus mitä minä esim. ajattelen parisuhteestani?
Eihän tuo nyt ole se pointti, tottakai kaikkeen liittyy aina epävarmuustekijöitä. Mutta kyllä se on silti tosiasia, että eron käsittelyä vaikeuttaa se jos ei tiedä mitä oikeasti on tapahtunut ja mitkä tapahtumat eroon ovat johtaneet. Useimmitenhan etenkään pettämistilanteissa se koko totuus ei tule selville, eli tosi yleistähän se on jäädä epävarmuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka kummastelevat miksi on tärkeää tietää onko pettänyt vai ei. Mulla on parikin kertaa käynyt niin, että suhde päättynyt epäselvissä merkeissä ja mulla vaikutti tosi paljon eteenpäin pääsemiseen se etten tiennyt totuutta asioista. Se jää kalvamaan.
Totuuksia voi olla useampia. Toiselle riittä se että voi etsiä syyllisen ja tietää oman totuutensa siitä. Joku toinen taas haluaa etsiä niitä syitä miksi parisuhde epäonnistui, miksi toinen ylipäätään lähti etsimään muita tai halusi pois suhteesta.
Tietenkään asiat ei ole mustavalkoisia. Mutta jos eroa käsitellessä ei kunnolla edes tiedä mitä käsittelee, niin se on ainakin minulla ollut tosi hankalaa.
Toisen ihmisen kannalta edes sen puolison et kuitenkaan voi käsitellä asiaa. Vain sitä kautta voit käsitellä asiaa olisinko itse voinut tehdä jotakin toisin. Valita sen puolisoni paremmin, hoitaa parisuhdetta paremmin, otinko itse puolisoa riittävästi huomioon jne.
Tietenkin se ero käsitellään omasta näkökulmasta, että mitä itse voi oppia ja tehdä jatkossa toisin. Mutta kyllä se silti vaikeuttaa asioita jos ei tiedä totuutta vaan elää valheessa. Tämähän nyt ei välttämättä ap:n kohdalla ole tilanne, mutta yleisesti.
Elämässä ei muutenkaan voi selvittää läheskään aina sitä absoluuttista totuutta joka olisi se totuus kaikkien mielestä tai joka olisi tieteellisesti/todistein selvitetty totuus. Jos ei osaa elää epävarmuuden kanssa on ihan turha lähteä parisuhteeseen. Ihmissuhteisiin aina sisältyy epävarmuuksia. Voiko aina luottaa edes itseensä 100% eli onko se apsoluuttinen totuus mitä minä esim. ajattelen parisuhteestani?
Eihän tuo nyt ole se pointti, tottakai kaikkeen liittyy aina epävarmuustekijöitä. Mutta kyllä se on silti tosiasia, että eron käsittelyä vaikeuttaa se jos ei tiedä mitä oikeasti on tapahtunut ja mitkä tapahtumat eroon ovat johtaneet. Useimmitenhan etenkään pettämistilanteissa se koko totuus ei tule selville, eli tosi yleistähän se on jäädä epävarmuuteen.
Miksi se totuus sitten olisi tärkeintä jos kuitenkin jää epävarmuuteen?
Tottakai suhteen päättyminen on aina kriisi se aiheuttaa epävarmuuksia ja sen oman turvallisuuden tunteen horjumista, mutta ei se kyllä yksi selitteisesti liity siihen onko pettämisestä varmuutta vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Ei se suhde ole aina huono ja pettäjä pyhä ihminen, joka lähtee huonosta suhteesta.
Minulla on mieskaveri, olen tuntenut hänet 2-vuotiaasta lähtien. Hänellä oli viisi todella menestynyttä isoveljeä, mutta hänellä itsellään oli lukihäiriö, eikä koulu sujunut. Teini-iässä oli paha akne ja niin edelleen. Hänellä on alemmuuskompleksi ja huono itsetunto. Aikuisiällä aknen häivyttyä huomasi olevansa ihan kivannäköinen.
