Jos työtön kaverisi sanoisi ettei halua nähdä ketään ennen kuin saa töitä, niin mitä ajattelisit?

Ajattelisin, että siinä suoraselkäinen ihminen.

Ymmärtäisin oikein hyvin. Näin jälkeenpäin tiedän, että minun olisi kannattanut sanoa kaveruudet irti heti pitkäaikaistyöttömyyteni koittaessa. Olisin nimittäin säästynyt paljolta ylenkatseelta, vahingonilolta ja alistamisyrityksiltä. 

Sanoisin että onnea matkaan.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin että onnea matkaan.

Hyvästit ?

Ymmärrän kyllä.

Sanoisin, että ei hänen tarvitse hankkia töitä nähdäkseen tai ollakseen yhteydessä minuun, joten voi ja saa muuttaa mielensä, jos tulee tosiin ajatuksiin.   Yhtä kaikki toivottaisin lujasti tsemppiä työn hakuun. 

Uskovainen mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin että onnea matkaan.

Hyvästit ?

Sehän riippuu siitä työttömästä. Epäilisin kyllä ettei hän ota yhteyttä enää.

Miehen kohdalla järkevää, koska naiseen uppoaa rahaa ja paljon.

Ajattelisin, että häpeää työttömyyttään tai on masentunut. Koittaisin sanoa, ettei työttömyys ole este sosiaaliselle elämälle jne. Olen itsekin ollut työttömänä, joten ymmärtäisin kyllä ajatuksiaan.

Syrjäytyy vapaaehtoisesti, en ymmärrä. Onhan se pitkäaikaistyöttömänä aina vähän järjestelykysymys, mitä voi ystäviensä kanssa tehdä, mutta onneksi on niin hyviä ystäviä minulla, ettei tuota ongelmia.

Ymmärrän hyvin itsekin pitkäaikaistyöttömänä. Muiden tapaaminen on usein kahvilaan tai muuhun sellaiseen paikkaan menemistä, jossa kuluu rahaa. Sitä ei ylimääräistä ole. Työttömyys on tuonut myös mukanaan masennusta, on vaikeaa jaksaa seurustella hyväntuulisesti, alamaissa oleva mieliala on vaikea laittaa avoimena muiden nähtäväksi, ja toisaalta sitä ajattelee, ettei muillekaan sellainen seura ole mukavaa. Ja sitten, muilta saa osakseen välillä melko alentuvaa käytöstä. Vaikka on työtön, ei ihmisarvo ole yhtään vähäisempi kuin muillakaan. Silti toiset ylenkatsovat. Sellaiselta haluaa suojella itseään. Työttömyys hävettää itseäkin.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin itsekin pitkäaikaistyöttömänä. Muiden tapaaminen on usein kahvilaan tai muuhun sellaiseen paikkaan menemistä, jossa kuluu rahaa. Sitä ei ylimääräistä ole. Työttömyys on tuonut myös mukanaan masennusta, on vaikeaa jaksaa seurustella hyväntuulisesti, alamaissa oleva mieliala on vaikea laittaa avoimena muiden nähtäväksi, ja toisaalta sitä ajattelee, ettei muillekaan sellainen seura ole mukavaa. Ja sitten, muilta saa osakseen välillä melko alentuvaa käytöstä. Vaikka on työtön, ei ihmisarvo ole yhtään vähäisempi kuin muillakaan. Silti toiset ylenkatsovat. Sellaiselta haluaa suojella itseään. Työttömyys hävettää itseäkin.

Jep, työttömyys tuntuu ihan samalta kuin lapsena vaikka se jos kaikilla kavereilla oli vaikka ihanat vanhemmat ja itsellä ei, tai kaikki kaverit pääsivät lomilla Lintsille ja itse ei, tai siis että sitä on jotenkin erilainen ja huonompi JA sen lisäksi tietää että muutkin ihmiset ajattelee itsestä niin. Oikein lehtien palstoilla julistetaan kuinka olet ihmisenä laiska, tyhmä ja huono.

Plus kun monet ajattelee työnantajia myöten että ihmisessä on joku vika jos se on työtön, niin miksi sitten ei auteta parantumaan näistä vioista vaan haukutaan vain?

Ymmärrän. Huonouden tunne, muiden arvostelevat kommentit, rahapula, työttömyyden vaikutus mielialaan jne. Sanoisin, että ymmärrän, mutta tässä olen jos joskus haluat kuitenkin nähdä. Aina voi ottaa yhteyttä.

Mulla kävi niin että en kyllä halunnut nähdä ketään kuin muutamaa hyvää ystävää.

Syynä ensisijaisesti se, että ei ole rahaa ja kaikki tekeminen pyöri rahan ympärillä tavalla tai toisella. Ihminen, joka ei ole sitä kokenut, ei voi sitä ymmärtää. Esimerkiksi yhden kaverin kanssa meni välit kun en pystynyt osallistumaan juhliinsa, jossa olisi pitänyt tuoda nyyttärityyppistä tarjottavaa. Ensin sanoi, että tule vaan, mutta sitten alkoi jankkaus ja ehdottelu, että tuo sitä tai tätä kun muutkin tuo.

Sen lisäksi oli häpeä ja ihmisten ymmärtämättömyys siitä, ettei niihin töihin tosiaan vain mennä. Jos on se +200 hakijaa, niin oli ihan arpapeliä, että lopulta vuoden haun jälkeen päädyin nykyisiin oman alan töihin.

Voi olla myös masennusta tai ihan vaan kyllästymistä sun juttuihin jos oot hölmöjä möläytellyt toisen työttömyyteen liittyen.

Että haluaa keskittyä työnhakuun, ei halua kuulla itsestään selviä neuvoja sekä arvostelua ja rahaa on vähän. Entisenä työttömänä ymmärrän täysin.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelisin, että siinä suoraselkäinen ihminen.

Samaa minäkin suoraselkäinen ihminen. Itse en kohtaa 2 lapsuuden ystävä enää.Asun yksin.Vuokra asunto.Tienan itse tuloni. Heillä toinen kierros aviolitossa ja puolisoiden kautta vihdoin rahaa! Jolla tavallaan aletavat minut. Kehuskelevat matkansa ,lomansa Suomi/ Ulkomaat ja kyllä pizzat tarjoaisivat kalleimmassa pizzeria Helsinki. Jätin heidät taakseni ja voin hyvin. Yhtään ei heitä ikävä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin että onnea matkaan.

Hyvästit ?

Mitä muuta se tarkoittaisi jos toinen sanoo että ei halua tavata kuin ehkä sitten joskus? Mitä työtön ajattelisi jos hänelle sanottaisi en nyt halua tavata ennen kuin mun elämässä on tapahtunut asia x?