Onko itsetehdyt (aikuisten tekemät) joulukortit kivoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tykkään lasten itsetekemistä korteista ja rakkaiden aikuisten itse tekemistä, vaikka ne olusi rumia. Mutta jostain syystä ahdistun kun saan jonkun etäisemmän ihmisen itsetekemän kortin, siis jonkun sukulaisen tms. jota tapaan sen verran harvoin, että en kuvailisi häntä rakkaaksi. En tiedä miksi ahdistun. Tunteeseen liittyy jotain myötähäpeää myös ja sellaista ahdistavaa kehumisen velvoitteen tunnetta. Ap

Ymmärrän tunteesi, mutta eikö samanlainen tunne tule myös, jos saa ostetun kortin?  Jos siis sen saa joltain ihmiseltä, josta ei oikein edes välitä, joskus oltu jossain tekemisissä.

Itse vastaanotan mielelläni aikuisen itsetekemän kortin.  Usein niissä on kiva ideakin, vaikka työ ei olisikaan niin taidokasta.

Ostetun voi ilman tunnontuskia heittää roskiin. En ylipäätään halua säästää mitää tavaraa vaan heitän kaiken aina pois, säästän vain pari rakkainta esinettä. Ja joulunakin laitan esille vain muutamia rakkaimpia koristeita, en kortteja. Mutta olen itse piirtämistä ja askartelua harrastava ihminen ja tiedän miten iso vaiva itsetehdyssä on, tulee kurja olo heittää heti roskiin jonkun itse tekemä kortti. Ap

onhan ne kivoja, ja erityisesti tykkään, jos siinä näkyy, että on ajateltu vastaanottajaa.

Minä kyllä heitän ne ite tehdytkin joulun jälkeen pois. Teen joskus itekin joulukortteja, enkä oleta että sukulaiset niitä minään aarteenaan hilloavat. Mun pyrkimys on että se kortti ilahduttaa sen hetken. Minä en siis käytä tuntikausia yhteen korttiin tai hirveän kalliita materiaaleja jne. koska mun mielestä kortti on vähän kertakäyttöinen esine.

Mulle on ihan sama minkälainen kortti on, oli se sitten itsetehty tai ostettu. Humoristiset kortit on oikeastaan ainoaita, joista oikeasti tykkään ja niitä harvoin joulukorteissa on.

Olen jo vuosia kertonut kaikille sukulaisille ja tuttaville, että tekstari tai sähköposti riittää joulukortiksi. En halua yhtään minkäänlaista korttia postitse. En varsinkaan omasta valokuvasta teetettyjä kaiuhean näköisiä poseerauksia enkä itse tehtyjä, joista puolet koristeluista on kuoren pohjalla tai lajittelukeskuksen lattialla.

On ok. Tulee huono omatunto, kun ei ole itse lähettänyt.

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä heitän ne ite tehdytkin joulun jälkeen pois. Teen joskus itekin joulukortteja, enkä oleta että sukulaiset niitä minään aarteenaan hilloavat. Mun pyrkimys on että se kortti ilahduttaa sen hetken. Minä en siis käytä tuntikausia yhteen korttiin tai hirveän kalliita materiaaleja jne. koska mun mielestä kortti on vähän kertakäyttöinen esine.

Mutta heitän siis heti pois kun tulee postissa ne kaupasta ostetut kortit, ensin toki luen mutta en säästä edes päivää. Miksi laittaisin ne pariksi viikoksi lipaston laatikkoon ja vasta sitten heittäisi pois?

Ap

Todella vaivaannuttavaa saada kortti, josta näkee, että sitä on nysvätty tuntikausia. Esim. puolitutulta saamani ristipistotyöllä varustettu kortti.

Vierailija kirjoitti:

Todella vaivaannuttavaa saada kortti, josta näkee, että sitä on nysvätty tuntikausia. Esim. puolitutulta saamani ristipistotyöllä varustettu kortti.

Osaatko eritellä tarkemmin miksi tuo tuntuu todella vaivaannuttavalta? Tuntuu minustakin, mutta kiinnostaisi ihmisten selitykset tälle ilmiölle. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä heitän ne ite tehdytkin joulun jälkeen pois. Teen joskus itekin joulukortteja, enkä oleta että sukulaiset niitä minään aarteenaan hilloavat. Mun pyrkimys on että se kortti ilahduttaa sen hetken. Minä en siis käytä tuntikausia yhteen korttiin tai hirveän kalliita materiaaleja jne. koska mun mielestä kortti on vähän kertakäyttöinen esine.

Mutta heitän siis heti pois kun tulee postissa ne kaupasta ostetut kortit, ensin toki luen mutta en säästä edes päivää. Miksi laittaisin ne pariksi viikoksi lipaston laatikkoon ja vasta sitten heittäisi pois?