Hän on pettänyt jokaista naistaan. Hän siis lähtee ihan kenen tahansa matkaan, vaikka 98-vuotiaan hampaattoman satakiloisen mummon, sillä huomio hivelee hänen itsetuntoaan. Ei suhteissa ole mitään vialla, vaan hänen oma itsetuntonsa tarvitsee jatkuvaa buustausta.
Ja kyllä, emme ole enää läheisiä kavereita, sillä en hyväksy tuollaista toimintaa.
N32
Onko suhde hyvä jos valitset miehen joka pettää jokaisessa suhteessaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka kummastelevat miksi on tärkeää tietää onko pettänyt vai ei. Mulla on parikin kertaa käynyt niin, että suhde päättynyt epäselvissä merkeissä ja mulla vaikutti tosi paljon eteenpäin pääsemiseen se etten tiennyt totuutta asioista. Se jää kalvamaan.
Totuuksia voi olla useampia. Toiselle riittä se että voi etsiä syyllisen ja tietää oman totuutensa siitä. Joku toinen taas haluaa etsiä niitä syitä miksi parisuhde epäonnistui, miksi toinen ylipäätään lähti etsimään muita tai halusi pois suhteesta.
Tietenkään asiat ei ole mustavalkoisia. Mutta jos eroa käsitellessä ei kunnolla edes tiedä mitä käsittelee, niin se on ainakin minulla ollut tosi hankalaa.
Toisen ihmisen kannalta edes sen puolison et kuitenkaan voi käsitellä asiaa. Vain sitä kautta voit käsitellä asiaa olisinko itse voinut tehdä jotakin toisin. Valita sen puolisoni paremmin, hoitaa parisuhdetta paremmin, otinko itse puolisoa riittävästi huomioon jne.
Tietenkin se ero käsitellään omasta näkökulmasta, että mitä itse voi oppia ja tehdä jatkossa toisin. Mutta kyllä se silti vaikeuttaa asioita jos ei tiedä totuutta vaan elää valheessa. Tämähän nyt ei välttämättä ap:n kohdalla ole tilanne, mutta yleisesti.
Elämässä ei muutenkaan voi selvittää läheskään aina sitä absoluuttista totuutta joka olisi se totuus kaikkien mielestä tai joka olisi tieteellisesti/todistein selvitetty totuus. Jos ei osaa elää epävarmuuden kanssa on ihan turha lähteä parisuhteeseen. Ihmissuhteisiin aina sisältyy epävarmuuksia. Voiko aina luottaa edes itseensä 100% eli onko se apsoluuttinen totuus mitä minä esim. ajattelen parisuhteestani?
Eihän tuo nyt ole se pointti, tottakai kaikkeen liittyy aina epävarmuustekijöitä. Mutta kyllä se on silti tosiasia, että eron käsittelyä vaikeuttaa se jos ei tiedä mitä oikeasti on tapahtunut ja mitkä tapahtumat eroon ovat johtaneet. Useimmitenhan etenkään pettämistilanteissa se koko totuus ei tule selville, eli tosi yleistähän se on jäädä epävarmuuteen.
Silloin merkityksellistytetään ja tehdään itselle "tarina", mitä on tapahtunut, niillä tiedoilla, mitä on. Mitä tämä kaikki merkitsee minulle? Kyllähän siinä on iso muutos edessä ja sitten uusi vapaus elää tulevaisuuttaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan selvästi toinen nainen. Päästä miehesi menemään ilman draamailua. Miehesi on rakastunut tähän naiseen ja haluaa jatkaa elämäänsä hänen kanssaan. Hänelläkin on oikeus olla onnellinen.
Jep, omilla lapsilla sitä oikeuta ei sitten olekkaan.
Ei se isänkään rakkaus lapsia kohtaan lopu vanhempien eroamiseen. Mies eroaa vain vaimostaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos tsempeistä ja erilaisista näkökulmista. Joku epäili provoksi. Kyllä sitä yön pimeinä tunteina pyörii kaikenlaista mielessä. Yöunet on mennyt tosi huonoksi, niin on aikaa miettiä asioita.
Meillä tuota samaa minun syyllistämistä. Siksi totuus kiinnostaa. Lisäksi en tunnista ollenkaan (ex)miestäni tuosta nykyisestä käytöksestä. Ei ole yhtään sellainen, minkälaisena olen häntä pitänyt. Todella kylmäkiskoinen yhtäkkiä.
Ei ole kuulemma pitkään aikaan rakastanut mua (kuulin tämän ensimmäisen kerran tänään!). Vielä samana päivänä sanoi kyllä rakastavan, kun meni työpaikan juhliin. Onko ihme, ettei mieli pysy tässä kaikessa perässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se suhde ole aina huono ja pettäjä pyhä ihminen, joka lähtee huonosta suhteesta.
Minulla on mieskaveri, olen tuntenut hänet 2-vuotiaasta lähtien. Hänellä oli viisi todella menestynyttä isoveljeä, mutta hänellä itsellään oli lukihäiriö, eikä koulu sujunut. Teini-iässä oli paha akne ja niin edelleen. Hänellä on alemmuuskompleksi ja huono itsetunto. Aikuisiällä aknen häivyttyä huomasi olevansa ihan kivannäköinen.
Hän on pettänyt jokaista naistaan. Hän siis lähtee ihan kenen tahansa matkaan, vaikka 98-vuotiaan hampaattoman satakiloisen mummon, sillä huomio hivelee hänen itsetuntoaan. Ei suhteissa ole mitään vialla, vaan hänen oma itsetuntonsa tarvitsee jatkuvaa buustausta.
Ja kyllä, emme ole enää läheisiä kavereita, sillä en hyväksy tuollaista toimintaa.
N32
Onko suhde hyvä jos valitset miehen joka pettää jokaisessa suhteessaan?
En ole Tuo, kenelle kirjoitit, mutta eihän kukaan kerro olevansa pettäjä! Mistä tiedät, että tapailemasi miehen suhteet ovat päättyneet pettämiseen? Ei mies sellaista kerro, vaan on kasvettu erilleen tms. ovat aikaisempien erojen syyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka kummastelevat miksi on tärkeää tietää onko pettänyt vai ei. Mulla on parikin kertaa käynyt niin, että suhde päättynyt epäselvissä merkeissä ja mulla vaikutti tosi paljon eteenpäin pääsemiseen se etten tiennyt totuutta asioista. Se jää kalvamaan.
Totuuksia voi olla useampia. Toiselle riittä se että voi etsiä syyllisen ja tietää oman totuutensa siitä. Joku toinen taas haluaa etsiä niitä syitä miksi parisuhde epäonnistui, miksi toinen ylipäätään lähti etsimään muita tai halusi pois suhteesta.
Tietenkään asiat ei ole mustavalkoisia. Mutta jos eroa käsitellessä ei kunnolla edes tiedä mitä käsittelee, niin se on ainakin minulla ollut tosi hankalaa.
Toisen ihmisen kannalta edes sen puolison et kuitenkaan voi käsitellä asiaa. Vain sitä kautta voit käsitellä asiaa olisinko itse voinut tehdä jotakin toisin. Valita sen puolisoni paremmin, hoitaa parisuhdetta paremmin, otinko itse puolisoa riittävästi huomioon jne.
Tietenkin se ero käsitellään omasta näkökulmasta, että mitä itse voi oppia ja tehdä jatkossa toisin. Mutta kyllä se silti vaikeuttaa asioita jos ei tiedä totuutta vaan elää valheessa. Tämähän nyt ei välttämättä ap:n kohdalla ole tilanne, mutta yleisesti.
Elämässä ei muutenkaan voi selvittää läheskään aina sitä absoluuttista totuutta joka olisi se totuus kaikkien mielestä tai joka olisi tieteellisesti/todistein selvitetty totuus. Jos ei osaa elää epävarmuuden kanssa on ihan turha lähteä parisuhteeseen. Ihmissuhteisiin aina sisältyy epävarmuuksia. Voiko aina luottaa edes itseensä 100% eli onko se apsoluuttinen totuus mitä minä esim. ajattelen parisuhteestani?