Ap

Mulla ne kortit on koristeena seinällä, ripustan ne nyöriin minipyykkipojilla. Joka vuosi sama nyöri, mutta eri kortit. Mulla on tosin pari sellasta erityisen kivaa korttia siinä nyörissä kyllä kiinni kun se varastossakin, niin kun ripustan sen seinälle niin se ei oo tyhjä :)

Vierailija kirjoitti:

Todella vaivaannuttavaa saada kortti, josta näkee, että sitä on nysvätty tuntikausia. Esim. puolitutulta saamani ristipistotyöllä varustettu kortti.

No tällainen tuntikausia tehty, juurikin esim. ristipistokortti on kyllä vaivaannuttava.  Mitä sillä tekee?

Sen sijaan muut itse tehdyt, kierrätysmateriaaleista tai muuten nopeasti tehdyt, on kyllä kivoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella vaivaannuttavaa saada kortti, josta näkee, että sitä on nysvätty tuntikausia. Esim. puolitutulta saamani ristipistotyöllä varustettu kortti.

Osaatko eritellä tarkemmin miksi tuo tuntuu todella vaivaannuttavalta? Tuntuu minustakin, mutta kiinnostaisi ihmisten selitykset tälle ilmiölle. Ap

En ole tuo aikaisempi vastaaja. Mutta minua vaivaannuttaa heittää roskiin työ, jota joku on selvästi tehnyt kauan.  Menee ikäänkuin hukkaan se työ, vaikka ymmärrän toki, että sitä on saattanut olla kiva tehdä.

Meille on joulukortit tallella pari viikkoa, niille on sellainen lapseni askartelema pussukka. Uuden vuoden/loppiaisen tienoilla siivoan ne pois samalla kuin muutkin joulukoristeet. 

Minua vaivaannuttaa se, että lähettäjä kokee minut läheisemmäksi, kuin minä hänet. Sama kuin liian kallis lahja. Itse annat vain suklaalevyn tai et edes sitä, koska et tunne että olisitte niin läheisiä.

Tulee olo, että se virkatulla enkelillä varustettu kortti kuuluu säästää ikuisesti, kun on niin hieno ja uniikki ja siihen on nähty vaivaa. Nolottaa heittää roskiin.

Minusta tuollainen itse tehty esim. virkattu kortti olisi ihana saada! Etenkin jos tekijä osaa käsitöitä, olisi se varmasti myös aidosti hieno eikä lapsen tekemän näköinen. Esillä sitä voisi pitää joulun, ja säilöisin sitten kaappiin. Säilytän muutenkin aina itsetehdyt ja muut erityisen kauniit kortit. Ei siis tuntuisi yhtään vaivaannuttavalta, ja usein nämä käsityöihmiset tykkäävät näyttää tai antaa töitään haluamatta mitään isoa panostusta vastalahjaksi.

Sinä joka noita teet: miltä tuntuu ajatus, että saaja heittää sen heti roskiin?

Vierailija kirjoitti:

On , on nähty todella vaivaa korttien kanssa. 

Joskus taas näkee, että on yritetty päästä mahdollisimman vähällä vaivalla: valmiille korttipohjalle on vain miten-kuten liimattu joku valkoiselle paperille tulostettu runo, ja vähän hopeatussilla jotakin syherretty. Nämä itsetehdyt kortit/kutsut eivät ole kauniita, eikä vaivannäköäkään oikein osaa arvostaa, kun selvästi on haluttu tehdä itse, mutta ilman panostamista. Näissä tapauksissa enemmän arvostaisin sitä huolella valittua valmiskorttia...

Jonkun verran on tosiaan niitä, jotka jostain syystä haluavat tehdä kortteja itse, mutta eivät osaa yhtään eivätkä edes yritä panostaa vaan kortista näkee, että se on tehty mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman vähällä vaivalla ja rahalla. Silloin olisi kannattanut tosiaan vain ostaa valmiskortti. Tai mieluummin jättää lähettämättä kokonaan.

Vähän riippuu. Ei niinkään edes kortin taitotasosta, vaan siihen käytetystä vaivasta. 

Jos tiedän askartelijan olevan ihan hyvää tasoa ja kuoresta tipahtaa kortti, johon on liimattu pari tarraa, eikä ole oikeastaan edes ideaa, tai se ei ole vitsi, eikä edes tekstissä ole muuta kuin jouluntoivotukset, niin mielummin ottaisin kivan ostokortin. 

Jos taas on selvästi vähän viitsitty panostaa ja viettää aikaa askarrellen, niin ei se taitotaso ole niin tärkeä, vaan ajatus, että siinä on nähty vaivaa ja on joku ajatuskin takana. 

Edellisen joulun alesta ostetut tähtitarrat alekartongissa ei vaan sytytä, jos kortti huutaa että minut on tehty sekä rahaa, että aikaa pihistäen ja lähetetty vain siksi, koska "pitää".

Minun mielestäni askarrellut kortit ovat hieman tylsiä. Yleensä joku kartongista leikattu muoto liimattu toiselle kartongille. Paljon kivempia ovat mielestäni talviset maisemat.