Eihän tuo nyt ole se pointti, tottakai kaikkeen liittyy aina epävarmuustekijöitä. Mutta kyllä se on silti tosiasia, että eron käsittelyä vaikeuttaa se jos ei tiedä mitä oikeasti on tapahtunut ja mitkä tapahtumat eroon ovat johtaneet. Useimmitenhan etenkään pettämistilanteissa se koko totuus ei tule selville, eli tosi yleistähän se on jäädä epävarmuuteen.
Miksi se totuus sitten olisi tärkeintä jos kuitenkin jää epävarmuuteen?
Tottakai suhteen päättyminen on aina kriisi se aiheuttaa epävarmuuksia ja sen oman turvallisuuden tunteen horjumista, mutta ei se kyllä yksi selitteisesti liity siihen onko pettämisestä varmuutta vai ei.
Ei joka ikistä yksityiskohtaa tarvitse tietenkään tietää, mutta tässä on nyt varmaan kyse siitä jos jää ihan täysin vaille kunnon selityksiä tai isojen valheiden varaan. Kyllä sellainen on haitallista sen eron käsittelyn kannalta. Ihmisellä on tarve ymmärtää ja luoda jonkinlainen käsitys asioiden kulusta jotta sen pystyy jättämään menneisyyteen. -Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se suhde ole aina huono ja pettäjä pyhä ihminen, joka lähtee huonosta suhteesta.
Minulla on mieskaveri, olen tuntenut hänet 2-vuotiaasta lähtien. Hänellä oli viisi todella menestynyttä isoveljeä, mutta hänellä itsellään oli lukihäiriö, eikä koulu sujunut. Teini-iässä oli paha akne ja niin edelleen. Hänellä on alemmuuskompleksi ja huono itsetunto. Aikuisiällä aknen häivyttyä huomasi olevansa ihan kivannäköinen.
Hän on pettänyt jokaista naistaan. Hän siis lähtee ihan kenen tahansa matkaan, vaikka 98-vuotiaan hampaattoman satakiloisen mummon, sillä huomio hivelee hänen itsetuntoaan. Ei suhteissa ole mitään vialla, vaan hänen oma itsetuntonsa tarvitsee jatkuvaa buustausta.
Ja kyllä, emme ole enää läheisiä kavereita, sillä en hyväksy tuollaista toimintaa.
N32
Onko suhde hyvä jos valitset miehen joka pettää jokaisessa suhteessaan?
En ole Tuo, kenelle kirjoitit, mutta eihän kukaan kerro olevansa pettäjä! Mistä tiedät, että tapailemasi miehen suhteet ovat päättyneet pettämiseen? Ei mies sellaista kerro, vaan on kasvettu erilleen tms. ovat aikaisempien erojen syyt.
Eihän kaikki parisuhteet ole hyviä. Joskus tulee tehneeksi vääri valintoja. Suhdetta on silti mielestäni turha jatkaa jos epäilyjä petettämisestä on riippumatta siitä onko pettäminen se totuus. Totuus kuitenkin on se että jos epäilyjä on olemassa suhde ei mielestäni ole hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka kummastelevat miksi on tärkeää tietää onko pettänyt vai ei. Mulla on parikin kertaa käynyt niin, että suhde päättynyt epäselvissä merkeissä ja mulla vaikutti tosi paljon eteenpäin pääsemiseen se etten tiennyt totuutta asioista. Se jää kalvamaan.
Totuuksia voi olla useampia. Toiselle riittä se että voi etsiä syyllisen ja tietää oman totuutensa siitä. Joku toinen taas haluaa etsiä niitä syitä miksi parisuhde epäonnistui, miksi toinen ylipäätään lähti etsimään muita tai halusi pois suhteesta.
Tietenkään asiat ei ole mustavalkoisia. Mutta jos eroa käsitellessä ei kunnolla edes tiedä mitä käsittelee, niin se on ainakin minulla ollut tosi hankalaa.
Toisen ihmisen kannalta edes sen puolison et kuitenkaan voi käsitellä asiaa. Vain sitä kautta voit käsitellä asiaa olisinko itse voinut tehdä jotakin toisin. Valita sen puolisoni paremmin, hoitaa parisuhdetta paremmin, otinko itse puolisoa riittävästi huomioon jne.
Tietenkin se ero käsitellään omasta näkökulmasta, että mitä itse voi oppia ja tehdä jatkossa toisin. Mutta kyllä se silti vaikeuttaa asioita jos ei tiedä totuutta vaan elää valheessa. Tämähän nyt ei välttämättä ap:n kohdalla ole tilanne, mutta yleisesti.
Elämässä ei muutenkaan voi selvittää läheskään aina sitä absoluuttista totuutta joka olisi se totuus kaikkien mielestä tai joka olisi tieteellisesti/todistein selvitetty totuus. Jos ei osaa elää epävarmuuden kanssa on ihan turha lähteä parisuhteeseen. Ihmissuhteisiin aina sisältyy epävarmuuksia. Voiko aina luottaa edes itseensä 100% eli onko se apsoluuttinen totuus mitä minä esim. ajattelen parisuhteestani?
Eihän tuo nyt ole se pointti, tottakai kaikkeen liittyy aina epävarmuustekijöitä. Mutta kyllä se on silti tosiasia, että eron käsittelyä vaikeuttaa se jos ei tiedä mitä oikeasti on tapahtunut ja mitkä tapahtumat eroon ovat johtaneet. Useimmitenhan etenkään pettämistilanteissa se koko totuus ei tule selville, eli tosi yleistähän se on jäädä epävarmuuteen.
Miksi se totuus sitten olisi tärkeintä jos kuitenkin jää epävarmuuteen?
Tottakai suhteen päättyminen on aina kriisi se aiheuttaa epävarmuuksia ja sen oman turvallisuuden tunteen horjumista, mutta ei se kyllä yksi selitteisesti liity siihen onko pettämisestä varmuutta vai ei.
Ei joka ikistä yksityiskohtaa tarvitse tietenkään tietää, mutta tässä on nyt varmaan kyse siitä jos jää ihan täysin vaille kunnon selityksiä tai isojen valheiden varaan. Kyllä sellainen on haitallista sen eron käsittelyn kannalta. Ihmisellä on tarve ymmärtää ja luoda jonkinlainen käsitys asioiden kulusta jotta sen pystyy jättämään menneisyyteen. -Eri
Käsitys menneisyydestä ei kuitenkaan olisi puolisolla sama vaikka sitä meneisyyttä jauhettaisiin kuinka pitkään tahansa. Oma menneisyytensä täytyy tietysti käsitellä ja myöntää itselleen se että parisuhde ei ollut täydellinen ei aina edes hyvä.
Pitkät liitot pitäisi lailla kieltää. Itse olen ollut mieheni kanssa n 17v ja ihan lopen kyllästynyt. Odotan että lapsi kasvaa aikuiseksi ja häivyn.
Ihminen tarvitsee vaihtelua ja erilaisia puolisoja elämänsä aikana.
Itsellä kävi niin, että mies sysäsi vastuun kokonaan minulle eron tullessa, luetteli kaikki virheet mitä olen hänen mielestään tehnyt ja miten minun olisi pitänyt olla toisenlainen. Suurinta osaa asioista en ikinä ollut ennen kuullutkaan. Syyllistin itsekin itseäni ihan hirveästi, pidin miestä uhrina. Kunnes sitten selvisi, että oli pettänyt minua monta kuukautta toisen kanssa ja valehdellut kirkkain silmin. Oirehan sekin jostain on tietenkin, mutta tuossa tilanteessa on melko paskamaista jos koko totuus ei tule selville.